Pelit, Teknologia

Microsoftin pilvipelipalvelu starttaa Euroopasta – Suomi mukana kokeiluvaiheessa Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoftin pilvipelipalvelu starttaa Euroopasta – Suomi mukana kokeiluvaiheessa

Microsoft Project xCloud

Microsoft on julkaisemassa -pilvipelipalveluaan Euroopassa ja rekisteröinti kokeiluvaiheeseen on alkanut.

Kokeilumaiden joukossa on Suomen lisäksi Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Norja, Espanja ja Ruotsi. Jalkautus näihin maihin tapahtuu kuitenkin osissa sillä ei halua kuormittaa jo entuudestaan kovassa käytössä olevaa verkostoa Euroopassa.

Jokaiseen maahan tulee ensin rajoitettu määrä kokeilutilejä ja sen jälkeen volyymiä kasvatetaan pala kerrallaan. Palvelu tulee olemaan ensiksi saatavilla -laitteille. Voit lukea lisää omasta blogista.

Project tulee kilpailemaan suoraan , ja -palveluiden kanssa.

Nvidia DLSS 4.5 on täällä: Jopa 6-kertainen suorituskykyloikka ja dynaaminen ruudunpäivitys Kommentit pois päältä artikkelissa Nvidia DLSS 4.5 on täällä: Jopa 6-kertainen suorituskykyloikka ja dynaaminen ruudunpäivitys

Pelialan kehittäjätapahtuma Game Developers Conference kokosi jälleen yli 30 000 pelialan ammattilaista yhteen, ja Nvidia käytti tilaisuuden hyväkseen esittelemällä suuren määrän uusia teknologioita ja päivityksiä -pelaajille. Keskiössä on uusi 4.5, joka on tulossa yhteensä 20 peliin ja tuo mukanaan entistä tehokkaamman ruudunparannuksen sekä uusia path tracing -tehosteita.

.5:n merkittävin uudistus on Dynamic Multi Frame Generation, joka säätää pelin aikana automaattisesti luotujen ruutujen määrää tavoitellun ruudunpäivitysnopeuden saavuttamiseksi. Teknologia saapuu opt-in-betaan 31. maaliskuuta RTX 50 -sarjan näytönohjaimille. Lisäksi uusi 6X Multi Frame Generation -tila voi nostaa -suorituskykyä erityisesti path tracing -peleissä.

Teknologiaa nähdään pian useissa tulevissa peleissä, kuten , CONTROL Resonant, Directive 8020 ja Tides of Annihilation. Osa näistä peleistä tukee myös raskasta mutta näyttävää path tracing -valaistusta, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisimman realistinen grafiikka PC:llä.

Nvidia esitteli myös uusia työkaluja modiyhteisölle. NVIDIA RTX Remix saa päivityksen, joka lisää kehittyneet hiukkastehosteet vanhojen pelien remasterointiin. Demon voimin päivitetty versio klassikkoräiskinnästä III Arena näyttää, miltä yli 25 vuotta vanha peli voi näyttää täysin path tracing -valaistuksella.

Lisäksi pilvipalvelu GeForce NOW saa uusia ominaisuuksia. Maaliskuusta alkaen palvelu tukee jopa 90 ruudun sekuntinopeutta virtuaalitodellisuuslaseilla, kuten Apple Vision Pro ja Quest. Samalla palveluun lisätään uusia pelejä ja mahdollisuus yhdistää esimerkiksi -pelit suoraan kirjastoon.

Nvidia vihjasi myös tulevaisuuden grafiikkatekniikasta. Uusi RTX Mega Geometry -järjestelmä mahdollistaa erittäin yksityiskohtaiset metsät ja kasvillisuuden path tracing -valaistuksella, ja sitä ollaan tuomassa muun muassa The -roolipeliin. Teknologia voi tehdä avoimista pelimaailmoista entistä realistisempia, kunhan jaksaa pysyä perässä.

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla näkyy jo nyt. on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi -sarjassa. Samaan aikaan pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.