Miksi ruotsalaiset ovat monessa asiassa suomalaisia edellä – myös peleissä Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi ruotsalaiset ovat monessa asiassa suomalaisia edellä – myös peleissä

Xbox PC/Mobiili - profiilin teemat

Oli sitten kyse jääkiekosta, jalkapallosta, yritysmaailmasta, esports turnauksista tai vaikkapa siitä, mistä maasta parhaat kolikkopelit tulevat, niin monesti vastaus on useamman Ruotsi kuin Suomi. Syitä tähän tilanteeseen voidaan hakea, vaikka kuinka monta historiasta, mutta nykyajastakin löytyy parikin hyvää selitystä, joita tässä katsellaan lähemmin.

Tarina Supercell

Olet varmasti kuullut Supercellistä ja sen peleistä, joita olet voinut itsekin pelailla, ja joita miljoonat pelaavat mobiilisti ympäri maailmaa tänäänkin. Sen osti kiinalainen Tencent suomalaisilta muutamalla miljardilla ja vei mennessään sekä pelit että pelintekijät. Kauppa toi samalla Suomeen muutaman uuden miljonäärin, mutta teki samalla ison loven suomalaiseen peliteollisuuteen. Eikä Supercell ole ainoa esimerkki tällaisista tapauksista, missä isompi yritys on antanut sellaisen tarjouksen suomalaisille, että eläkerahat on tienattu yhdellä kaupalla. Mutta entäs ne ruotsalaiset?

Tarina NetEnt

Kolikkopelit eli rahapeliautomaatit siirtyivät pitkälti nettipeleiksi 90- luvulla ja siitä lähtien niiden pelaaminen on vähitellen siirtynyt pelisaleista nettiin ja mobiiliin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Yksi näiden pelien isoista tekijöistä, eli NetEnt Entertainment oli ruotsalainen yritys, ja sen nimissä yhtä tänä päivänäkin julkaistaan uusia kolikkopelejä nettikasinoiden asiakkaiden pelattavaksi. NetEnt myytiin pari vuotta sitten, mutta ei ulkomaille – vaan sen osti toinen ruotsalainen rahapelialan yritys Evolution Gaming, joka oli siihen asti erikoistunut livekasinopelien tuottamiseen ja kehittämiseen. Näin siis syntyi entistä vahvempi ja laajemman osaamisen ja pelitarjonnan tarjoava ruotsalainen peliyritys, joka sittemmin on lähtenyt vahvasti valloittamaan mm. USA:n aukeavia markkinoita. Mutta ei Suomessa.

Tarina ruotsalaisesta miljonääristä

Se, missä monet suomalaiset miljonäärit alkavat kulttuurivaikuttajiksi ja puhujiksi, kerromme tässä seuraavaksi tarinan ruotsalaisesta miljonääristä, joka aikoo oman yrityksensä kautta muuttaa pelialaa aivan uudella tavalla – ja Ruotsista käsin, kylläkin heilläkin on toimintoja useissa maissa, mutta aloitetaan tarina alkulähteiltä eli Ruotsista, Karlstadista.

Ruotsalainen Embracer ja saudien miljardi dollaria

Menneen kesän aikana Embracer hyväksyi Saudi-Arabian hallitukselta 1 miljardin dollarin sijoituksen, jonka kriitikot tuomitsivat öljyrikkaan valtakunnan synkän ihmisoikeus- ja sananvapauden vuoksi. Kysyttäessä Embracerin 8,1 prosentin osuudesta, jonka arabivaltio omistaa sijoitusosastonsa kautta, Lars Wingefors sanoi vain ymmärtävänsä, että asiasta oli ”erilaisia näkemyksiä” ja että hänen yrityksensä pyrkisi ”osallisuuteen, inhimillisyyteen, vapauteen ja avoimuuteen”.

Lars Wingefors pelasi aikoinaan jo Commodore 64:lla ja nyt hän vetää enemmistöomistajana ruotsalaista Embracer yritysryhmää – ei siksi, että olisi mitenkään erikoisesti peleihin hurahtanut, vaan koska hän näkee pelaamisessa ja peleissä tulevaisuudessa entistä enemmän liiketoiminnan mahdollisuuksia, ja siksi Wingefors on tehnyt mitä on tehnyt. Hän keräsi teininä 50 000 sarjakuvan kokoelman ennen niiden myyntiä aloittaakseen käytettyjen videopelien, lähinnä vanhojen Nintendo-kasettien myymisen, ja jätti lukion johtamaan yritystä, jota hän kutsui Nordic Gamesiksi. Sillä oli seitsemän myymälän vähittäiskauppaketju Ruotsissa 1990-luvun lopulla, jonka hän myi yli 7 miljoonalla eurolla.

2000-luvun alussa hän lanseerasi Game Outlet Europen, joka osti ylimääräisiä pelikasetteja ja CD-levyjä ja myi ne edelleen kansainvälisesti, ja rahoitti Nintendo Wiin karaokepelin ”We Sing” kehittämistä. Se oli hitti, joka nousi joulupelilistojen kärkeen vuonna 2009. Vuosien sisällä Wingefors investoi kansainvälisiin pelistudioihin toivoen voivansa toistaa voiton muiden pelien kanssa yrityksen kautta, josta tuli Embracer. Nykyään hän itse omistaa 21 % yrityksestä.

Wingefors on mm. palkannut tiimin keräämään jokaisen videopelin, joka on koskaan tehty jokaiselle alustalle historian aikana. Toukokuussa julkistetussa Embracer Games Archivessa on 60 000 peliä 16 000 neliömetrin teollisuusvarastossa Karlstadin laitamilla. Toistaiseksi se on käyttänyt 2 miljoonaa euroa kokoelmansa keräämiseen.

Neljä arkistonhoitajaa purkaa huutokaupoista irtotavarana ostettuja muovisinetöityjä pelilavoja ja kirjaa ne kasvavaan tietokantaan. David Bostrom, ruotsalainen YouTuber, joka on kuuluisa videoiden suoratoistosta itsestään pelaamassa retropelihuoneestaan Orebron kaupungissa, johtaa operaatiota.

”Yritämme luoda eräänlaisen historia- tai perintömuseon”, Bostrom sanoo. ”Embracerilla on niin paljon pelejä ja studioita, mutta kaukana kaikesta, joten haluamme antaa kuvan pelaamisen koko tarinasta.” Arkistot ja museot ovat yleensä avoinna tutkijoille tai yleisölle. Toistaiseksi tämä Embracer’s kokoelma on yksityinen.

Embracer vs Supercell

Näitä kahta ei tietenkään voi verrata, koska ajatusmallit ovat näissä niin erilaiset – Supercellistä olisi voinut tulla eurooppalaisten pelien ykkönen, mutta se myytiin Kiinaan. Itseasiassa ennen Embracerin äkillistä nousua Euroopalla oli vain pieni rooli maailmanlaajuisessa pelimaailmassa, joka rutiininomaisesti asettaa amerikkalaiset pelintekijät vastakkain Aasian kanssa – nimittäin Kiinan ja Japanin, joissa Tencent ja Sony pitävät pääkonttoreitaan. Wingefors pyrkii raivaamaan tilaa Ruotsille, vain 10,5 miljoonan ihmisen kansakunnalle, joka on kuitenkin tuottanut hittipelejä ja pelipersoonallisuuksia. Jos olet kuullut ”Minecraftista” tai ”Candy Crush Sagasta”, olet törmännyt ruotsalaisten luomiin peleihin. Nykyään Embracer valvoo 237 peliä, joita kehitetään 132 studiossa kaikilla mantereilla paitsi Afrikassa ja Etelämantereella. Yli 15 000 työntekijää työskentelee Embracerissa tai sen sateenvarjon alla olevassa yrityksessä.

Muutamassa vuodessa Embracer on napannut satoja peliyhtiöitä, julkaisijoita ja immateriaalioikeuksia Los Angelesista Mumbaihin, jolloin Wingefors, sen perustaja ja toimitusjohtaja, voi rakentaa hiljaa Euroopan suurimman peliryhmän. Nykyään Embracer on 5.7 miljardin euron julkisesti noteerattu yritys, jonka pääkonttori sijaitsee Karlstadissa, Ruotsissa – Wingeforsin unelias 65000 ihmisen kotikaupunki, noin 160 kilometriä Tukholmasta länteen – ja omistaa enemmän videopelistudioita kuin mikään muu yritys maailmassa.

Aikuisten pelaaminen tulee lisääntymään

Koska pelaaminen on ottanut aivan uudenlaisen aseman myös aikuisten arjessa, on siitä tulossa entistä isompi liiketaloudellinen mahdollisuus – sen on ymmärtäneet niin ruotsalaiset pelintekijät kuin kiinalaisetkin – entä suomalaiset? Embracerin tapauksessa nopea laajentuminen tapahtuu, kun tekniikka, pelaaminen ja elokuvien tekeminen törmäävät sisältökilpailussa kiinnittääkseen minkä tahansa mahdollisen kuluttajan huomion ja näiden käytössä olevat eurot. Osittain pandemian aikaisten sulkutoimien aiheuttaman nousukauden vauhdittamana peliteollisuuden hintalappu kilpailee nyt Hollywoodin ja musiikin hintalappujen kanssa.

Miksi tämä on enemmänkin jatkuva todellisuus kuin sattumaa, miksi ruotsalaiset osaavat tehdä peliliikkeitä, joilla saadaan aikaiseksi maailmaluokan isoja kasvuyrityksiä, mutta Suomesta ne myydään aina ensimmäiseksi pois? Suomessa on pelitaloja yhä vieläkin ja satoja pelejä kehitellään koko aika, mutta jollei pelistudiolla ole takanaan Embracerin tapaista sadevarjoa, jonka alaisuudessa tehdä töitä ilman pelkoa konkurssista, ovat lähtökohdat aivan erilaiset, ja samoin myös paineet.

”Suuri osa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, on peräisin Kaliforniasta. Pelaaminen ei ole poikkeus tähän”, Wingefors, 45, sanoo. ”Olemme tässä tilassa nyt, kun kutsumme transmediaa – pelejä, jotka ovat merkityksellisiä Hollywoodille, elokuvia, joista voi tulla pelejä. Siellä haluamme olla, ja ymmärrämme kuinka tärkeä tämä pelien ja elokuvien hybriditila on.

”Haluamme paljon pelejä ja tehdä niistä parhaita”, Wingefors lisää. ”Joten teemme yritysostoja.”

Hän ostaa pelejä, jotka ovat joko vähän tunnettuja tai ohi parhaansa, mutta joilla on omistautuneita seuraajia, kuten ”Tomb Raider”, ”Legacy of Kain”, ”Duke Nukem” ja kourallinen ”Paavo Pesusieni” -nimikkeitä, jotka eivät ole nähneet uusia julkaisuja vuosiin. Tässä kuussa Amazon Games ilmoitti sopimuksesta julkaista seuraava ”Tomb Raider”-peli.

Suomalaiset ovat kyllä mukana mm. NetFlixin pelien kehittelyssä omalla Suomessa sijaisevalla pelihubillaan, mutta kuka tai mikä on seuraava suomalainen Embracer, vai onko sellaista enää Supercellin jälkeen tulossakaan?

Kommentoi