Teknologia

Näin paljon Google ja Apple käyttävät rahaa 1000 dollarin lippulaivansa valmistamiseen Kommentit pois päältä artikkelissa Näin paljon Google ja Apple käyttävät rahaa 1000 dollarin lippulaivansa valmistamiseen

Uusi Nikkei-raportti paljastaa 9 Pro:n ja :n valmistuskustannukset, osoittaen, kuinka paljon Google ja käyttävät keskeisiin komponentteihin. Pixel 9 Pro:n kokonaisrakennuskustannukset ovat noin 406 dollaria, mikä on merkittävästi alhaisempi kuin 16 Pro:n 568 dollarin kustannukset. Nämä kustannukset eivät kata muita kuluja, kuten markkinointia, kuljetusta ja tutkimus- ja kehitystyötä, jotka myös vaikuttavat myyntihintaan.

Tänä vuonna Google teki rohkean askeleen julkaisemalla Pixel 9 -sarjan paljon aikaisemmin kalenterivuonna, mikä nähtiin laajalti suorana yrityksenä kilpailla Apple iPhone 16 -sarjan kanssa. Tämä riski näyttää kannattaneen, sillä Pixel 9 -myyntiluvut kuvaavat menestystä.

Raportin mukaan Google Pixel 9 Pro:n raaka-ainekustannukset ovat hieman yli 400 dollaria. Kalliimpi komponentti on Googlen oma -siru, joka maksaa 80 dollaria. Samsungin valmistama M14-näyttöpaneeli maksaa 75 dollaria. Kamerakomponentit maksavat 61 dollaria.

Raportti viittaa myös siihen, että Pixel 9 Pro:n rakennuskustannukset ovat noin 11 % alhaisemmat kuin :n. On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä vertailu ei välttämättä ole täysin kuin kaksi marjaa vasten, koska Pixel 9 Pro on teknisesti täysin uusi malli sarjassa. Tarkempi vertailu olisi :n ja Pixel 8 Pro:n välillä, koska 9 Pro XL on Pixel 8 Pro:n todellinen seuraaja.

Nikkei-raportti tarjoaa myös tietoja Pro:n rakennuskustannuksista, jotka arvioidaan olevan 568 dollaria, mikä on hieman enemmän kuin :n. Applen M14-näyttö on yksi kalleimmista komponenteista hintaan 110 dollaria, ja kameranosat maksavat noin 91 dollaria.

Applen A18 Pro -siru on hinnoiteltu 135 dollariin, mikä on merkittävä ero Googlen siruun verrattuna ja voisi heijastaa suorituskykyeroa uusimpien Tensor- ja Apple-sirujen välillä. , joka tulee voimaan vuoden 2025 parhaissa Android-puhelimissa, on hinnoiteltu jopa 200 dollariin, mikä todennäköisesti johtaa puhelinhintojen nousuun.

Tekoälyn tulevaisuudesta annettiin hurja väite, joka on kuin suoraan tieteiselokuvista– OpenAI:n johtaja uskoo uuden aikakauden alkaneen Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyn tulevaisuudesta annettiin hurja väite, joka on kuin suoraan tieteiselokuvista– OpenAI:n johtaja uskoo uuden aikakauden alkaneen

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman uskoo, että tekoälyn kehityksessä on saavutettu yksi teknologian historian puhutuimmista virstanpylväistä. Altman totesi viikonloppuna Relentless-podcastissa, että ihmiskunta on hänen näkemyksensä mukaan siirtynyt niin sanottuun singulariteettiin.

Kyseessä on käsite, jota on vuosikymmenten ajan käsitelty lähinnä tieteiselokuvissa ja -kirjallisuudessa. Singulariteetilla tarkoitetaan hetkeä, jolloin tekoäly ylittää ihmisen älykkyyden ja alkaa kehittää itseään ilman ihmisten ohjausta.

– ”Olemme nyt singulariteetissa. Tämä on se hetki, josta puhuimme joskus lounaspöydässä puoliksi vitsillä. Olen odottanut tätä koko elämäni, ja uskon sen olevan uskomattoman positiivinen asia maailmalle,” Altman sanoi podcastissa.

Mitä singulariteetti oikeastaan tarkoittaa?

Singulariteetti on pitkään ollut yksi tekoälytutkimuksen kiistellyimmistä teorioista. Sen mukaan tekoäly saavuttaa jossain vaiheessa tason, jossa se pystyy parantamaan itseään yhä nopeammin. Kehitys voi teoriassa kiihtyä niin vauhdikkaaksi, ettei ihminen enää kykene ymmärtämään tai hallitsemaan sitä.

Ajatus on tullut tutuksi lukuisista elokuvista, kuten Transcendence, Ex Machina ja The Matrix, joissa itseään kehittävä tekoäly karkaa ihmisten hallinnasta. Toistaiseksi kyse on kuitenkin teoriasta, eikä tutkijoilla ole yksimielisyyttä siitä, voisiko tällainen kehitys todella toteutua.

Kaikki eivät jaa Altmanin optimismia

Altmanin näkemys poikkeaa monien muiden alan johtajien kannasta. Esimerkiksi Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei on viime kuukausina varoittanut, että tekoälyn kehitys etenee niin nopeasti, että maailmalla pitäisi olla mahdollisuus hidastaa tai jopa keskeyttää kaikkein kehittyneimpien mallien kehitys turvallisuussyistä.

Anthropic ehdotti kesäkuussa, että alan suurimmat toimijat sopisivat yhteisistä mekanismeista, joilla erittäin kehittyneiden tekoälymallien kehitys voitaisiin tarvittaessa pysäyttää.

Myös Yhdysvalloissa aihe on noussut poliittiseen keskusteluun. Kongressiin esiteltiin hiljattain Kill Switch Act -lakialoite, joka velvoittaisi tekoäly-yhtiöt rakentamaan järjestelmiinsä niin sanotun hätäpysäytyksen. Sen avulla edistyneet tekoälymallit voitaisiin keskeyttää tai sammuttaa, jos niiden arvioitaisiin muodostavan vakavan turvallisuusuhan.

Tutkijat varoittavat myös talousvaikutuksista

Huolenaiheet eivät liity pelkästään tekoälyn mahdolliseen hallitsemattomuuteen. Heinäkuussa sadat tutkijat allekirjoittivat avoimen kirjeen, jossa varoitettiin tekoälyn voivan muuttaa työmarkkinoita nopeammin kuin teollinen vallankumous.

Kirjeen mukaan tekoäly voi nostaa elintasoa merkittävästi, mutta samalla aiheuttaa laajamittaista työpaikkojen katoamista, ellei muutokseen valmistauduta ajoissa.

Samaan aikaan kyberturvallisuustutkijat ovat osoittaneet, että tekoälyä voidaan hyödyntää myös uudenlaisten itseään mukauttavien haittaohjelmien kehittämisessä. Tämä on lisännyt vaatimuksia tiukemmasta sääntelystä ja turvallisuusmekanismeista.

Vaikka Altman uskoo ihmiskunnan olevan uuden teknologisen aikakauden kynnyksellä, singulariteetti on edelleen pitkälti teoreettinen käsite. Se, onko kyse historian suurimmasta mahdollisuudesta vai suurimmasta riskistä, jakaa edelleen niin tutkijat, teknologiayhtiöt kuin päättäjätkin.

Kiina varoittaa tekoälyriskeistä: Anthropicin Claude Code -koodaustyökalusta löytynyt vakava takaportti Kommentit pois päältä artikkelissa Kiina varoittaa tekoälyriskeistä: Anthropicin Claude Code -koodaustyökalusta löytynyt vakava takaportti

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen teknologinen kilpajuoksu on saanut uuden, vakavan käänteen. Kiinan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriö (MIIT) on keskiviikkona 8. heinäkuuta 2026 julkaissut varoituksen, jonka mukaan yhdysvaltalaisen tekoäly-yhtiö Anthropicin kehittämästä  Code -koodaustyökalusta on löytynyt kriittinen tietoturvauhka.

Kiinan kyberturvallisuusalustan mukaan itsenäisesti toimiva koodausapuri sisältää haavoittuvuuden, joka toimii niin sanottuna takaporttina (back-door vulnerability).

Herkkää dataa etäpalvelimelle ilman lupaa

Viranomaisten antaman virallisen lausunnon mukaan kyseinen haavoittuvuus muodostaa vakavan uhan tietoturvalle. Autonominen tekoälytyökalu pystyy nimittäin lähettämään arkaluonteisia tietoja etäpalvelimelle täysin ilman käyttäjän suostumusta. Kiinan kyberturvallisuusalustan mukaan nämä luvatta eteenpäin välitettävät tiedot voivat sisältää muun muassa käyttäjän tarkan sijainnin sekä identiteettitiedot.

Kiinan viranomaiset kehottavatkin yrityksiä ja yksityishenkilöitä poistamaan kyseisen ohjelmiston välittömästi tai päivittämään sen turvalliseen versioon. Varoitus koskee erityisesti Claude Coden versioita 2.1.91–2.1.196, jotka on julkaistu Anthropicin verkkosivujen mukaan kuluvan vuoden aikana 2. huhtikuuta ja 29. kesäkuuta välisenä aikana. Anthropicin mukaan ohjelmiston uusin ja korjattu versio on tällä hetkellä 2.1.204.

Alibaba kielsi tekoälytyökalun käytön työntekijöiltään

Vaikka Anthropicin tekoälytyökalut eivät ole virallisesti saatavilla Kiinassa, monet paikalliset kehittäjät ovat löytäneet keinoja niiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi Xiaomin tekoälykehittäjä myönsi aiemmin maaliskuussa valtion järjestämässä foorumissa, että Claude Code on laajasti käytössä maassa.

Tietoturvavaroitus iskee suoraan maiden välisiin kiristyneisiin tech-suhteisiin. Vasta viime kuussa Anthropic syytti kiinalaista verkkokauppajätti Alibabaa yrityksistä imuroida ja luvattomasti louhia sen tekoälyominaisuuksia itselleen. Alibaba ei kommentoinut syytöksiä tuolloin, mutta yhtiö on nyt reagoinut tilanteeseen määräämällä työntekijänsä lopettamaan kaikkien Anthropicin työkalujen käytön työtehtävissään 10. heinäkuuta alkaen. Anthropic puolestaan ei ole vielä vastannut kommenttipyyntöihin koskien Kiinan tekemää takaporttilöytöä.