Visual Concepts ja 2K Games ovat toimineet yksissä tuumin koripallon parissa vuodesta 1999 ja tuovat nyt Amerikan parketit kotisohville NBA 2k21:n voimin. Joitakin vuosia sitten pelin suosio ja laatu olivat huipussaan, mutta viime vuosina on soraääniä alkanut kuulumaan enemmän ja enemmän. On aika päättää oma viiden vuoden taukoni pelien parissa ja palata parketeille NBA 2k21:n myötä. Seuraava teksti on siis käytännössä NBA2k-amatöörin kynästä, joten pelin ammattilaiset, varoitan teitä etukäteen. Emme tule näkemään silmästä silmään.
Juniorin tarina
Pelimuodoista ensimmäisenä tähtäimeeni osui MyCareer, jossa käydään läpi yhden henkilön tarina. Pelaajan oma tarinahan tämä ei kuitenkaan ole kuin selässä olevan nimen puolesta ja pelissä korvataan sekin geneerisellä ”Junior” -nimellä, että tarinassa esiintyvien hahmojen repliikit on saatu nauhalle. SomeoneelsesCareer alkaa kun koripallon aiemmin lopettanut, New Jerseyn kasvatti Junior houkutellaan takaisin koripallon äärelle. Matka jatkuu huonosti kirjoitettuna teinidraamana lukion ja yläasteen läpi aina NBA:n kirkkaisiin valoihin asti. Tarinan kiinnostaessa kuin kilo kiviä, itse pelaamisen olisi suonut pelastavan tämän pelimuodon, onhan se kuitenkin pelin pihvi. Tässä tuleekin sitten se mutta matkaan.
Kankeuden kirous
Pelattavuudeltaan NBA 2k21 jatkaa edeltäjiensä jalanjäljissä, joka on sekä siunaus että kirous. Kankea ja kulmikas ohjaus tuntuu edelleen käteen kerrassaan kamalalta, vaikka siihen muutamien tuntien jälkeen alkaakin tottumaan. Pelin suht hidas tempo tuo kuitenkin pelin kulmikkuuden esille lähes häiritsevällä tavalla. Myös heittämisestä on tehty tänä vuonna melkoisen vaikeaa vähemmän pelaavalle. Uusi heittosysteemi, jossa tatilla veivataan tähtäintä kohdalleen, ei istunut allekirjoittaneen peukaloille ollenkaan. Herkkä analoginen veivaus pienelle osuma-alueelle ei vain pelin tiimellyksessä onnistunut. Puhtaasti nappia painamalla heiton onnistuminen vaatii myös maailmanluokan tarkkuutta. Myönnän toki oman surkeuteni asiassa, mutta mitenkään erityisen ystävälliseksi tai mukavaksi tätä ei voi mieltää. Ympäri nettiä NBA:n pelaajakunnassakin on asiasta kuulunut nurinaa, joten uudistusta ei voi pitää onnistuneena.
Puku päälle ja toimistolle
Tässä valossa oli hyvä aika ottaa pientä taukoa varsinaisesta pelistä ja tutustua NBA 2k21:n MyGM-pelimuotoon. Manageri-pelien ystävänä tervehdin ilolla eri lajien pelejä, jotka tarjoavat edes jonkinlaisen mahdollisuuden managerointiin. Pintapuolisesti NBA 2k21 onnistuu tarjoamaan viihdyttävän paketin, mutta tämäkin yritys kolahtaa renkaaseen kun raapaistaan hieman pintaa syvemmältä. Sopimusneuvotteluissa pelaajien kanssa on pientä yritystä, mutta muuten pelimuoto on tappavan tylsää laahustamista keskustelusta toiseen. Päivät vierivät lähinnä rupatellessa kaikkien organisaation jäsenten kanssa täysin turhista asioista, kuten vaikkapa tahran poistamisesta matosta. Eri keskusteluja on ehkä tusinan verran ja ne on käyty parin ensimmäisen peliviikon aikana läpi. Kausi kestää kuitenkin kuukausia, joten samat keskustelut käydään kymmeniä kertoja yhden kauden aikana. Pienenä vaihteluna eri henkilöt tarjoavat pelaajalle erilaisia tehtäviä suoritettavaksi kauden aikana, mutta niidenkin vaikutus näkyy ainoastaan tehtävän antaneen henkilön moraalissa. Manageroinnin sijaan tunsin pelaavani käppäistä visual novelia jostain parin vuosikymmenen takaa, joten taas oli aika vaihtaa pelimuotoa.
Taisteluväsymys iskee
Kun on jo pelannut peliä tuntikausia ja hauskaa ei ole ollut oikeastaan hetkeäkään, pitää raja vetää jonnekin. Loput pelimuodot saivat siis hyvin pintapuolisen katsauksen. EA:n pelin Ultimate Teamia vastaava, korttipakoilla rahastava MyTeam ei tarjoile mitään ihmeellistä. Pelaa että saat valuuttaa, osta korttipakkoja että saat pelaajia, toista ikuisuuteen asti. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää oikeaakin rahaa korttipakkojen ostamiseen ja sen oman unelmajoukkueensa luomiseen heti alussa. Muita pelimuotoja miettiessä ainoa lievästi harmittamaan jäänyt asia oli ProAm-pelien jääminen väliin. Kun jokaista pelaajaa ohjaa eri ihminen, peliin nousee aina uudelle tasolle, joka urheilupelissä. Omasta tuttavapiiristäni ei kuitenkaan löydy yhtäkään koripallistia, saati sitten neljää, että pelimuotoon olisi saanut upottaa hampaansa. Yksin tuntemattomien kanssa pelaaminen ei nopean testin jälkeen houkutellut takaisin ProAmin pariin.
Kokonaisuutena NBA 2k21 jätti varsin negatiivisen vaikutelman. Odotuksia ei sinänsä ollut, mutta jos pelaamisen haluaa ainoastaan lopettaa kun NBA pyörii ruudulla, jossain on oltava perustavanlaatuista vikaa. Sinänsä puitteet on kunnossa, mutta se kuuluisa ”flow” puuttuu pelistä täysin. Kovimmat pelisarjan fanit saanevat mitä haluavat, mutta muille peliä en uskaltaisi suositella.