Netflixin The Witcher -sarja – The Bridge näyttelijä Vesemirin rooliinKommentit pois päältä artikkelissa Netflixin The Witcher -sarja – The Bridge näyttelijä Vesemirin rooliin
Netflix on paljastanut vihdoin kuka näyttelee The Witcher -sarjassa päähahmo Geralt of Rivian ystävää ja mentoria Vesemiriä. Hänen rooliinsa astuu The Bridge ja Killing Eve sarjoista tuttu tanskalainen näyttelijä Kim Bodnia.
Introducing Vesemir: Kim Bodnia will play the Continent's oldest and most experienced Witcher in Season 2 of #TheWitcher. pic.twitter.com/HAmYciZ5K4
Samaiseen rooliin oli myös povattu Mark Hamillia, joka itsekin ilmaisi kiinnostuksen roolia kohtaan viime vuoden puolella. Sarjan toisella kaudella tutuissa rooleissa nähdään Henry Cavill (Geralt of Rivia), Anya Chalotra (Yennefer), Freya Allan (Ciri) sekä Joey Batey (Jaskier).
Uusissa toisen kauden rooleissa nähdään Yasen Atour (Coen), Agnes Bjorn (Vereena), Paul Bullion (Lambert), Thue Ersted Rasmussen (Eskel), Aisha Fabienne Ross (Lydia), Mecia Simson (Fransesca) sekä Kristofer Hivju (Nivellen).
Roland Emmerichin vuonna 1994 ohjaama scifi-seikkailuelokuva Stargate oli tarkoitettu ensimmäiseksi osaksi suunniteltua trilogiaa. Independence Day -elokuvan ohjaaja kirjoitti käsikirjoituksen yhdessä usein yhteistyökumppaninaan toimineen Dean Devlinin kanssa toivoen käynnistävänsä scifi-franchisen, joka ammentaisi voimakkaasti mytologiasta. Vaikka Stargate rikkoi ennätyksiä lipputuloissa, kriitikot eivät ottaneet sitä kovin lämpimästi vastaan sen kliseisen avaruusolentojen hyökkäys -tarinan ja melodraaman liiallisen käytön vuoksi. Emmerichin suunnittelemia elokuvien jatko-osia ei koskaan tuotettu, ilmeisesti siksi, että MGM sitoutui sen sijaan sarjan televisio-laajennuksiin. Ne alkoivat vuonna 1997 Stargate SG-1:llä, joka hyödynsi loistavasti toimintapitoista viikoittaista seikkailumuotoa 10 kauden ajan; ja jotka kaikki ovat nyt katsottavissa Netflixissä.
SG-1:n viehätysvoima tulee siitä, miten se täytti 2000-luvun scifi-televisiomaisemassa olleen aukon. Star Trekin kaltaiset massiiviset genre-franchisingit alkoivat osoittaa väsymyksen merkkejä vuosituhannen vaihteen jälkeen, eikä uudistettu Battlestar Galactica syntynyt lisäämään kiinnostusta scifi-televisioon ennen vuotta 2004. SG-1 saapui scifi-television hiljaiseen kauteen ja hyödynsi intohimoista online-fandom-kulttuuria samalla kun se hyötyi Emmerichin perustavanlaatuisen elokuvan kestävistä menestyksistä.
Emmerichin Stargate alkaa Gizassa, jossa löydetään nimikkokohteen mukainen rengasmainen laite, joka osoittautuu hieroglyfeillä peitetyksi kaarevaksi portiksi. Kun amerikkalainen sotilasprojekti löytää Stargaten todellisen toiminnan, se luo madonreikiä välittömään matkustamiseen kaukaisiin planeettoihin, kielitieteilijä Daniel Jackson (James Spader) ja eversti Jack O’Neil (Kurt Russell) lähtevät vaaralliselle tehtävälle selvittääkseen Stargaten tarkoituksen.
Yksisuuntainen matka karuun aavikkoon Abydos-planeetalla asettaa karhean O’Neilin ja nerokkaan Jacksonin vastakkain tappavan muukalaisjumalan kanssa, jonka voittaminen tuo ihmiskunnalle uuden aikakauden. Stargate SG-1 alkaa vuosi näiden tapahtumien jälkeen, ja siinä esiintyvät erilaiset versiot O’Neilista (nykyisin ”O’Neill”, näyttelijä Richard Dean Anderson) ja Jacksonista (Michael Shanks), jotka työskentelevät Stargate Command -nimisen sotilastukikohdan alaisena.
O’Neill ja Jackson ovat sarjan aikana kehittyneet merkittävästi hahmoina. Sarjan luojat Brad Wright ja Jonathan Glassner kulkevat herkällä rajalla kunnioittaen hahmojen alkuperäisiä versioita ja sallien samalla uusien persoonallisuuden puolien kehittymisen. Esimerkiksi Kurt Russellin tulkinta O’Neilista vaikuttaa syvästi kyyniseltä, vaikka hän taisteleekin oikeuden puolesta, kun taas Andersonin O’Neill käyttää kuivaa huumoria välttääkseen hankalat tilanteet ja tuodakseen rentoa keveyttä tiimin dynamiikkaan. Kaikki muut miehistön jäsenet, mukaan lukien vaikuttavan kykenevä ilmavoimien upseeri Samantha Carter (Amanda Tapping) ja erittäin lojaali geneettisesti muunneltu ihminen Teal’c (Christopher Judge), on suunniteltu vetämään fanit puoleensa, vaikka sarjan tempo ja maailmanrakennus menisivätkin epävakaiksi.
SG-1 oli niin suosittu, että siitä tehtiin useita arvokkaita jatko-osia. Stargate Atlantis lanseerattiin vuonna 2004 SG-1:n seitsemännen kauden lopussa spin-off-jatko-osana, ja se omaksui viehättävän, kliseitä täynnä olevan sävyn, joka hemmotteli scifi-fanifiktiota kiinnostavimmillaan. Sen sijaan vuoden 2009 Stargate Universe on kypsempi ja synkempi, mikä avaa tien filosofisiin pulmiin juurtuneelle, älyllisemmälle tarinalle. Stargate sai palkinnon faneiden vakaasta uskollisuudesta, kun sekä SG-1 että Atlantis esitettiin Syfy Channelilla, jolloin scifi-fanit pääsivät leikkimään futuristisessa hiekkalaatikossa, jossa mahdollisuudet olivat rajattomat.
Amazon MGM hyväksyi viime vuonna Stargate-sarjan uudistamisen, mikä herätti toivoa siitä, että sarja voisi syntyä uudelleen päivitetyllä muodolla, joka sopii 2020-luvun scifi-maisemaan. Riippumatta siitä, miten tämä lopulta toteutuu, nykyinen scifi-televisio on suuressa velassa Stargate SG-1 -sarjalle, joka osoitti, että pulp-tyylinen scifi voi luoda monimutkaisia ulkoisia maailmoja ja syvästi mieleenpainuvia hahmoja.
Indiejulkaisija Devolver Digital on julkistanut uuden korttipohjaisen pelin nimeltä Reigns: The Witcher, joka syntyy yhteistyössä CD Projekt Redin kanssa. Peli yhdistää Reigns-sarjan tutun pyyhkäisymekaniikan The Witcherin synkkään fantasiamaailmaan eli kyllä, nyt Geraltin kohtalo ratkeaa vasemmalle tai oikealle swaippaamalla.
Pelimekaniikka on Reigns-faneille tuttua. Pelaajalle tarjotaan satunnaisia tilanteita ja valintoja, joihin vastataan pyyhkäisyllä. Trailerilla vilahtelee liuta Witcher-sarjan tunnettuja hahmoja, kuten Yennefer, Triss, Vesemir, Dandelion, Bloody Baron ja tietenkin Roach. Mukana on myös hieman erikoisempia nimiä kuten Maisy-lehmä, jonka taustoista ei olla aivan varmoja.
Tarinallisesti peli esitetään Dandelionin kirjoittamina ja esittäminä näytelminä, joissa Geraltin seikkailut saavat välillä varsin luovia tulkintoja. Pelaajan tehtävänä on pitää noituriin liittyvä maine tasapainossa, jotta tarina ei pääty ennenaikaisesti. Kuolemilta ei silti vältytä, mutta jokainen pelikerta palkitsee uusilla lauluvihkoilla ja mahdollisuudella esiintyä yhä suuremmille yleisöille, jonka tavoitteena on jonkinlainen tarinallinen kuolemattomuus.
Reigns: The Witcherin kehittää Nerial, joka vastaa myös alkuperäisestä Reigns-sarjasta. Peli julkaistaan 25. helmikuuta PC:lle Steamissa sekä mobiililaitteille Google Playhin ja Applen App Storeen.
Ajankohta on Witcher-faneille osuva. The Witcher 4 on kyllä täydessä tuotannossa, mutta ei ehdi julkaisuun vuonna 2026. CD Projektilla on kuitenkin kunnianhimoinen suunnitelma, joka ulottuu vuosiksi eteenpäin ja sisältää myös The Witcher 5:n ja 6:n. Sitä ennen huhut kertovat vielä yhdestä mahdollisesta seikkailusta The Witcher 3:ssa, mutta toistaiseksi täysin epävirallisella tasolla.
