Nintendo haastaa lisävarustevalmistajan oikeuteen Switch 2 -mockup-kohun vuoksi Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo haastaa lisävarustevalmistajan oikeuteen Switch 2 -mockup-kohun vuoksi

on nostanut oikeusjutun lisävarustevalmistaja ä vastaan syyttäen yhtiötä tavaramerkkiloukkauksesta ja harhaanjohtavasta mainonnasta. Kiista sai alkunsa tammikuussa 2025 CES-messujen aikaan, kun Genki esitteli Nintendo 2 -konsolia jäljittelevän ”mockupin” – kuukausia ennen kuin Nintendo itse paljasti uuden sukupolven pelikonsolinsa virallisesti.

Nintendo väittää, että Genki pyrki hyötymään julkisesta kiinnostuksesta konsolia kohtaan antamalla ymmärtää, että sillä olisi ollut luvaton pääsy tulevaan Switch 2 -laitteeseen. Oikeusasiakirjojen mukaan Genki antoi vierailijoiden CES-messuilla mitata ja tutkia mallikappaleita, väittäen niiden olevan yhteensopivia Switch 2:n kanssa. Nintendo pitää tällaista toimintaa harhaanjohtavana ja väittää Genkin rikkoneen yhtiön tavaramerkkioikeuksia.

Genki kiistää syytökset ja kertoo toimineensa itsenäisesti ilman salassapitosopimusta Nintendon kanssa. Yritys julkaisi lausunnon, jossa se sanoo ottavansa syytökset vakavasti ja työskentelevänsä asianajajiensa kanssa vastatakseen tilanteeseen asianmukaisesti. Samalla Genki vakuuttaa jatkavansa uusien tuotteidensa esittelyä ja tilausten toimittamista.

Nintendo puolestaan vaatii oikeusteitse, että Genki lopettaa Switch-nimen käytön markkinoinnissaan, tuhoaa kaiken materiaalin, jossa viitataan Nintendoon, ja maksaa yhtiölle korvauksia — mahdollisesti jopa kolminkertaisina.

Nintendo Switch 2 julkaistaan virallisesti 5. kesäkuuta. Ennakkotilaukset käynnistyivät jo huhtikuussa, ja konsoli maksaa 557,90 euroa. Kysyntä on ollut valtavaa, ja Nintendo on jo varoittanut, ettei kaikille tilaajille voida taata toimitusta julkaisupäiväksi.

Nintendo kyselee pelaajilta mielipidettä uudesta peliformaatista Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo kyselee pelaajilta mielipidettä uudesta peliformaatista

Super Nintendo World

haluaa tietää, mitä mieltä fanit ovat sen uudesta ja kiistanalaisesta peliformaatista, niin sanotuista Game-Key-korteista. Äskettäin julkaistussa kyselyssä yhtiö kartoittaa, suosivatko pelaajat fyysisiä vai digitaalisia pelejä ja miksi. Tavoitteena on ymmärtää kuluttajien tottumuksia erityisesti 2 -konsolin aikakaudella.

Game-Key-kortit eivät ole aivan perinteisiä pelikasetteja. Ne toimivat käytännössä avaimina, kortti pitää olla konsolissa, jotta peli toimii, mutta varsinainen peli täytyy ladata netistä erikseen. Kortti ei kuitenkaan ole sidottu tiettyyn laitteeseen, joten sen voi myydä edelleen, ainakin teoriassa.

Monet pelaajat ovat närkästyneet siitä, että fyysinen kortti ei enää takaa pysyvää pelin omistusta. Kun Nintendo lopetti :n ja 3DS:n digikaupat, pelaajat menettivät pääsyn ostamiinsa peleihin ja nyt pelätään, että sama voi toistua. Fyysinen peli ei enää tarkoita offline-vapautta, vaan riippuvuutta Nintendon palvelimista.

Kilpaileva julkaisija on ilmoittanut, että heidän pelinsä tulevat jatkossakin sisältämään kokonaiset pelit fyysisillä korteilla, tosin pieniä poikkeuksia saattaa tulla. Pelaajayhteisö odottaa nyt, kuunteleeko Nintendo palautetta vai jatkaako se Game-Key-linjalla.

Vastausaikaa kyselyyn ei ole rajattu.

Nintendo sai kyseenalaisen kunnian: sen käyttöehdot todettiin kaikkein kuluttajavastaisimmiksi Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo sai kyseenalaisen kunnian: sen käyttöehdot todettiin kaikkein kuluttajavastaisimmiksi

Tuore analyysi paljastaa, että suurilla yhtiöillä riittää käyttöehdoissa ehtoja, jotka eivät juuri pelaajien puolella ole. 112 tunnetun yrityksen käyttöehdot tutkittiin tekoälyn avulla, ja listan pohjalle päätyi tai kärkeen, jos niin haluaa sanoa, . Sen sopimuksissa löytyi eniten kuluttajalle epäedullisia ehtoja. Lähelle kärkisijaa pääsivät myös ja .

Ehdot ovat tunnetusti pitkiä ja vaikeaselkoisia, eikä moni niitä vaivaudu lukemaan: tutkimusten mukaan vain 1–9 % kuluttajista selaa ne läpi. Silti ne määrittelevät, mitä käyttäjä saa tehdä ja mitä ei, sekä mitä tapahtuu ongelmatilanteissa. Robloxin käyttöehdot ovat esimerkiksi lähes yhtä pitkät kuin Hamlet, joten ei ihme, että silmät alkavat lupsua.

Analyysin mukaan 91 % käyttöehdoista rajoittaa yrityksen vastuuta, 75 % velvoittaa käyttäjää korvaamaan palveluntarjoajan vahinkoja ja 44 % kieltää oikeuteen viemisen ilman välimiesmenettelyä. Yhteensä jopa 38 % ehdoista oli yksipuolisia, eli yrityksen eduksi ja kuluttajan haitaksi.

Huolestuttavimpia ovat niin sanotut ryhmäkanteiden kiellot. Ne estävät kuluttajia haastamasta yrityksiä yhdessä, vaikka monessa maassa nämä kiellot ovat jo lainvastaisia. Siitä huolimatta niitä löytyi mm. Spotifyn, Pinterestin ja BlueSkyn ehdoista. Jos yritykset rikkoisivat Australian uusia lakeja, sakot voisivat kohota yli 30 miljoonaan euroon.

Tulokset ovat nyt avoimesti kaikkien nähtävissä, ja voit tarkistaa, mitä oma suosikkipalvelusi sinulta vaatii.