Nintendo Switch 2:sta ilmoilla jälleen mielenkiintoisia dokumenttejaKommentit pois päältä artikkelissa Nintendo Switch 2:sta ilmoilla jälleen mielenkiintoisia dokumentteja
Nintendolta on saapumassa tänä vuonna uusi pelikonsoli, jonka virallinen nimi on vahvistettu NintendoSwitch 2:ksi. Vaikka Nintendo on jo virallisesti ilmoittanut konsolista, monia yksityiskohtia on vielä pimennossa. Uusien FCC:n (Federal Communication Commission) dokumenttien mukaan konsoli tulee tukemaan NFC-teknologiaa, mikä viittaa siihen, että Amiibo-figuureiden tuki jatkuu myös uudessa laitteessa.
Dokumenteista selviää, että NFC-ominaisuus sijaitsee oikeassa Joy-Con-ohjaimessa, aivan kuten alkuperäisessäkin Switch-konsolissa. Näyttää siltä, että Nintendo jatkaa samaa käytäntöä, jossa pelaajat voivat helposti hyödyntää langattomia NFC-figuureja pelisisällön avaamiseen.
FCC-dokumenteissa Nintendo Switch 2 on merkitty koodilla BEE-001, jossa ”BEE” on Nintendon käyttämä merkintä Switch 2 -tuoteperheelle. Koodissa ”001” viittaa pääkonsoliin, ”014” oikeaan Joy-Con-ohjaimeen ja ”012” vasempaan ohjaimeen. Nintendo on noudattanut tätä koodausjärjestelmää vuosikymmeniä: ”DMG” oli alkuperäinen Game Boy, ”DOL” GameCube, ”RVL” Wii ja ”HAC” alkuperäinen Nintendo Switch.
Dokumenteista selviää myös, että Nintendo Switch 2:ta voidaan ladata sekä pohjassa että uudessa yläosassa sijaitsevista USB-C-porteista. Nintendo oli jo aiemmin vahvistanut, että konsoli saa ylimääräisen USB-C-portin yläosaan, mutta tämä on ensimmäinen vahvistus siitä, että molempia portteja voidaan käyttää lataamiseen.
Wi-Fi-yhteyksien osalta Switch 2 tarjoaa päivityksen alkuperäiseen verrattuna. Konsoli tukee Wi-Fi 6 (802.11ax) -verkkoja jopa 80 MHz:n kaistanleveydellä, kun alkuperäinen Switch tuki Wi-Fi 5 (802.11ac) -verkkoja. Dokumenttien perusteella konsoli ei kuitenkaan tue Wi-Fi 7:ää tai Wi-Fi 6E:tä, eikä siinä ole tukea nopeammalle 6 GHz:n taajuusalueelle, vaan ainoastaan 2,4 GHz:n ja 5 GHz:n verkoille.
FCC:n dokumenteissa olevat kaaviot näyttävät konsolia testattavan sekä kiinnitetyillä että irroitetuilla ohjaimilla ja sekä telakan kanssa että ilman sitä, mikä vahvistaa, että kyseessä on todella uusi Switch-konsoli.
Dokumenteista ei kuitenkaan selviä, onko Nintendo Switch 2:ssa nopeampi latausnopeus tai enemmän tehoa telakassa ollessaan. Alkuperäinen Switch toimitettiin epätavallisella verkkolaitteella, joka latasi jopa 15 voltin ja 2,6 ampeerin teholla. FCC-dokumentit osoittavat, että Switch 2:n enimmäisjännite on edelleen 15 volttia, mutta niissä mainitaan myös verkkolaite, joka lataa jopa 20 voltilla.
Nintendo ei ole vielä paljastanut Switch 2:n tarkkaa julkaisupäivää, mutta yhtiö on vahvistanut konsolin julkaistavan jossain vaiheessa tätä vuotta.
Vuoden 2011 The Lord of the Rings: War in the North on tehnyt yllättävän paluun. Aspyr on julkaissut pelistä uuden Legacy Edition -version moderneille alustoille ilman sen suurempaa ennakkovaroitusta. Peli on nyt saatavilla PC, PlayStation 5, Xbox Series X|S sekä Nintendo Switchille ja Switch 2.
Uudistettu versio pyörii 60 ruudun sekuntivauhdilla ja sisältää bugikorjauksia sekä useita pieniä elämänlaatua parantavia muutoksia. Mukana on esimerkiksi mahdollisuus lukittautua vihollisiin sekä vaihtaa pelihahmoa lennosta. Julkaisuhinta on noin 15 euroa 25. elokuuta asti, minkä jälkeen hinta nousee noin 17 euroon.
War in the North sijoittuu samaan aikaan Taru Sormusten Herrasta -kirjojen ja Peter Jacksonin elokuvatrilogian tapahtumien kanssa. Pelissä pääsee myös taistelemaan Keski-Maassa kavereiden kanssa yhteistyötilassa, mikä oli yksi pelin kiinnostavimmista ominaisuuksista. Tunnelmaltaan peli oli elokuvia huomattavasti raaempi ja verisempi, ja se oli ensimmäinen Taru sormusten herrasta -peli, joka sai Yhdysvalloissa M-ikärajan.
Alun perin peli jäi hieman muiden vuoden 2011 jättijulkaisujen, kuten Skyrimin ja Call of Duty: Modern Warfare 3, varjoon. Vuosien saatossa se on kuitenkin kerännyt uskollisen fanijoukon, joka muistelee peliä lämmöllä.
Aspyr vihjailee samalla, että War in the North ei välttämättä jää viimeiseksi Keski-Maan klassikoksi, joka saa uuden julkaisun. Yhtiö lupaa lisää Taru sormusten herrasta -peleihin liittyviä uudelleenjulkaisuja tulevaisuudessa, mutta ei vielä kerro, mitä pelejä on seuraavaksi vuorossa. Toivottavasti joku kaivaa seuraavaksi naftaliinista vaikka The Return of the Kingin.
Splatoon Raiders on Nintendon kehittämä ja julkaisema toimintaseikkailu Nintendo Switch 2 sekä Splatoon-pelisarjan ensimmäinen PvE-looter-shooter. Kyseessä on ensimmäinen Splatoon-pelisarjan yksinpeliin keskittyvä spin-off, joka hyödyntää sarjasta tuttuja hahmoja, värikästä visuaalista ilmettä ja mustemekaniikkoja, mutta rakentaa niiden ympärille täysin uuden seikkailun. Pääpaino on tutkimisessa, taistelussa ja hahmon kehittämisessä, mutta peli tukee myös 1–4 pelaajan yhteistyöpeliä niin verkossa kuin paikallisesti. Yksinpelaajia auttaa lisäksi Call for Help -ominaisuus, jonka avulla muut pelaajat voivat liittyä avuksi haastaviin tilanteisiin.
Tarina käynnistyy, kun Mekaanikko (The Mechanic) lähtee Deep Cut -kolmikon kanssa aarteenetsintäretkelle. Matka saa kuitenkin ikävän käänteen, kun helikopteri joutuu keskelle myrskyä ja syöksyy maahan Spirhalite-saarille (Spirhalite Islands). Onnettomuuden jälkeen tehtävänä on tutkia Spirhalite-saaria, jotka ovat aluksi sumun peitossa ja avata uusia alueita ja selvittää, mitä saarella oikein tapahtuu.
Ensimmäiset tunnit antavat pelistä positiivisen vaikutelman. Alku opettaa tärkeimmät pelimekaniikat selkeästi, eikä peli tunnu bugiselta. Suurin ongelma tuli kuitenkin vastaan heti pelin alussa, sillä oletuksena käytössä olevat motion controlit tekivät tähtäämisestä omalla kohdallani huomattavasti hankalampaa. Pystysuuntainen kameran ohjaus tapahtuu liikuttamalla Switch 2 -konsolia, mikä ei tuntunut erityisen luontevalta. Onneksi ominaisuuden saa poistettua asetuksista, minkä jälkeen tähtääminen muuttui huomattavasti tarkemmaksi ja pelaaminen selvästi miellyttävämmäksi.
Kenttien rakenne on aluksi melko suoraviivainen, mutta peli alkaa nopeasti avautua. Sumun peittämät alueet vapautuvat vähitellen suorittamalla tasoja, minkä myötä tutkittavaa riittää jatkuvasti lisää. Myös viholliset muuttuvat matkan edetessä selvästi vaarallisemmiksi, ja vastaan tulee runsaasti erilaisia Salmonid-vihollisia, jotka vaativat erilaisia toimintatapoja. Niiden kukistamisesta saa Power Eggsejä, joilla ladataan mukana kulkevan apurin erikoiskykyä.
Muste on Splatoon Raidersin tärkein pelimekaniikka, eikä sitä käytetä pelkästään vihollisten vahingoittamiseen. Pelaaja levittää mustetta ampumalla ympäristöön, minkä jälkeen sen sisään voi sukeltaa. Pelissä ei ole erillistä juoksutoimintoa, joten nopeampi liikkuminen tapahtuu oman musteen alla kulkemalla. Samalla elinvoima palautuu vähitellen, ja myös aseen mustesäiliö täyttyy huomattavasti tavallista nopeammin, mikä tekee musteen levittämisestä tärkeän osan niin liikkumista kuin taisteluitakin. Musteen avulla voi myös kiivetä seinille ja korkeammille tasanteille sekä avata uusia kulkureittejä. Viholliset levittävät omaa mustettaan, joka vahingoittaa pelaajaa, mutta sen voi peittää omalla musteellaan ja vallata alueen takaisin.
Pelaajan mukana kulkee Buddy Bot, jonka sisälle voi valita yhden kolmesta apurista Big Manin, Fryen tai Shiverin. Buddy Bot osallistuu automaattisesti taisteluihin ampumalla vihollisia, minkä lisäksi sen avulla voi tehdä Robo Jump -hypyn korkeille paikoille, joihin mustetta ei voi ampua. Buddy Botilla voi myös porata suuria Spirhalite-kristalliesiintymiä, joista saa runsaasti materiaaleja ja Spirhalite Shardeja.
Valittu apuri määrittää myös käytössä olevan erikoishyökkäyksen. Big Man käyttää Manta Dance -hyökkäystä, jolla rastastetaan vihollisten kimppuun niihin törmäämällä. Fryen Moray Storm kutsuu laajalle alueelle hyökkäävän ankeriassateen, kun taas Shiver hyökkää Master Mega -hain selässä Shark Bite -iskulla, joka aiheuttaa suurta vahinkoa suorassa viivassa vihollisjoukkoon.
Aseita pelistä löytyy valtava määrä. Tarjolla on esimerkiksi tavallisia musteaseita, tarkkuuskiväärejä, lähitaisteluaseita sekä Steam Blaster -raketinheitintä muistuttava ase, jonka räjähtävät ammukset tekevät vahinkoa usealle viholliselle kerralla. Aseita löytyy eri tasoisina ja harvinaisuuksina, ja tehokkaampien aseiden käyttö edellyttää hahmon tason nostamista. Jokaisen aseen voi päivittää viisi tasoa, minkä jälkeen tehokkaamman varusteen hankkiminen tulee ajankohtaiseksi.
Yksi pelin suurimmista vahvuuksista on sen laaja kehitysjärjestelmä. Hahmon kestävyyttä, aseiden vahinkoa, gadgetien tehokkuutta sekä niiden kehityspaikkoja voi parantaa kokemuspisteillä ansaituilla taitopisteillä. Vaikka epäonnistuisi kentässä, kokemusta kertyy silti, joten eteneminen ei pysähdy. Kentistä löytyy lisäksi Relic-esineitä, joilla avataan kokonaan uusia kykyjä, kuten ylimääräinen ilmahypyn mahdollistava taito tai elinvoiman palautusta nopeuttava taito.
Myös gadgetit tarjoavat paljon muokattavaa. Speed-, Power- ja Tactical-säiliöihin voi rakentaa erilaisia kykyjä, kuten automaattisesti vihollisia ampuvan Shot Botin, suuren mustemiekan luovan syöksyhyökkäyksen tai Blast Bootin, jolla hypätään vihollisten keskelle räjähtäen. Gadgetteihin voi asentaa erilaisia osia, mutta käytettävissä oleva tila on rajallinen, eikä samat osat siirry muille gadgeteille vaan ne pitää hankkia erikseen. Uusia gadgetteja rakennetaan Spirhalite Shardeilla ja kentistä kerättävillä materiaaleilla, mikä kannustaa tutkimaan jokaisen alueen huolellisesti.
Pelin sisältöä riittää runsaasti. Salareitit palkitsevat tutkimisesta, uusia aseita löytyy jatkuvasti ja kehitettävää on lähes jokaisella osa-alueella. Kenttiä voi pelata uudelleen uusilla vaikeustasoilla, jotka tuovat mukanaan erilaisia ja entistä haastavampia vihollisia. Tämä lisää pelin uudelleenpeluuarvoa ja tarjoaa kokeneemmillekin pelaajille uutta haastetta.. Sisällön määrä onkin helposti Splatoon Raidersin suurin vahvuus, sillä tekeminen ei lopu kesken pitkänkään pelisession aikana.
Teknisesti peli on erittäin onnistunut. Splatoon-sarjan tunnistettava värikäs ilme toimii edelleen loistavasti, animaatiot ovat sulavia ja ympäristöt näyttävät yksityiskohtaisilta. Myös musiikki ja äänitehosteet tukevat toimintaa hyvin ja säilyttävät sarjan energisen tunnelman.
Kaikki ei kuitenkaan ole täysin onnistunutta. Motion controlien oletuskäyttö voi karkottaa osan pelaajista ennen kuin asetuksiin ehtii tutustua. Lisäksi osa bossitaisteluista tarjoaa selvästi muuta peliä enemmän haastetta. Esimerkiksi Bowtlode Temple -alueen Flappetizer-bossitaistelussa ruudulla on ajoittain paljon samanaikaisia hyökkäyksiä, mikä vaatii tarkkaa liikkumista ja hyvää ajoitusta. Bossitaistelut tuovat peliin kuitenkin mukavasti vaihtelua, sillä jokainen niistä hyödyntää hieman erilaisia mekaniikkoja. Pelkkä ampuminen ei riitä, vaan taisteluissa on osattava hyödyntää myös Buddy Bottia, erikoiskykyjä ja ympäristöä. Kun oikea toimintatapa löytyy, onnistuminen tuntuu palkitsevalta.
Splatoon Raiders onnistuu tuomaan Splatoon-universumiin uudenlaisen PvE-looter-shooter-kokemuksen, jossa tutkiminen, taistelu ja hahmon kehittäminen muodostavat toimivan kokonaisuuden. Sisältöä riittää pitkäksi aikaa, ja laaja ase-, gadget- ja varustevalikoima tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kokeilla erilaisia pelityylejä. Kenttien uudelleenpelaaminen korkeammilla vaikeustasoilla sekä jatkuva hahmon kehittäminen antavat pelille erinomaisen uudelleenpeluuarvon. Muutamista tasapaino-ongelmista ja oletuksena käytössä olevista motion controleista huolimatta Splatoon Raiders pyörii NintendoSwitch 2 sulavasti ja tarjoaa teknisesti viimeistellyn pelikokemuksen. Kyseessä on laadukas toimintaseikkailu, jota voi suositella niin Splatoon-faneille kuin uusillekin pelaajille.
Arvostelu: Valtteri Seppälä
8 / 10
Hyvää+ Hyvä taistelusysteemi: Paljon erilaisia aseita ja gadgetejä.
+ Vastavasti kehitettävää: Voit kehittää hahmoa, sen aseita ja gadgetejä.
+ Monta eri tasoa: Pelissä on paljon erilaisia tasoja, joita voi pelata uudelleen entistä vaikeampien vihollisten kanssa.
Huonoa- Oletus asetuksena käytössä olevat motion controlit.
- Pelin loppuvaiheessa grindaaminen alkaa tuntua toistuvalta, kun hahmoa ja aseita pitää päivittää, jotta pääset tasot läpi.