Teknologia

Nuoret pohjoismaalaiset luottavat yhä enemmän tekoälyyn ostoksilla Kommentit pois päältä artikkelissa Nuoret pohjoismaalaiset luottavat yhä enemmän tekoälyyn ostoksilla

Lähes puolet 18–29-vuotiaista pohjoismaalaisista olisi valmis antamaan tekoälyagentin hoitaa aikaherkkiä ostoksia, kuten konserttilippujen tai rajoitettujen tuotteiden hankinnat, paljastaa uusi -raportti. Suomessa valmiita on 44 %, Norjassa 36 %, Ruotsissa 28 % ja Tanskassa 24 %.

Raportin mukaan tekoälyn käytön suosio korostuu erityisesti tilanteissa, joissa nopeus, saatavuus ja mukavuus ratkaisevat. Jo 35 % suomalaisista on kokeillut tekoälytyökaluja, kuten :tä tai Copilotia, avuksi ostopäätöksiin.

Vaikka hyötyjä on paljon, kuten nopeus, paremmat tarjoukset ja stressin vähentyminen, kuluttajat myös huolehtivat virheostoksista, petoksista ja tietoturvasta. Visa on kehittänyt ratkaisun, jossa tekoälyagenttien maksut hoidetaan turvallisesti tokenisoitujen maksujen avulla. Tämä varmistaa, että ostot pysyvät kontrollissa ja tiedot turvassa.

Visan mukaan agenttipohjainen kaupankäynti on digimaksujen seuraava askel. Nuorten kasvava luottamus tekoälyyn viittaa siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi voi antaa älyagenttien hoitaa ostoksia turvallisesti ja kätevästi, ilman että oma kortti joutuu vaaraan.

Raportti perustuu syys–lokakuussa 2025 tehtyyn kyselyyn, johon osallistui 4 000 pohjoismaista aikuista. Visa korostaa, että tekoälyagenttien käyttö on mahdollista hallita tarkasti rajoilla ja ehdoilla, jotta käyttäjä tietää aina, mitä agentti voi tehdä.

Äiti syötti lapsensa oireet ChatGPT:lle ja sai yllättävän diagnoosiehdotuksen Kommentit pois päältä artikkelissa Äiti syötti lapsensa oireet ChatGPT:lle ja sai yllättävän diagnoosiehdotuksen

Britanniassa 19 kuukauden ikäisen Lilyn perhe kertoo, että auttoi heitä löytämään vihjeen lapsen harvinaiseen sairauteen. Lily oli jo neljän kuukauden ikäisenä sydänleikkauksessa, mutta diagnoosia ei pitkään löytynyt. Lopulta tammikuussa tutkimuksissa selvisi, että hänellä on Multisystemic Smooth Muscle Dysfunction Syndrome eli MSMDS-oireyhtymä.

Lilyn äiti Rosie kertoi syöttäneensä lapsen oireita ChatGPT:lle. ehdotti MSMDS:ää, mutta lääkäreille ehdotus ei aluksi herättänyt suurta innostusta. Osa ei ollut koskaan kuullut sairaudesta ja toiset pitivät sitä liian harvinaisena todennäköiseksi vaihtoehdoksi. Myöhemmin diagnoosi kuitenkin varmistui tutkimuksissa.

MSMDS johtuu ACTA2-geenin muutoksesta ja voi vaikuttaa esimerkiksi sydämeen ja munuaisiin. Maailmassa tunnetaan noin 70 tapausta ja Britanniassa vain kuusi. Lily kärsii sydänongelmien lisäksi jatkuvasti laajentuneista pupilleista ja joutuu käyttämään aurinkolaseja ulkona.

Tapaus on kuitenkin myös muistutus siitä, ettei ChatGPT:tä kannata ottaa lääkärin korvaajaksi. Genetic Alliance UK:n toimitusjohtaja Nick Meade kehottaa suhtautumaan tekoälyn antamiin diagnoosiehdotuksiin varoen. Oxfordin yliopistossa aiemmin tänä vuonna julkaistu tutkimus päätyi samansuuntaiseen arvioon: nykyiset tekoälymallit voivat antaa vääriä diagnooseja tai olla tunnistamatta tilanteita, joissa tarvitaan kiireellistä hoitoa.

Lilyn perhe yrittää nyt kerätä rahaa sairauden tutkimukseen ACTA2 Alliance UK -järjestön kautta. Tavoitteena on rahoittaa myös vähemmän kajoavien geeniterapiahoitojen tutkimusta. Perhe järjesti tällä viikolla Move-a-thon-tempauksen, jossa osallistujat keräävät kävely-, juoksu-, uinti- ja tanssimatkoja yhteensä Bathin ja Bostonin välisen noin 3 300 mailin eli yli 5 300 kilometrin matkan verran. Diagnoosi toi vihdoin nimen Lilyn sairaudelle. Nyt perheen katse on tutkimuksessa ja siinä, voisiko sairauteen jonain päivänä löytyä tehokas hoito.

Lähde: BBC

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian :tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?