Teknologia

Nvidia esitteli mullistavan äänitekoälyn, mutta pimittää sen toistaiseksi kaikilta Kommentit pois päältä artikkelissa Nvidia esitteli mullistavan äänitekoälyn, mutta pimittää sen toistaiseksi kaikilta

esitteli maanantaina uuden tekoälymallin musiikin ja äänen tuottamiseen, joka pystyy muokkaamaan ääniä ja luomaan uudenlaisia ääniä – teknologia on suunnattu musiikin, elokuvien ja videopelien tuottajille.

Nvidia, maailman suurin tekoälyjärjestelmien luomiseen käytettävien sirujen ja ohjelmistojen toimittaja, kertoi ettei sillä ole välittömiä suunnitelmia julkaista teknologiaa julkisesti. Teknologiaa kutsutaan nimellä Fugatto, joka on lyhenne sanoista Foundational Generative Audio Transformer Opus 1.

Santa Clarassa, Kaliforniassa sijaitsevan Nvidian versio tuottaa äänitehosteita ja musiikkia tekstikuvauksen perusteella, mukaan lukien uudenlaisia ääniä, kuten trumpetin soittamista koiran haukunnan tapaan.

Mikä tekee siitä erilaisen muihin tekoälyteknologioihin verrattuna, on sen kyky ottaa vastaan ja muokata olemassa olevaa ääntä, esimerkiksi muuttamalla pianolla soitettu melodia ihmisäänellä lauletuksi, tai muuttamalla puhutun sanan äänityksen aksenttia ja mielialaa.

Nvidian uusi malli on koulutettu avoimen lähdekoodin datalla, ja yhtiö kertoi vielä pohtivansa, julkaiseeko ja miten se julkaisee sen julkisesti.

Generatiivisten tekoälymallien kehittäjät eivät ole vielä määrittäneet, miten estää teknologian väärinkäyttö, kuten käyttäjän luoma disinformaatio tai tekijänoikeuksien rikkominen tekijänoikeudella suojattujen hahmojen luomisen kautta.

Komponenttipula tekee keskihintaisesta vaihtoehdosta liki ylellisyyden Kommentit pois päältä artikkelissa Komponenttipula tekee keskihintaisesta vaihtoehdosta liki ylellisyyden

Nvidian näytönohjainten hinnankorotukset näyttävät nyt muuttuneen todellisuudeksi, eikä tilanne näytä erityisen hyvältä -pelaajien kannalta. Vielä hiljattain keskihintaiseksi vaihtoehdoksi mielletty maksaa Yhdysvalloissa jo yli 800 dollaria, eli noin 690 euroa.

Hintojen nousu ei koske pelkästään tehokkaimpia malleja. Tom’s Hardwaren keräämien jälleenmyyntitietojen mukaan suurimmat korotukset ovat osuneet yllättäen juuri keskihintaluokkaan. RTX 5070 mediaanihinta on noussut kesäkuun noin 570 eurosta noin 770 euroon, mikä tarkoittaa 36 prosentin nousua. RTX 5060 Ti 16GB hinta puolestaan on noussut noin 500 eurosta lähes 690 euroon eli noin 39 prosenttia.

Tilanne näyttää vielä rajummalta, kun hintoja verrataan näytönohjainten alkuperäisiin suositushintoihin. RTX 5070 julkaisuhetken suositushinta oli noin 430 euroa, kun taas RTX 5060 Ti 16GB noin 370 euroa. Käytännössä kortit maksavat nyt Yhdysvalloissa jo yli puolet enemmän kuin niiden alkuperäiset hintalaput antoivat ymmärtää.

Taustalla on koko teknologia-alaa ravisteleva komponenttipula, erityisesti RAM-muistien kasvava kysyntä. Tekoälyn vaatima muistimäärä on kasvattanut painetta valmistuskapasiteettiin, eikä helpotusta välttämättä ole luvassa aivan pian. Muistivalmistajien vuoden 2027 tuotantokapasiteetin kerrotaan olevan jo pitkälti myyty.

Jos trendi jatkuu, uuden pelikoneen kasaamisesta voi tulla entistä kalliimpi harrastus. Kun muistit, SSD-levyt, -lisenssit ja nyt myös näytönohjaimet kallistuvat, alkaa 500 euron hintaluokan näytönohjain kuulostaa pian melkein nostalgiselta muistilta.

Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla

Anthropic aikoo ottaa käyttöön koneellisesti tunnistettavat merkinnät -tekoälyn tuottamaan sisältöön. Tekstiin upotetaan näkymätön vesileima, kun taas tuettuihin tiedostoihin voidaan lisätä digitaalisesti allekirjoitettua alkuperämetadataa. Muutokset liittyvät Euroopan unionin uusiin tekoälyn läpinäkyvyyttä koskeviin vaatimuksiin.

Anthropic kertoo, että uudet Claude-mallit merkitsevät tekoälyn tuottaman sisällön heti julkaisustaan lähtien. EU:ssa 2. elokuuta 2026 tai sen jälkeen julkaistut Claude-mallit tukevat koneellisesti luettavia merkintöjä. Nykyisten mallien osalta käyttöönotto on vielä työn alla.

Tekstin kohdalla merkintä toteutetaan niin sanotulla näkymättömällä vesileimalla. Se ei näy käyttäjälle eikä Anthropicin mukaan muuta tekstin merkitystä, laatua tai luettavuutta. Vesileima on kuitenkin tarkoitettu tunnistettavaksi erityisillä työkaluilla.

Anthropic kertoo merkinnän olevan osa itse Claude-mallin tuottamaa tekstiä. Sen vuoksi sen pitäisi kulkea tekstin mukana myös silloin, kun sisältö kopioidaan ja liitetään esimerkiksi toiseen palveluun. Yhtiön mukaan merkintä voi säilyä myös joidenkin tekstin muokkausten jälkeen.

Anthropic ei kuitenkaan ole vielä kertonut tarkasti, millä teknisellä menetelmällä tekstin vesileima toteutetaan. Yhtiö kertoo julkaisevansa tulevaisuudessa lisää teknisiä tietoja sekä työkaluja, joiden avulla käyttäjät ja kolmannet osapuolet voivat tunnistaa Claude-sisällön.

Kuvissa käytetään C2PA-standardia

Kuvien ja muiden tuettujen tiedostojen kohdalla Anthropic käyttää toisenlaista menetelmää. Niihin voidaan lisätä C2PA-standardin mukaista alkuperämetadataa, joka kertoo tiedoston alkuperästä ja sen käsittelystä. C2PA on jo käytössä useissa alan palveluissa ja työkaluissa.

Merkinnät eivät rajoitu pelkästään Claude-verkkopalveluun. Anthropic kertoo niiden koskevan tuettuja Claude-palveluita, kuten API-rajapintaa, Claude Codea, Claude Coworkia ja Claude Tagia. Merkintöjä käytetään myös silloin, kun Claudea käytetään esimerkiksi AWS:n, Google Cloudin tai Microsoft Foundryn kautta.

Anthropic kertoo soveltavansa merkintöjä maailmanlaajuisesti eikä ainoastaan EU:ssa. Taustalla ovat kuitenkin erityisesti EU:n uudet tekoälyn läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset, jotka tulivat voimaan 2. elokuuta. Olemassa oleville tekoälytuotteille on säädetty neljän kuukauden siirtymäaika, minkä vuoksi nykyisten Claude-mallien merkintöjen käyttöönotto jatkuu myöhemmin.

Vesileima ei takaa täydellistä tunnistamista

Järjestelmä ei myöskään tee tekoälyn tunnistamisesta aukotonta. Esimerkiksi C2PA-metadata voi kadota tiedostosta, jos sitä käsitellään tai ladataan palveluun, joka ei säilytä alkuperäisiä metatietoja. Myös tekstin vesileiman todellinen kestävyys jää nähtäväksi, sillä Anthropic ei ole vielä julkaissut menetelmän teknisiä yksityiskohtia.

Yhtiö korostaa itsekin, ettei tunnistettavan merkinnän puuttuminen tarkoita automaattisesti sitä, ettei sisältö olisi tekoälyn tuottamaa. Vesileimojen tarkoituksena on ennen kaikkea tehdä tekoälyn tuottaman sisällön alkuperän selvittämisestä nykyistä helpompaa.

Muutos on osa laajempaa kehitystä, jossa -yhtiöt pyrkivät tekemään generatiivisen tekoälyn tuottamasta sisällöstä koneellisesti tunnistettavaa. EU:n sääntelyssä tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi vesileimat, metadata ja muut alkuperän todentamiseen käytettävät teknologiat.