Peli-viihde, Pelit, Teknologia

Odotatko PS5:n tuntuvaa hinnanlaskua? – tästä syystä saatat odottaa täysin turhaan Kommentit pois päältä artikkelissa Odotatko PS5:n tuntuvaa hinnanlaskua? – tästä syystä saatat odottaa täysin turhaan

Sony PlayStation 5


PlayStation-kansalaiset, jotka toivoivat merkittävää hinnanlaskua laskua PS5:lle, saattavat odotella turhaan. Sony on vihjannut, että konsolin hinnan alentaminen on ”hyvin vaikeaa” useista syistä, mukaan lukien sirun koon pienentämisen haastava prosessi ja komponenttien hintojen nousu.

Sony Interactive Entertainmentin johtaja Hiroki Totoki paljasti tämän sijoittajapuhelussa, todeten, että kustannusten alentaminen on vaikeampaa PS5:lle verrattuna PS4:ään, koska konsolin pääpiirin pienentämisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Vaikka PS4 Slim näki kustannusten alenemisen tämän prosessin kautta, näyttää siltä, ​​että PS5:llä on vähemmän liikkumavaraa.

Lisäksi nykyinen markkinatilanne, jossa komponenttien hinnat nousevat, lisää painetta mahdollisten hintojen leikkausten suhteen. PS5 lanseerattiin hintaan 499 dollaria, kun taas uudemman ”Slim”-version hinta alkaa edelleen 449,99 dollarista pelkällä digitaalisella vaihtoehdolla.

Vaikka tämä ei sulje pois tulevia hintamuutoksia, se viittaa siihen, että merkittäviä laskuja on epätodennäköistä.

Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn Kommentit pois päältä artikkelissa Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn

Tekoälyn läpimurto ChatGPT:n jälkeen on saanut teknologiayhtiöt ryntäämään samaan suuntaan kuin ilmaiselle ämpärille joista kaikki haluavat osansa. Valitettavasti lasku tästä innosta on nyt saapumassa tavallisille pelaajille. Tekoäly vaatii valtavasti muistia ja tallennustilaa, ja seurauksena RAM- ja SSD-hinnat ovat nousseet rajusti, eikä helpotusta ole näkyvissä ainakaan vuoteen 2026.

Tilanne on karu erityisesti PC-pelaajille. DDR5-muistin hinnat ovat nelinkertaistuneet muutamassa kuukaudessa. Esimerkiksi 32 gigatavun DDR5-muistipaketti, joka maksoi vielä kesällä noin 75 euroa, voi nyt maksaa yli 300 euroa. Suurimmat muistivalmistajat Samsung, Micron ja SK Hynix ohjaavat tuotantoaan tekoälykeskuksiin, joissa käytetään HBM-huippumuistia. Kuluttajat jäävät nuolemaan näppejään, ja Micron ehti jo sulkea Crucial-brändinsä kuluttajapuolen kokonaan.

Myös konsolipelaaminen on vaarassa kallistua entisestään. PlayStation 5 ja Xbox Series -konsolit ovat jo kokeneet useita hinnankorotuksia, ja analyytikot arvioivat, että konsolien hinnat voivat nousta 10–15 % seuraavan parin vuoden aikana. Se tarkoittaisi käytännössä, että seuraavan sukupolven konsolit saattavat alkaa jopa 550–600 eurosta. Ei ihan sitä “helppoa ja edullista” pelaamista, jota konsolit yleensä lupaavat.

PC-puolella luvut ovat vielä synkempiä. Ensi vuonna 1 000–1 200 euron pelitietokone voi olla käytännössä mahdoton rakentaa. Näytönohjaimet kallistuvat GDDR7-muistin vuoksi, ja RAM- sekä SSD-hinnat jatkavat nousuaan arviolta vielä 30 % lisää. Jopa suuret valmistajat, kuten Dell ja Lenovo, varautuvat noin 20 % hinnankorotuksiin, ja osa myy jo nyt koneita ilman muistia. Kyllä, luit oikein, eli ostat koneen ja hankit RAMit erikseen.

Lopputulos on selvä: tekoäly ei ole vain ohjelmistoa pilvessä, vaan se syö konkreettisesti pelaajien laitteistobudjettia. Vaikka tekoäly lupaa tehokkuutta ja tulevaisuutta, sen hintalappu näkyy nyt pelikoneissa, konsoleissa ja jopa puhelimissa. Pelaajien näkökulmasta tämä ei ole sci-fiä, tämä on kallis todellisuus, joka tekee harrastuksesta entistä vähemmän saavutettavan.

41 % joululahjansa myyneistä suomalaisista pitää sen salassa – käytetyn tavaran kauppa muuttaa joulua Kommentit pois päältä artikkelissa 41 % joululahjansa myyneistä suomalaisista pitää sen salassa – käytetyn tavaran kauppa muuttaa joulua

Joulun jälkeinen lahjojen kierto käy Suomessa vilkkaana, mutta usein kulissien takana. Torin teettämän kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista, jotka myyvät joululahjansa joulun jälkeen, ei kerro asiasta lahjan antajalle. Joka kolmas myy lahjansa täysin salassa, kertomatta asiasta kenellekään.

Ilmiö on yleistynyt viime vuosina: jo 33 prosenttia aikuisista on myynyt saamiaan joululahjoja joulun jälkeen. Taustalla on käytetyn tavaran kaupan nopea kasvu, mutta myymiseen liittyy yhä voimakas sosiaalinen stigma. Torin johtajan Jenni Tuomiston mukaan lahjan myymistä pidetään helposti epäkohteliaana tai tahdittomana – ja joka kolmas suomalainen pahastuisi, jos näkisi antamansa lahjan myynnissä joulun jälkeen.

Mielipiteet jakautuvat. Kyselyn mukaan 37 prosenttia suomalaisista kokee, ettei joululahjoja kuulu myydä eteenpäin, kun taas 34 prosenttia pitää myymistä täysin järkevänä ratkaisuna.

Pukista Pleikkariin

Joulun jälkeen kiinnostus Torissa kohdistuu erityisesti pelaamiseen. Jouluaattoiltana ja joulupäivänä eniten haettiin pelitietokoneita ja PlayStation 5 -konsoleita. Samalla myyntiin ilmestyi poikkeuksellisen paljon elektroniikkaa, vaikka normaalisti suomalaiset myyvät käytettynä eniten vaatteita ja sisustustavaraa.

Kaikkea ei myydä – moni antaa eteenpäin

Kaikki eivät kuitenkaan laita hutiostoksia myyntiin. 41 prosenttia suomalaisista kertoo antavansa mieluummin sopimattoman joululahjan eteenpäin. Tuomiston mukaan tämä on kestävää kuluttamista: tärkeintä on, että tavara päätyy käyttöön.

Tarvetta kierrätykselle riittää. Peräti 89 prosenttia aikuisista kertoo saaneensa joskus joululahjoja, joita ei ole koskaan käyttänyt, ja noin joka viides saa tällaisia lahjoja toistuvasti.

Raha ei ole tärkein syy

Yleisin syy joululahjan myymiselle on väärä koko tai se, ettei lahjalle ole tarvetta. Seuraavina tulevat jo omistettu vastaava tuote ja tilanpuute. Rahan takia myyminen on vasta neljänneksi yleisin syy: 11 prosenttia myyneistä kertoo tehneensä niin saadakseen rahaa.

Käytetyt lahjat ovat vakiinnuttaneet asemansa osana joulua. Vuonna 2022 lähes puolet suomalaisista oli saanut käytetyn joululahjan, ja nyt osuus on noussut 60 prosenttiin. Samalla joululahjojen myyminen on normalisoitumassa.

– Joulu on muuttunut pukin vierailun molemmilla puolilla. Jos lahja ei osu tarpeeseen, enää vain joka neljäs suomalainen varastoi sen, Tuomisto tiivistää.

Torin kysely toteutettiin marraskuussa, ja siihen vastasi 1 706 suomalaista eri ikäryhmistä.