”Pelaaminen on edelleen rakas ja kaveripiiriäni yhdistävä harrastus” – Ohjaimen takana kotimainen metalliyhtye IKINÄ Kommentit pois päältä artikkelissa ”Pelaaminen on edelleen rakas ja kaveripiiriäni yhdistävä harrastus” – Ohjaimen takana kotimainen metalliyhtye IKINÄ

on Errori.netin uusin artikkelisarja, jossa julkisuudesta tunnetut peliharrastajat kertovat meille sielun syvimpiään omasta peliharrastamisestaan. Ensimmäisessä artikkeliosiossamme haastateltavaksemme saapui kotimainen metalliyhtye , joka on juuri kovaa vauhtia ponnistamassa kotimaisen metalliscenen kärkeen. IKINÄ on tunnettu valloittavista ja korkeaenergisistä live-esiintymisistään. Yhtyeen muodostaa kouvolalaissyntyiset sisarukset Tuuli Paju, Santeri Paju ja saman kaupungin kasvatit Katariina Sorsa ja Samuli Suokas. Oululainen Aake Lämsä liittyi joukkoon 2020.

Yhtyeen kitaristi Samuli Suokas – sekä basisti Aake Lämsä ovat yhtyeen intohimoisimpia pelaajia, täten heidät asetettiin tällä kertaa haastattelupenkkiin.

Moi, mitenkäs teidän peliharrastuksenne on saanut alkunsa? Mikä oli teidän ensimmäinen pelikone tahi konsoli?

Samuli: Meidän perheeseen tuli mulle ja isoveljelle jaettavaksi ensimmäinen 1, kun olin 6-vuotias. Siitä sitten alkoi palava ihastus pleikkareihin. Kyseinen konsoli on mulla yhä toimintakuntoisena tallessa kaikkine peleineen ja ohjaimineen.

Aake: Oma pelaamisinnostus on todennäköisesti saanut alkunsa serkkujeni luona, missä valittavissa oli sekä että . Myös naapurin poikien Amiga ja NES oli kovalla käytöllä.

Mitenkäs ensimmäinen peli, muistuukos se mieleen?

Samuli: Muistelen että saatiin muutama peli konsolin mukana. Siinä läjässä oli ainakin Crash Bandicoot ja Spyro 2.

Aake: Kun lopulta PC löysi tiensä myös meidän kotiin, ensimmäinen omistamani peli on luultavasti ollut Worms 2. Lapsuuden ehdottomia suosikkeja olivat kaikki Tony Hawk’s Pro Skater -sarjan pelit, jotka tuli tahkottua systemaattisesti 100-prosenttisesti läpi.

Mitä pelikonsoleita olette omistaneet siitä lähtien? Notkuuko hyllyillä pölyttymässä vielä ”ns. antiikin aarteita”?

Samuli: Mulla on kaikki pleikkarit lukuun ottamatta uusinta vitosta. Vasta hommattiin kotiin ensimmäinen 4k telkkari, niin nyt vasta se vitonen on alkanut kuumottamaan. Nuorena tuli myös pelailtua usein tietokoneella, mutta kyllä se pleikkari on aina tuntunut itselle olevan se juttu. Kavereilla tuli kokeiltua ja – konsoleita, mutta niiden ohjaimet oli aina tuntunu olevan jotain kummallista alien-teknologiaa mun käsissä.

Aake: PC:n lisäksi omistamiani pelikonsoleita on ollut ainoastaan PS1 sekä Nintendo DS. Kaikki mahdolliset konsolipelit on tullut siitä huolimatta kaverien luona koluttua. Ensimmäisen oman tehokkaamman peli-PC:n kasasin yläasteikäisenä.

Harrastatteko pelailua aktiivisesti myös nykypäivänä? Paljonko uhraatte pelailulle aikaa kellostanne?

Samuli: Nykyään pelailu on jäänyt paljon vähemmälle. Normaalisti noin 5h viikossa. Mutta esimerkiksi kun Elden Ring julkaistiin niin sitä tuli pelattua 140 tuntia hyvin lyhyellä aikavälillä. Eli mun pelaamisen määrä saattaa muuttua nollasta sataan aina, kun julkaistaan joku upea uusi peli. Tällä hetkellä mulla on työn alla Far Cry 6.

Aake: Pelaaminen on edelleen rakas ja kaveripiiriäni yhdistävä harrastus. Vaikka aikaa ei iän myötä ihan samalla tavalla voi peleihin investoida, on edelleen tapanani miltei joka ilta rupatella Discord-ryhmässä kavereideni kanssa ja pelailla jotain samalla. Arvioin pelaamiseen kuluvan n. 6-12 tuntia viikosta, riippuen vähän muiden kiireiden määrästä. Todennäköisimmin pelivalinta nykyään on CS:GO, Rocket League tai muu joukkueella pelattava peli. Bonuksena mainittakoon, että viime joululoman aikana toteutin projektiluonteisesti yhden lapsuudenhaaveistani ja grindasin nostalgiapärinöissä vanhalla Old School RuneScape-hahmollani kaikki questit läpi. 10v. minä on nyky-minusta ylpeä!

Mikä olisi teidän TOP 5-listauksenne peleistä?

Samuli: Tää on aika vaikea, mutta mennäänpäs näillä.

1. Assassins Creed-sarja

2. The Elder Scrolls V: Skyrim

3. Last Of Us-sarja

4. Elden Ring

5. Bioshock-trilogia

Aake: Top vitoseen ei mahdu millään kaikkia suosikkeja mutta juuri nyt ne näyttää tältä:

1) Mass Effect (koko trilogia)

2) The Witcher 3

3) Disco Elysium

4) Hollow Knight

5) Dragon Age Origins

IKINÄn tulevat keikat:
10.3. Kouvola, House of Rock
6.4. Turku, Apollo
7.4. Seinäjoki, Bar 15
8.4. Tampere, Klubi

Instagram: https://www.instagram.com/ikinagram/ 
TikTok: https://www.tiktok.com/@ikinatok 
Facebook: https://www.facebook.com/Ikinaface/
Youtube: https://www.youtube.com/channel/UC7jlrIKsrCTpq5fotUX1-xA 

Nintendo esitteli kasan indie-uutuuksia – R.E.P.O. saapuu Switch 2:lle Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo esitteli kasan indie-uutuuksia – R.E.P.O. saapuu Switch 2:lle

Nintendon 28. lokakuuta järjestetty -esitys tarjosi runsaasti uutta pelattavaa sekä Switch 2:lle että alkuperäiselle Switchille. Mukana olivat muun muassa Witchbrookin julkaisupäivä, R.E.P.O.:n Switch 2 -versio ja neljä ilmaista demoa.Demoja saivat Haunted Paws, Petal Runner, RACCOIN: Chaos Max Edition ja Winds of Viridia. Lisäksi Bao Bao’s Cozy Cleaning Services julkaistiin Switchille esityspäivänä.Sword of the Sea saapuu Switch 2:lle 29. lokakuuta. RACCOIN ja TANUKI: Pon’s Summer ilmestyvät 10. marraskuuta, Spirit Crossing 16. marraskuuta ja 28. tammikuuta 2027.Vuonna 2027 Switch 2:lle saapuvat myös yhteistyökauhupeli R.E.P.O., golfia ja sabotaasia yhdistelevä Super Battle Golf sekä pesukarhujen ryöstöretkistä kertova Dumpster Gang. Toimintaa tarjoavat Tenjutsu ja City of None.

Mario-luoja paljastaa vuoden 1985 kulttiklassikon loppuvastuksen todellisen idean Kommentit pois päältä artikkelissa Mario-luoja paljastaa vuoden 1985 kulttiklassikon loppuvastuksen todellisen idean

Nintendon legendaarinen pelisuunnittelija on nostanut esiin yllättävän yksityiskohdan alkuperäisestä . -pelistä. Vuonna 1985 julkaistussa tasohyppelyssä Mario ei hänen mukaansa oikeastaan edes taistele Bowseria vastaan, vaan yrittää päästä tämän ohi. Ratkaisu syntyi aikanaan, kun kehittäjät pohtivat, miten pelin loppuhuipennuksesta saataisiin toimiva.

Miyamoto kertoi ajatuksistaan Japanissa järjestetyn palkintotilaisuuden yhteydessä. Hän vastaanotti maan hallitukselta kulttuurialan Order of Culture -tunnustuksen, ja hänestä tuli ensimmäinen palkinnon saanut videopelien kehittäjä. Tilaisuudessa hän muisteli myös alkuperäisen Super Mario Bros. -pelin suunnittelua ja sen pomokohtausten syntyä.

Kehittäjät pohtivat, miten pelaaja kohtaisi pelin loppuvastuksen. Koska Mario etenee pelissä pääasiassa oikealle juoksemalla, tiimi päätti soveltaa samaa ideaa myös Bowser-kohtaamiseen. Pelaajan tehtäväksi tuli väistellä tämän hyökkäyksiä ja hypätä hänen ohitseen samalla, kun silta tuhoutuu vihollisen alta.

Mario voi toki voittaa Bowserin myös ampumalla tätä riittävällä määrällä tulipalloja, mutta kohtaamisen ydin on muualla kuin perinteisessä voimien mittelössä. Myöhemmissä sarjan peleissä pomotaistelut muuttuivat suoraviivaisemmiksi yhteenotoiksi, joissa Bowseria pääsee esimerkiksi paiskomaan räjähteisiin tai pyörittämään hännästä ympäri.

Miyamoton esimerkki osoittaa, kuinka pienestä mutta kekseliäästä ideasta voi syntyä pelihistoriaa. Alkuperäisessä Super Mario Bros. -pelissä loppuvastuksen päihittäminen ei vaatinut monimutkaista taistelujärjestelmää, vaan oikea-aikaista hyppyä. Jos sekään ei onnistu, putkimiehellä on sentään tulipalloja varasuunnitelmana.