Ontuva juhlapainos – arvostelussa The Settlers: New Allies Kommentit pois päältä artikkelissa Ontuva juhlapainos – arvostelussa The Settlers: New Allies

The Settlers: New Allies

The Settlers: New Allies (PC)

5.5 / 10
Hyvää Hieno pelimaailma, helposti lähestyttävää kaupunginrakentelua. Huonoa Heppoinen strategiakulma taisteluissa, keskinkertainen tarina, liialti yksinkertaistetut tuotantoketjut.

Kovasti odotettu The Settlers pelisarja teki paluun tänä vuonna, samalla kun pelisarjan ensimmäisen osan julkaisusta on ehtinyt vierähtää 30 vuotta. Allekirjoittaneelle juurikin tuo ensimmäinen ja jatko-osakin olivat lähellä sydäntä ja niiden parissa tuli nuoruus vietettyä. Sen koommin pelisarjan viimeisimmät osat eivät ole onnistuneet pitämään kiinnostusta yllä edeltäjiensä tavalla.

The Settlers: New Allies -pelin kehityksestä on vastannut koko pelisarjan ajan tuttu saksalainen Blue Byte studio, jonka Ubisoft hankki itselleen vuonna 2001. Edellisestä osasta on jo ehtinytkin viereähtämään 13 vuotta ja samaan aikaan julkaistiin myös selaimessa pelattava versio.

Nyt kuitenkin Blue Byte ja Ubisoft yrittävät The Settlersin uutta tulemista New Allies pelin myötä. Pelisarjalle ominaiseen tapaan siinä yhdistyvät reaaliaikainen strategia, kaupunginrakentelu sekä tuotantoketjujen hallinta. Aivan samaa syvyyttä uuden pelin mekaniikoista tai tarinasta ei kuitenkaan löydy vaan kaikkea on yksinkertaistettu tai tuntuu siltä että pelin viimeistely olisi jäänyt kesken.

Pelin taistelumekaniikka on melko vajavainen ja taistelut ovat pitkälti yksikköjen määrään perustuvaa sekasotkua, vailla sen syvempää mahdollista taktikointiin. Yksiköiden värvääminen on myös erittäin työlästä, varsinkin useamman yksikön tarpeessa.

Kampanjatila tarjoaa pelaajille 13 pelattavaa karttaa, jotka keskittyvät pääosin Elari ryhmittymän tehtäviin. Tarinan edetessä myös muille ryhmittymille tehdään tehtäviä erilaisissa kartoissa. Lisää pelattavaa tarjoaa pelin skirmish-tila sekä moninpeli. Näissä pelaajat voivat valita oman ryhmittymänsä ja vastustajien määrän. Mutta muutoin itse karttaan tai tehtäviin pelaajat eivät voi vaikuttaa.

Kaiken kaikkiaan peli tarjoaa miellyttävän trooppisen pelimaailman, mutta muutoin kokemus jää melko keskinkertaiseksi. Peli toimii oivasti pelisarjaan tutustuville, sillä oppimiskynnys on melko matala. Pitkäaikaisemmille faneille se ei välttämättä tarjoa mitään uutta tai pelattavaa pitkäksi aikaa.

Ubisoft sulkee studion vain 16 päivää ammattiliiton perustamisen jälkeen Kommentit pois päältä artikkelissa Ubisoft sulkee studion vain 16 päivää ammattiliiton perustamisen jälkeen

Pelijätti Ubisoft herättää kummastusta sulkemalla kanadalaisen Ubisoft Halifax -studionsa vain reilut kaksi viikkoa sen jälkeen, kun työntekijät perustivat ammattiliiton. Yhtiön mukaan ajoitus on silkkaa sattumaa. Sulkeminen kuuluu muka koko konsernia koskeviin tehostamistoimiin, eikä sillä ole mitään tekemistä ammattiliittohankkeen kanssa. Kaikki tämä tapahtui 16 päivää unionisoitumisen jälkeen, mutta Ubisoft vakuuttaa, ettei yhteyttä ole.

Ubisoft Halifax ilmoitti 22. joulukuuta, että 61 työntekijää oli liittynyt Game & Media Workers Guild of Canada -liittoon. Äänestystulos oli selvä, lähes 74 prosenttia henkilöstöstä kannatti järjestäytymistä. Studion pääohjelmoija kuvaili päätöstä tuolloin valtavaksi helpotukseksi, kommentti, joka jälkikäteen kuulostaa hieman synkältä. Studio työskenteli mobiilipelien parissa Rainbow Six- ja Assassin’s Creed -pelisarjoihin.

Ubisoftin virallisessa lausunnossa studion sulkeminen perustellaan taloudellisilla syillä. Yhtiö kertoo karsineensa toimintojaan viimeiset kaksi vuotta parantaakseen tehokkuutta ja vähentääkseen kuluja. Halifaxin sulkeminen vaikuttaa 71 työntekijään, joille Ubisoft lupaa erorahoja ja tukea uuden uran löytämiseen.

Tapaus ei ole yksittäinen. Ubisoft on viime vuosina sulkenut toimistoja ja irtisanonut työntekijöitä useissa maissa, ja lokakuussa yhtiö tarjosi osalle Massive Entertainmentin henkilöstöstä vapaaehtoisia lähtöpaketteja. Vuonna 2024 Ubisoftin henkilöstömäärä laski kahdeksan prosenttia. Silti monien mielestä juuri tämä aikataulu saa koko tilanteen näyttämään enemmän “Union-Buster’s Creediltä” kuin pelkältä kulukuurioperaatiolta.

Kotimatka täynnä kissamaista kaaosta – arvostelussa Little Kitty, Big City Kommentit pois päältä artikkelissa Kotimatka täynnä kissamaista kaaosta – arvostelussa Little Kitty, Big City

Minulla on heikko kohta peleille, joissa saa olla eläin. Vielä heikompi, jos se eläin on kissa. Kun Little Kitty, Big City lupasi seikkailun eksyneen kissan tassuissa keskellä suurkaupunkia, olin myyty. Double Dagger Studion debyyttipeli ei yritä olla iso ja mahtipontinen, vaan tekee jotain paljon vaikeampaa: se on vilpittömän sympaattinen. Tämä on peli, joka hymyilyttää jo ennen kuin ohjaimeen koskee ja usein myös sen jälkeen.

Pieni kissa, iso kaupunki

Tarina käynnistyy yksinkertaisesti ja kissamaisen realistisesti, torkahdat ikkunalaudalle ja putoat alas. Siitä alkaa matka takaisin kotiin urbaanin asfaltti sokkelon halki. Matkallasi saat oppaaksesi nokkelan variksen, joka antaa neuvoja ja ohjaa sinua eteenpäin. Vastaan tulee myös muita eläimiä, joilla on pieniä pulmia ja koska olet kissa, autat heitä tietenkin… tai ainakin harkitset sitä hetken ennen kuin kaadat jotain pöydältä.

Pelin rakenne on avoin, mutta selkeä. Päätavoite on palata kotiin, ja se onnistuu keräämällä kaloja, joilla kasvatat kissasi kestävyyttä. Kestävyys ei ole vain numero ruudulla, vaan konkreettinen osa etenemistä, sillä ilman voimaa et yksinkertaisesti jaksa kiivetä tarpeeksi korkealle. Sivutehtävät ja ympäristön tutkiminen tukevat tätä luontevasti, eikä mikään tunnu turhalta täytteeltä.

Ohjattavuus ja pelaamisen tunne

Little Kitty, Big City tuntuu selvästi peliltä, joka on alun perin tehty PC:lle. Näppäimistö ja hiiri tarjoavat sulavamman ja tarkemman kokemuksen kuin ohjain, joka tuntuu ajoittain hieman kömpelöltä, erityisesti tarkkaa liikkumista vaativissa kohdissa. Toisaalta pelin matala haasteaste tekee tästä helposti anteeksiannettavaa. Tämä ei ole peli, jossa hiotaan refleksejä tai avataan monimutkaisia taitopuita. Tässä keskitytään fiilikseen, tutkimiseen ja pieneen, hyväntahtoiseen sähläykseen.

Suloista sarjakuvamaailmaa

Visuaalisesti peli nojaa vahvasti pehmeään, sarjakuvamaiseen tyyliin. Animaatiot eivät pyri realismiin, vaan korostavat kissan liikkeitä ja eleitä, ehkä juuri siksi ne toimivat niin hyvin. Kaupunki on täynnä yksityiskohtia, mutta ihmiset on jätetty tarkoituksella kasvottomiksi hahmoiksi. Ratkaisu ohjaa huomion eläimiin ja tekee maailmasta hieman satumaisen, aivan kuin kaupunki olisi olemassa ensisijaisesti nelijalkaisia varten.

Äänimaailma tukee tunnelmaa

Äänisuunnittelu on hillittyä mutta toimivaa. Taustamusiikki on rauhallista ja tunnelmallista, eikä se koskaan vie huomiota itse tekemiseltä. Ääniefektit, kuten tassujen töminä, esineiden kolahdukset ja ympäristön äänet tukevat kokonaisuutta juuri sopivasti. Monien pelaajien tavoin jäin kaipaamaan hieman enemmän musiikillista persoonallisuutta, mutta toisaalta hiljaisempi äänimaailma sopii yllättävän hyvin kissan näkökulmasta kerrottuun seikkailuun.

Yhteenveto

Little Kitty, Big City ei yritä mullistaa pelimaailmaa, eikä sen tarvitsekaan. Se tarjoaa muutaman tunnin mittaisen, lämpimän ja stressittömän kokemuksen, joka sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tunnelmaa ja eläinläheisiä tarinoita. Noin 20–25 euron hintaluokassa peli tuntuu reilulta ostokselta. Se ei ole pitkä, mutta se jättää jälkeensä hyvän mielen. Tämä on peli, jonka parissa on helppo rentoutua ja joskus juuri sitä kaipaa eniten.

Little Kitty, Big City on pieni peli isolla sydämellä. Jos eläimet ovat lähellä sydäntäsi ja ajatus kissana seikkailemisesta kaupungissa saa hymyn huulille, olet juuri oikeaa kohderyhmää.

9.5 / 10
Hyvää + Erittäin sympaattinen ja persoonallinen tunnelma. + Suloinen visuaalinen tyyli ja onnistuneet animaatiot. + Helposti lähestyttävä, stressitön pelaaminen. + Kissamainen huumori ja oivaltava kerronta. Huonoa - Ohjainohjaus tuntuu ajoittain kömpelöltä. - Vähäinen haaste voi tylsistyttää osaa pelaajista. - Äänimaailma jää hieman taustalle. Yhteenveto: Little Kitty, Big City ei yritä mullistaa pelimaailmaa, eikä sen tarvitsekaan. Se tarjoaa muutaman tunnin mittaisen, lämpimän ja stressittömän kokemuksen, joka sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tunnelmaa ja eläinläheisiä tarinoita. Noin 20–25 euron hintaluokassa peli tuntuu reilulta ostokselta. Se ei ole pitkä, mutta se jättää jälkeensä hyvän mielen. Tämä on peli, jonka parissa on helppo rentoutua ja joskus juuri sitä kaipaa eniten. Little Kitty, Big City on pieni peli isolla sydämellä. Jos eläimet ovat lähellä sydäntäsi ja ajatus kissana seikkailemisesta kaupungissa saa hymyn huulille, olet juuri oikeaa kohderyhmää.