OpenAI haastaa Googlen tekoälyhakukoneella Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI haastaa Googlen tekoälyhakukoneella

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

on julkistanut uuden hakukoneen, joka hyödyntää tekoälyä. Tämä on suora haaste Googlelle, joka on hallinnut hakumarkkinoita vuosia.

Uusi hakukone yhdistää tekoälyn ja reaaliaikaisen tiedon tarjotakseen käyttäjille mahdollisuuden hakea tietoa samalla tavalla kuin :llä keskusteltaessa. Vaikka hakukone on vielä testivaiheessa, OpenAI aikoo integroida sen tulevaisuudessa ChatGPT:hen.

SearchGPT:llä käyttäjät voivat kysyä luonnollisella kielellä ja saada vastauksia, joita voi tarkentaa lisäkysymyksillä. Toisin kuin ChatGPT, joka perustuu vanhempaan dataan, SearchGPT tarjoaa ajantasaista tietoa ja linkkejä lähteisiin.

OpenAI on myös huomioinut kustantajat ja antanut heille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten heidän sisältö näkyy hakutuloksissa.

Uusi hakukone voi vahvistaa tekoälyn asemaa hakualalla, mutta herättää myös huolta väärän tiedon leviämisestä. Googlella on jo ollut ongelmia vastaavanlaisen ominaisuuden kanssa, kun se tarjosi väärää tietoa.

Kilpailu hakumarkkinoilla on kiristynyt, ja OpenAI:n uusi hakukone voi mullistaa tavan, jolla hakua käytetään tulevaisuudessa. Kilpailu hakumarkkinoilla on kiristynyt, ja OpenAI:n uusi hakukone voi mullistaa tavan, jolla hakua käytetään tulevaisuudessa.

Lähde: CNN

Kiina varoittaa tekoälyriskeistä: Anthropicin Claude Code -koodaustyökalusta löytynyt vakava takaportti Kommentit pois päältä artikkelissa Kiina varoittaa tekoälyriskeistä: Anthropicin Claude Code -koodaustyökalusta löytynyt vakava takaportti

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen teknologinen kilpajuoksu on saanut uuden, vakavan käänteen. Kiinan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriö (MIIT) on keskiviikkona 8. heinäkuuta 2026 julkaissut varoituksen, jonka mukaan yhdysvaltalaisen -yhtiö Anthropicin kehittämästä  Code -koodaustyökalusta on löytynyt kriittinen tietoturvauhka.

Kiinan kyberturvallisuusalustan mukaan itsenäisesti toimiva koodausapuri sisältää haavoittuvuuden, joka toimii niin sanottuna takaporttina (back-door vulnerability).

Herkkää dataa etäpalvelimelle ilman lupaa

Viranomaisten antaman virallisen lausunnon mukaan kyseinen haavoittuvuus muodostaa vakavan uhan tietoturvalle. Autonominen tekoälytyökalu pystyy nimittäin lähettämään arkaluonteisia tietoja etäpalvelimelle täysin ilman käyttäjän suostumusta. Kiinan kyberturvallisuusalustan mukaan nämä luvatta eteenpäin välitettävät tiedot voivat sisältää muun muassa käyttäjän tarkan sijainnin sekä identiteettitiedot.

Kiinan viranomaiset kehottavatkin yrityksiä ja yksityishenkilöitä poistamaan kyseisen ohjelmiston välittömästi tai päivittämään sen turvalliseen versioon. Varoitus koskee erityisesti Claude Coden versioita 2.1.91–2.1.196, jotka on julkaistu Anthropicin verkkosivujen mukaan kuluvan vuoden aikana 2. huhtikuuta ja 29. kesäkuuta välisenä aikana. Anthropicin mukaan ohjelmiston uusin ja korjattu versio on tällä hetkellä 2.1.204.

Alibaba kielsi tekoälytyökalun käytön työntekijöiltään

Vaikka Anthropicin tekoälytyökalut eivät ole virallisesti saatavilla Kiinassa, monet paikalliset kehittäjät ovat löytäneet keinoja niiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi Xiaomin tekoälykehittäjä myönsi aiemmin maaliskuussa valtion järjestämässä foorumissa, että Claude Code on laajasti käytössä maassa.

Tietoturvavaroitus iskee suoraan maiden välisiin kiristyneisiin tech-suhteisiin. Vasta viime kuussa Anthropic syytti kiinalaista verkkokauppajätti Alibabaa yrityksistä imuroida ja luvattomasti louhia sen tekoälyominaisuuksia itselleen. Alibaba ei kommentoinut syytöksiä tuolloin, mutta yhtiö on nyt reagoinut tilanteeseen määräämällä työntekijänsä lopettamaan kaikkien Anthropicin työkalujen käytön työtehtävissään 10. heinäkuuta alkaen. Anthropic puolestaan ei ole vielä vastannut kommenttipyyntöihin koskien Kiinan tekemää takaporttilöytöä.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.