Teknologia

OpenAI julkaisee GPT-4.5-kielimallin – suorituskyky ja kustannukset herättävät kysymyksiä Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI julkaisee GPT-4.5-kielimallin – suorituskyky ja kustannukset herättävät kysymyksiä

OpenAI ilmoitti torstaina julkaisevansa GPT-4.5-kielimallin, joka tunnettiin aiemmin koodinimellä Orion. GPT-4.5 on yhtiön tähän mennessä suurin malli, jonka kouluttamisessa on käytetty enemmän laskentatehoa ja dataa kuin missään aiemmissa julkaisuissa.

Pro -palvelun tilaajat, jotka maksavat 200 dollaria kuukaudessa, saavat pääsyn GPT-4.5-malliin ChatGPT:ssä torstaina alkaen osana tutkimusesittelyä. Myös OpenAI:n API:n maksullisten tasojen kehittäjät voivat käyttää GPT-4.5:ttä tästä päivästä alkaen. Muut ChatGPT:n käyttäjät, kuten ChatGPT Plus- ja ChatGPT Team -tilaajat, saavat mallin käyttöönsä ensi viikolla.

Alkuperäisessä julkaisussaan OpenAI totesi, ettei se pidä GPT-4.5:ttä ”huippuluokan tekoälymallina”, mutta yhtiö poisti tämän maininnan valkopaperista tunteja julkaisun jälkeen.

Parannuksia ja rajoituksia

GPT-4.5:n suurempi koko on tuonut sille OpenAI:n mukaan ”syvempää tietoa maailmasta” ja ”korkeampaa tunneälyä”. Kuitenkin merkkejä viittaa siihen, että tiedon ja laskentatehon lisäämisestä saatavat hyödyt alkavat tasaantua. Monissa tekoälyn vertailutesteissä GPT-4.5 jää kiinalaisen DeepSeekin, Anthropicin ja jopa OpenAI:n omien ”päättelymallien” taakse.

OpenAI korostaa, että GPT-4.5 ei ole tarkoitettu korvaamaan GPT-4o:ta, joka on yhtiön pääasiallinen malli API:ssa ja ChatGPT:ssä. Vaikka GPT-4.5 tukee toimintoja kuten tiedostojen ja kuvien lataamista sekä ChatGPT:n canvas-työkalua, siltä puuttuu tällä hetkellä tuki esimerkiksi ChatGPT:n realistiselle kaksisuuntaiselle äänitilalle.

Korkeat kustannukset

GPT-4.5 on myös erittäin kallis käyttää, kuten OpenAI myöntää – niin kallis, että yhtiö kertoo arvioivansa, jatkaako se mallin tarjoamista API:ssaan pitkällä aikavälillä. API:n käyttäjiltä OpenAI veloittaa 75 dollaria jokaisesta miljoonasta input-tokenista (noin 750 000 sanaa) ja 150 dollaria jokaisesta miljoonasta output-tokenista. Vertailun vuoksi GPT-4o maksaa vain 2,50 dollaria miljoonalta input-tokenilta ja 10 dollaria miljoonalta output-tokenilta.

Tekoälyn koulutuksen tulevaisuus

OpenAI väittää, että GPT-4.5 on ”ohjaamattoman oppimisen eturintamalla”. Mallin rajoitukset kuitenkin näyttävät vahvistavan asiantuntijoiden arviot siitä, että koulutuksen ”skaalauslait” eivät enää päde samalla tavalla kuin aiemmin.

OpenAI:n perustaja ja entinen tieteellinen johtaja Ilya Sutskever totesi joulukuussa, että ”olemme saavuttaneet datakoulutuksen huipun” ja että ”esikoulutus sellaisena kuin sen tunnemme tulee ehdottomasti päättymään”.

Tekoälyala on vastannut näihin haasteisiin omaksumalla päättelymallit, jotka suoriutuvat tehtävistä hitaammin mutta johdonmukaisemmin kuin perinteiset mallit. OpenAI suunnittelee lopulta yhdistävänsä GPT-sarjan mallit ”o”-päättelysarjaan, alkaen GPT-5:stä myöhemmin tänä vuonna.

AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin” Kommentit pois päältä artikkelissa AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin”

Tekoälyllä tehdyt kuvat ja mainokset ovat yleistyneet vauhdilla, mutta kaikki eivät näe ilmiötä hyvällä. Yhdysvaltalainen olutalan vaikuttaja Chadd Balbi yhtyy kiivaaseen keskusteluun, että erityisesti pienpanimoille tekoälyn käyttö markkinoinnissa voi tehdä enemmän hallaa kuin hyötyä.

Balbin mukaan ongelma ei ole ympäristövaikutuksissa tai itse teknologiassa, vaan siinä, millaisen viestin tekoälyllä tehdyt mainokset välittävät asiakkaille.

”Support local” ja tekoäly eivät sovi yhteen

Käsityöolutala on vuosien ajan rakentanut identiteettiään paikallisuuden, käsityön ja luovuuden ympärille. Monille kuluttajille panimon tukeminen tarkoittaa sitä, että rahaa käytetään tarkoituksella hieman enemmän paikallisen yrityksen hyväksi.

Balbin mukaan tekoälyllä muutamassa minuutissa tehty tapahtumajuliste tai somekuva lähettää kuitenkin täysin päinvastaisen viestin.

Jos panimo odottaa asiakkaiden maksavan enemmän ”paikallisuuden” vuoksi, mutta säästää itse markkinoinnissa käyttämällä geneeristä tekoälykuvaa, moni kokee suhteen muuttuvan yksisuuntaiseksi.

– Asiakkaalle syntyy helposti vaikutelma, että yritys oikoo mutkia siellä, missä sen pitäisi panostaa omaan identiteettiinsä.

Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin

Balbin mukaan brändi on yksi pienpanimoiden tärkeimmistä kilpailuvalteista. Jos markkinointi näyttää nopeasti tehdyltä tai persoonattomalta, moni yhdistää saman mielikuvan myös tuotteisiin.

Hänen mielestään tekoälyllä luotu juliste voi saada panimon näyttämään samalta kuin mikä tahansa ketjuravintola.

Ajatus on yksinkertainen: jos yritys säästää näkyvästi markkinoinnissa, asiakas voi alkaa pohtia, missä muualla kustannuksia on leikattu.

Puhelimen kamera riittää

Balbi ymmärtää, ettei monilla pienpanimoilla ole ylimääräistä rahaa markkinointiin. Silti hän uskoo, että aidot valokuvat missä tahansa markkinoinnissa ovat lähes aina parempi vaihtoehto kuin tekoälyn luoma kuvitus.

Nykypuhelimien kamerat tuottavat hänen mukaansa riittävän laadukasta materiaalia sosiaaliseen mediaan täysin ilmaiseksi. Jos budjettia löytyy hieman enemmän, graafisia suunnittelijoita ja helppokäyttöisiä suunnittelutyökaluja on tarjolla runsaasti.

Keskustelu jakaa mielipiteitä

Balbin kirjoitus on herättänyt keskustelua myös olutalan ulkopuolella. Osa pitää tekoälyä hyödyllisenä työkaluna, joka säästää aikaa ja rahaa erityisesti pienyrityksille. Toisten mielestä taas juuri persoonallinen visuaalinen ilme on yksi tärkeimmistä tavoista erottua kilpailijoista.

Keskustelu ei myöskään rajoitu pienpanimoihin. Sama kysymys koskettaa yhä useampia yrityksiä: vahvistaako brändiä vai tekeekö siitä vain entistä geneerisemmän?

Tekoälyn kanssa käytyjä yksityisiä keskusteluja päätyi Googleen – mukana CV:itä, työprojekteja ja henkilökohtaisia tietoja Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyn kanssa käytyjä yksityisiä keskusteluja päätyi Googleen – mukana CV:itä, työprojekteja ja henkilökohtaisia tietoja

Sadat Anthropicin Claude-tekoälypalvelun käyttäjien keskustelut ovat olleet julkisesti löydettävissä hakukoneiden kautta. BBC:n mukaan osa keskusteluista sisälsi henkilötietoja, työprojekteihin liittyviä luottamuksellisia tietoja sekä muita arkaluonteisia sisältöjä.

Keskustelut löytyivät esimerkiksi Googlesta tekemällä Claude-sivustoon kohdistetun haun. Vaikka hakutulokset on sittemmin poistettu, monet niistä ehtivät levitä verkossa ennen kuin Anthropic esti niiden indeksoinnin.

Jakolinkki saattoi päätyä myös hakukoneisiin

Tapauksen taustalla ei ollut tietomurto, vaan Clauden Share-ominaisuus. Kun käyttäjä jakoi keskustelun linkin avulla, keskustelu muuttui julkisesti saavutettavaksi.

Anthropic huomauttaa, että käyttäjät päättävät itse keskustelujen jakamisesta, eikä linkkejä voi arvata sattumalta. Yhtiön mukaan julkisesti jaettu sisältö voidaan kuitenkin indeksoida hakukoneisiin samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin verkkosivu.

Ongelmana on, ettei jakotoiminto kerro käyttäjälle selkeästi, että keskustelu voi päätyä myös Googlen hakutuloksiin eikä pelkästään henkilöille, joille linkki lähetetään.

Keskusteluissa näkyi henkilötietoja ja yrityssalaisuuksia

Reddit-käyttäjät löysivät hakukoneista yli 200 Claude-keskustelua. Mukana oli muun muassa:

  • ansioluetteloita nimi- ja yhteystietoineen
  • yritysten sisäisiä pilvipalveluprojekteja
  • terveydenhuoltoon liittyvää tutkimusmateriaalia
  • yksityisiä keskusteluja
  • erilaisia henkilökohtaisia kysymyksiä ja kokeiluja tekoälyn kanssa.

Yhdessä keskustelussa käyttäjä pyysi Claudea kirjoittamaan julkaisemattoman blogitekstin yrityksen pilviturvallisuushankkeesta. Toisessa käyttäjä kysyi, kuinka voisi kirjaimellisesti muuttua yhdeksänhäntäiseksi ketuksi.

Vastaavia tapauksia on nähty aiemminkin

Claude ei ole ensimmäinen tekoälypalvelu, jonka käyttäjien keskusteluja on päätynyt hakukoneisiin. Viime vuonna vastaava ongelma havaittiin myös :ssä, minkä jälkeen OpenAI muutti tapaa, jolla jaettuja keskusteluja voitiin löytää verkosta.

Myös xAI:n Grok-chatbotin keskusteluja päätyi viime vuonna julkisesti haettaviksi.

Googlen mukaan hakukone ei päätä, mitä sisältöä indeksoidaan, vaan verkkosivustojen omistajat voivat itse estää sivujen näkymisen hakutuloksissa. Anthropic onkin sittemmin estänyt Claude-keskustelujen indeksoinnin hakukoneisiin.

Tapauksen myötä muistutus on jälleen ajankohtainen: tekoälypalveluihin ei kannata syöttää arkaluonteisia henkilötietoja tai luottamuksellista yritysmateriaalia, vaikka keskustelu tuntuisi yksityiseltä.