Teknologia

OpenAI julkaisee GPT-4.5-kielimallin – suorituskyky ja kustannukset herättävät kysymyksiä Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI julkaisee GPT-4.5-kielimallin – suorituskyky ja kustannukset herättävät kysymyksiä

OpenAI ilmoitti torstaina julkaisevansa GPT-4.5-kielimallin, joka tunnettiin aiemmin koodinimellä Orion. GPT-4.5 on yhtiön tähän mennessä suurin malli, jonka kouluttamisessa on käytetty enemmän laskentatehoa ja dataa kuin missään aiemmissa julkaisuissa.

Pro -palvelun tilaajat, jotka maksavat 200 dollaria kuukaudessa, saavat pääsyn GPT-4.5-malliin ChatGPT:ssä torstaina alkaen osana tutkimusesittelyä. Myös OpenAI:n API:n maksullisten tasojen kehittäjät voivat käyttää GPT-4.5:ttä tästä päivästä alkaen. Muut ChatGPT:n käyttäjät, kuten ChatGPT Plus- ja ChatGPT Team -tilaajat, saavat mallin käyttöönsä ensi viikolla.

Alkuperäisessä julkaisussaan OpenAI totesi, ettei se pidä GPT-4.5:ttä ”huippuluokan tekoälymallina”, mutta yhtiö poisti tämän maininnan valkopaperista tunteja julkaisun jälkeen.

Parannuksia ja rajoituksia

GPT-4.5:n suurempi koko on tuonut sille OpenAI:n mukaan ”syvempää tietoa maailmasta” ja ”korkeampaa tunneälyä”. Kuitenkin merkkejä viittaa siihen, että tiedon ja laskentatehon lisäämisestä saatavat hyödyt alkavat tasaantua. Monissa tekoälyn vertailutesteissä GPT-4.5 jää kiinalaisen DeepSeekin, Anthropicin ja jopa OpenAI:n omien ”päättelymallien” taakse.

OpenAI korostaa, että GPT-4.5 ei ole tarkoitettu korvaamaan GPT-4o:ta, joka on yhtiön pääasiallinen malli API:ssa ja ChatGPT:ssä. Vaikka GPT-4.5 tukee toimintoja kuten tiedostojen ja kuvien lataamista sekä ChatGPT:n canvas-työkalua, siltä puuttuu tällä hetkellä tuki esimerkiksi ChatGPT:n realistiselle kaksisuuntaiselle äänitilalle.

Korkeat kustannukset

GPT-4.5 on myös erittäin kallis käyttää, kuten OpenAI myöntää – niin kallis, että yhtiö kertoo arvioivansa, jatkaako se mallin tarjoamista API:ssaan pitkällä aikavälillä. API:n käyttäjiltä OpenAI veloittaa 75 dollaria jokaisesta miljoonasta input-tokenista (noin 750 000 sanaa) ja 150 dollaria jokaisesta miljoonasta output-tokenista. Vertailun vuoksi GPT-4o maksaa vain 2,50 dollaria miljoonalta input-tokenilta ja 10 dollaria miljoonalta output-tokenilta.

Tekoälyn koulutuksen tulevaisuus

OpenAI väittää, että GPT-4.5 on ”ohjaamattoman oppimisen eturintamalla”. Mallin rajoitukset kuitenkin näyttävät vahvistavan asiantuntijoiden arviot siitä, että koulutuksen ”skaalauslait” eivät enää päde samalla tavalla kuin aiemmin.

OpenAI:n perustaja ja entinen tieteellinen johtaja Ilya Sutskever totesi joulukuussa, että ”olemme saavuttaneet datakoulutuksen huipun” ja että ”esikoulutus sellaisena kuin sen tunnemme tulee ehdottomasti päättymään”.

Tekoälyala on vastannut näihin haasteisiin omaksumalla päättelymallit, jotka suoriutuvat tehtävistä hitaammin mutta johdonmukaisemmin kuin perinteiset mallit. OpenAI suunnittelee lopulta yhdistävänsä GPT-sarjan mallit ”o”-päättelysarjaan, alkaen GPT-5:stä myöhemmin tänä vuonna.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.

Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta Kommentit pois päältä artikkelissa Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta

:n tuore uhkaraportti maalaa aika kylmän kuvan verkkomaailmasta: eivät enää vain murra järjestelmiä, vaan käyttävät hyväkseen juuri niitä ohjelmia ja työkaluja, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat. Lopputulos on kuin varkaalla olisi pankin avain, mutta hän teeskentelisi olevansa asiakaspalvelija.

Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy oikeisiin etäkäyttötyökaluihin, kuten LogMeInin ja ScreenConnectin kaltaisiin ohjelmiin. Hyökkääjät houkuttelevat käyttäjiä lataamaan niitä esimerkiksi verokauden päättymiseen liittyvien huijausviestien tai väärennettyjen deittisivustojen kautta. Kun ohjelma on asennettu, rikolliset voivat hallita konetta lähes huomaamatta.

Kuva: LogMeIn Hamachi – Wikipedia

Toinen koukku on kryptovaluuttoihin liittyvä huijaus. Väärennetyt “lompakon palautustyökalut” lupaavat auttaa kadonneiden varojen löytämisessä, mutta todellisuudessa ne imevät kirjautumistiedot ja lompakon sisällön suoraan rikollisille. HP:n tutkijat huomasivat jopa, että osa haitallisesta koodista näyttää olevan tekoälyn “vibe-koodaamaa”, eli nopeasti ja huolimattomasti generoituja skriptejä, jotka silti toimivat yllättävän tehokkaasti.

Ehkä erikoisin kikka on niin sanotut ClickFix-kampanjat, joissa haittaohjelma naamioidaan äänitiedostoksi. Käyttäjä huijataan läpäisemään uskottavalta näyttävä -testi, jonka jälkeen kone suorittaa taustalla haitallisen komennon – ilman että käyttäjä tajuaa juuri hyväksyneensä digitaalisen “kutsun kutsumattomille vieraille”.

Kuva: reCAPTCHA – Wikipedia

HP:n viesti on selkeä: kyberrikolliset eivät enää näytä kyberrikollisilta. He puhuvat tuttujen sovellusten kieltä, käyttävät arkipäiväisiä houkuttimia ja piiloutuvat normaaliin liikenteeseen. Ja juuri siksi vaarallisin uhka ei välttämättä näytä lainkaan epäilyttävältä – ennen kuin on jo liian myöhäistä.