Teknologia

OpenAI uhkaa estää käyttäjiä kysymästä Strawberryn ajattelusta Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI uhkaa estää käyttäjiä kysymästä Strawberryn ajattelusta

OpenAI on ilmoittanut uhkaavansa estää käyttäjiä, jotka yrittävät selvittää uuden tekoälymallinsa Strawberryn ajattelun. Yhtiö väittää, että tämä on tarpeen turvallisuuden ja kilpailuedun vuoksi.

Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että läpinäkyvyys on tärkeää tekoälyn kehittämisessä ja turvallisuudessa. He väittävät, että :n päätös voi rajoittaa tutkimusta ja innovaatioita.

Strawberry on OpenAI:n uusi tekoälymalli, joka on suunniteltu pystyä ”ajattelemaan”. Tämä tarkoittaa, että se voi paitsi vastata kysymyksiin myös selittää, miten se on päätynyt vastaukseen.

OpenAI:n päätös on herättänyt keskustelua tekoälyn läpinäkyvyyden tärkeydestä. Jotkut argumentoivat, että läpinäkyvyys on välttämätöntä luottamuksen rakentamiseksi tekoälyyn. Toiset huomauttavat, että läpinäkyvyys voi auttaa tunnistamaan ja korjaamaan tekoälyn mahdollisia virheitä.

OpenAI:n puolesta on kuitenkin väitetty, että läpinäkyvyys voi olla riski tekoälyn turvallisuudelle. Jos hakkerit pystyvät ymmärtämään, miten toimii, he voivat mahdollisesti hyödyntää tätä tietoa hyökkäyksiin.

OpenAI:n päätös on myös herättänyt keskustelua tekoälyn kehittämisen etiikasta. Jotkut kriitikot väittävät, että OpenAI:n päätös on esimerkki siitä, miten tekoälyn kehittäminen voi johtaa yhä suurempaan yritysten valtaan.

Lopulta OpenAI:n päätös on monimutkainen kysymys, joka ei ole helppo ratkaista. On mahdollista, että tulevaisuudessa löydetään keinoja, joiden avulla tekoälyn läpinäkyvyyttä voidaan parantaa ilman, että turvallisuus vaarantuu.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.

Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta Kommentit pois päältä artikkelissa Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta

:n tuore uhkaraportti maalaa aika kylmän kuvan verkkomaailmasta: eivät enää vain murra järjestelmiä, vaan käyttävät hyväkseen juuri niitä ohjelmia ja työkaluja, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat. Lopputulos on kuin varkaalla olisi pankin avain, mutta hän teeskentelisi olevansa asiakaspalvelija.

Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy oikeisiin etäkäyttötyökaluihin, kuten LogMeInin ja ScreenConnectin kaltaisiin ohjelmiin. Hyökkääjät houkuttelevat käyttäjiä lataamaan niitä esimerkiksi verokauden päättymiseen liittyvien huijausviestien tai väärennettyjen deittisivustojen kautta. Kun ohjelma on asennettu, rikolliset voivat hallita konetta lähes huomaamatta.

Kuva: LogMeIn Hamachi – Wikipedia

Toinen koukku on kryptovaluuttoihin liittyvä huijaus. Väärennetyt “lompakon palautustyökalut” lupaavat auttaa kadonneiden varojen löytämisessä, mutta todellisuudessa ne imevät kirjautumistiedot ja lompakon sisällön suoraan rikollisille. HP:n tutkijat huomasivat jopa, että osa haitallisesta koodista näyttää olevan tekoälyn “vibe-koodaamaa”, eli nopeasti ja huolimattomasti generoituja skriptejä, jotka silti toimivat yllättävän tehokkaasti.

Ehkä erikoisin kikka on niin sanotut ClickFix-kampanjat, joissa haittaohjelma naamioidaan äänitiedostoksi. Käyttäjä huijataan läpäisemään uskottavalta näyttävä -testi, jonka jälkeen kone suorittaa taustalla haitallisen komennon – ilman että käyttäjä tajuaa juuri hyväksyneensä digitaalisen “kutsun kutsumattomille vieraille”.

Kuva: reCAPTCHA – Wikipedia

HP:n viesti on selkeä: kyberrikolliset eivät enää näytä kyberrikollisilta. He puhuvat tuttujen sovellusten kieltä, käyttävät arkipäiväisiä houkuttimia ja piiloutuvat normaaliin liikenteeseen. Ja juuri siksi vaarallisin uhka ei välttämättä näytä lainkaan epäilyttävältä – ennen kuin on jo liian myöhäistä.