Painimestarit areenalla – arvostelussa WWE 2K23 Kommentit pois päältä artikkelissa Painimestarit areenalla – arvostelussa WWE 2K23

On WrestleMania-viikonloppu – vuoden suurin juhla showpainin ystäville. Kun maailma valmistautuu seuraamaan massiivista spektaakkelia, myös digikehässä tapahtuu. WWE 2K25 tuo ruudulle enemmän painisisältöä kuin koskaan aiemmin, samaan aikaan kun todellinen WrestleMania niputtaa tarinoita, yllätyksiä ja mestaruustaisteluita oikeassa maailmassa.

WWE 2K25 on monella tapaa sarjan kulminaatio – teknisesti vakuuttava, sisällöltään laaja ja sisäisesti yhtenäinen kokonaisuus, joka onnistuu tekemään lähes kaiken vähintään hyvin, joitain asioita erinomaisesti. Samalla se on kuitenkin myös esimerkki nykypäivän urheilupelien suurimmasta ongelmasta: mikromaksujen roolista, joka syö pelattavuutta ja pelaajakokemuksen eheyttä tavalla, jota ei voi jättää huomiotta.

Pelin ytimessä oleva painimoottori on paras, mitä sarjassa on nähty vuosikymmeneen. Otteluiden tempo, tuntuma ja animaatiot ovat sujuvia, ja uudet lisäykset, tekevät otteluiden dynamiikasta entistä monipuolisemman. Iskut tuntuvat painavilta, torjunnat tarkoilta ja pelissä on aidon kilpailun tuntua, jonka takaa loistaa Visual Conceptsin pitkä kokemus pelisarjan parissa.

Uusittu kamera- ja ohjausjärjestelmä mahdollistaa entistä paremman otteludraaman rakentamisen, ja esimerkiksi sisääntulojen ohjaaminen pelaajan toimesta tuo audiovisuaaliseen esitykseen lisää syvyyttä. Tähänhän me paininörtit olemme pitkään toivoneet. Myös visuaalinen toteutus on ottanut harppauksen eteenpäin: hikeä, ruhjeita ja verenvuotoa kuvaavat yksityiskohdat ovat entistä realistisempia ja ottelijoiden ulkonäkö on aiempaa tarkempi.

Showcase loistaa – ajassa ja tarinassa

Pelin selkeästi paras pelitila on Showcase, joka tänä vuonna keskittyy The Bloodline -dynastiaan. Paul Heymanin isännöimänä koettava tarinallinen aikamatka sisältää sekä historiallisia että fiktiivisiä otteluita, joissa pelaaja pääsee ohjastamaan legendoja, kuten The Wild Samoans tai Peter Maivia, sekä moderneja tähtiä, kuten Roman Reigns ja The Usos.

Videotuotanto ja esitystapa ovat näyttäviä. Heymanin juonnetut välivideot ovat paikoin samaa tasoa kuin viikoittain Netflixissäkin nähtävät viralliset WWE:n promopätkät. Näin vaikuttavaan kokonaisuuteen verrattuna on harmillista, että Showcase-otteluihin on lisätty ajoitettuja tavoitteita, jotka rikkovat immersiota ja muistuttavat pelaajaa turhan voimakkaasti pelillisistä rajoista.

MyRise, Universe ja GM Mode – tuttuja vahvuuksia

MyRise-urapelitila jatkaa vahvaa linjaansa. Tarinat ovat monipuolisempia ja pelaajan valinnoilla on entistä enemmän vaikutusta etenemiseen. Universe-tila tarjoaa jälleen vapauden rakentaa oma WWE-universuminsa, ja GM Mode on saanut uusia syvyyksiä strategisella puolella, vaikka edelleen kaipaisi lisää syvyyttä otteluiden hallintaan.

Näiden tilojen suurin etu on se, että ne eivät pakota pelaajaa lyömään euroja tiskiin, mikä valitettavasti ei päde kaikkiin pelin osioihin.

The Island ja MyFaction – maksullisen sisällön karvas jälkimaku

WWE 2K25:n suurin uusi avaus on The Island – pelitila, jossa pelaaja luo oman painijansa ja valloittaa online-ympäristön otteluiden ja tehtävien kautta. Ajatus vapaasta liikkumisesta eri alueilla, jotka on nimetty painijoiden mukaan, kuten ”Damage CTRL Computer Repair” tai ”The Arcade of Tomorrow”, kuulostaa kiehtovalta. Todellisuudessa The Island on kuitenkin vahvasti sidottu mikromaksuihin.

Pelaajan hahmon varusteet ja kyvyt ovat usein sidoksissa pelin sisäiseen Virtual Currencyyn (VC), jota voi ansaita hitaasti pelaamalla, tai ostaa oikealla rahalla. Esimerkiksi oranssien Nike-lenkkareiden hinta on 18 000 VC, mikä vastaa yli viiden euron hintaa. Tämä trendi heijastuu myös MyFaction-tilaan, joka muistuttaa rakenteeltaan urheilupelien Ultimate Team -konsepteja: pelaajat keräävät kortteja ja muodostavat joukkueita, mutta pelin rakenne kannustaa jatkuvaan grindaamiseen tai rahankäyttöön nopeamman etenemisen saavuttamiseksi.

Kyseinen kaupallinen rakenne on ristiriidassa muun pelin laadukkaan sisällön kanssa. Erityisesti se on harmillista, koska muu peli olisi lähestulkoon viiden tähden arvoinen. Tällaiset ratkaisut tuntuvat erityisen ikäviltä tilanteessa, jossa perustilat ovat aidosti hyviä ja pelimekaniikka toimii poikkeuksellisen hyvin.

Loppuarvio: Laadukas ydin, rahastava reunus

WWE 2K25 on teknisesti ja sisällöllisesti sarjan paras peli vuosiin. Otteluiden laatu, rosterin laajuus ja erityisesti Showcase-tilan tuotantoarvot tekevät siitä painipelien kirkkaan kärkituotteen. Samalla The Islandin ja MyFactionin kaltaiset rahastuslähtöiset elementit jättävät jälkeensä karvaan maun, erityisesti, kun pelin ydin on niin vahva, että se ei tarvitsisi moisia lisäansaintamekanismeja tuekseen.

Jos pystyt jättämään VC-vetoiset tilat sivuun, WWE 2K25 tarjoaa massiivisen ja laadukkaan paketin painiviihdettä. Mutta jos olet täydellisyyteen pyrkivä pelaaja tai koko sisällön metsästäjä, joudut valitettavasti kohtaamaan nykypäivän urheilupelien karun realiteetin – lompakko ratkaisee paljon.

On WrestleMania-viikonloppu, eikä parempaa hetkeä painipelien juhlistamiselle voisi olla. John Cena saattaa tehdä historiaa ja napata 17. maailmanmestaruutensa, ylittäen Ric Flairin legendaarisen lukeman – samalla kun Jey Uso saattaa viimein murtautua yksilötähdistön huipulle ja pokata ensimmäisen raskaan sarjan mestaruutensa.

WWE 2K25 antaa meille mahdollisuuden elää nuo hetket uudelleen – tai kirjoittaa ne uusiksi omalla haluamallamme tavalla, mikäli buukkauset eivät mieltämme mielytä.