Parhaat kannettavat pelaamiseen Kommentit pois päältä artikkelissa Parhaat kannettavat pelaamiseen

Pelikannettavat

Parhaita kannettavia pelaamiseen tutkaillessa useimmille tulee vastaan liian monta vaihtoehtoa, joiden välillä voi olla vaikea tehdä valintaa. Lopulta päätös onkin ostajan itsensä ja tällöin tulee arvottaa itse muutamia seikkoja, joihin kuuluvat tietenkin kannettavan tehot, hinta mutta myös monia muita seikkoja. Valmistajat ja jälleenmyyjät kehuskelevat kannettavia usein testitulosten perusteella, mutta niihinkään ei kannata sokeasti luottaa.

Yksinkertaisesti paras pelikannettava on sellainen, joka pyörittää pelaajan laatutasoa ajatellen sopivan jouhevasti niitä pelejä, joita kannettavan ostaja haluaa pelata. On toki totta, että erilaiset komponentit tulevat olla laadukkaita sekä kestäviä, sekä mahdollisimman tehokkaita. Eri komponenteille tehdyt testit eivät kuitenkaan kerro sitä, että toimivatko ne toisten komponenttien kanssa hyvin yhteen.

Kannattaa myös miettiä, tarvitseeko kannettavan tehoa johonkin muuhunkin harrastukseen, kuten vaikkapa kryptovaluuttojen louhintaan ja moneen muuhun laskennallista tehoa vaativaan tekemiseen.

Arvosteluita seuraamaan

Parhaiten saakin selville kannettavan laadun arvosteluilla, joissa niitä on “rääkätty” uusimmilla peleillä, jotka vaativat esimerkiksi grafiikalta paljon. Toisaalta toiset haluavat pelata pelejä, joissa visuaalisuus ja graafinen tehokkuus ei ole kaikki kaikessa. Tällaisia voivat olla vaikkapa vanhatkin strategiapelit, jotka ovat muuten monimutkaisia ja laajoja.

Kuten tämänkin artikkelin kohdalla on käynyt, on tähän asti puhuttu vain graafisesta tehosta ja muuten tehokkaasta koneesta. Pelaamisen tunnelmaan vaikuttaa myös monet muut asiat. Niitä ovat näytön laadun (joka ei välttämättä tarkoita esim. pikselimäärää ja resoluutiota, vaan kuvan tasaisuutta ja värien erottelua) ohella myös äänentoisto eli kannettavan sisältämä äänikortti ja kaiuttimet (joskin useimmat pelaavat kuulokkeilla) ja vaikkapa näppäimistön tuntuma.

Joillekin voi olla tärkeää myös kannettavan muotoilu eli se, miltä laite näyttää. Tämä on ihan aiheellinen seikka, sillä pelikannettavasta tulee joka tapauksessa maksaa useita satoja euroja, jos haluaa saada laatua eikä muovista markettikannettavaa.

Kun kaikki yllä mainitut seikat ovat kannettavassa niin sanotusti kohdallaan tarkoittaa se sitä, että kovin vikaan ei valinnassa mennä. Mutta edelleen tärkeintä on se, mitä kannettavalla aikoo pelata ja valita kone sen mukaan.

Emolevy ja näytönohjain tärkeimpiä

Tärkeimmät komponentit tehokannettaviin ja pelikannettaviin ovat RAM-muistin lisäksi emolevy ja näytönohjain. Todella tehokkailla emolevyillä voi harrastaa myös jotain muuta, joka vaatii runsaasti laskentatehoa. Esimerkiksi monet pelaajat harrastavat kryptovaluuttoja (kuten Ethereum) ja niiden louhintaa. Louhinta vaatii tehoa emolevyltä enemmän kuin useat pelit ja tämän ovat haistaneet myös komponentteja ja tietokoneita valmistavat yritykset.

Esimerkiksi tietokonevalmistaja ASUS on suunnitellut ja valmistanut emolevyn nimeltä ASUS B250 Mining Expert. Se on siis nimeään myöten valmistettu louhimista varten. Muut tehokkaat emolevyt tulee käyttäjien itse optimoida, jotta ne soveltuvat louhintaan, mutta tätä emolevyä ei. ASUS B250 Mining Expert on siitäkin mielenkiintoinen emolevy, että sen tuen piirissä on jopa 19 eri näytönohjainta – tällaista ei heti tule vastaan missään. ASUS tunnetaan myös korkeasta laadusta muidenkin komponenttien ja tietokoneiden parissa, joten kyseessä on varma laatuostos kryptovaluutta -friikeille, jotka seuraavat Ethereum -kurssituloksia silmä kovana, mutta miksei myös pelaajille.

Näytönohjaimista kannattaa edelleen vuonna 2021 luottaa GeForce-näytönohjaimiin, jotka ovat hallinneet pelikannettavien ja -tietokoneiden näytönohjainten kärkisijoja jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi NVIDIA GeForce RTX 3060 – 3080 on erinomainen komponentti näytönohjaimien parista tehokannettavalle. Nämä näytönohjaimet ovat tunnettuja ultratehokkaasta suorituskyvystä. Ne ovat syöneet sisäänsä Ampere – NVIDIAN toisen sukupolven RTX-arkkitehtuurin, joissa niiden RT- ja Tensor-ytimet, SM-monisuorittimet ja kehuttu, erityisen nopea G6X-muisti varmistaa pelaajille kunnon sessiot vaativinkienkin pelien parissa.

CES 2026 on tykitellyt mitä uskomattomempia uutuuksia – rullautuvia näyttöjä, tekoälyä ja jopa aivokäyriä Kommentit pois päältä artikkelissa CES 2026 on tykitellyt mitä uskomattomempia uutuuksia – rullautuvia näyttöjä, tekoälyä ja jopa aivokäyriä

CES 2026 on virallisesti käynnissä Las Vegasissa, ja tuttuun tapaan messut tarjoavat sekä oikeasti kiinnostavaa tekniikkaa että ideoita, jotka näyttävät siltä kuin ne olisi keksitty myöhään yöllä kahvikupin ääressä. Tapahtuma jatkuu 9. tammikuuta asti, mutta jo nyt nähty kertoo, että luvassa on vähintäänkin värikäs teknologinen vuosi.

Yksi messujen puhutuimmista laitteista on Lenovon konseptimallinen peliläppäri, jossa rullautuva OLED-näyttö venyy tavallisesta 16:9-kuvasuhteesta ultralaajaan 21:9- tai jopa 24:9-muotoon. Ajatus on täydellinen isoihin roolipeleihin, vaikka kyseessä onkin vielä prototyyppi. Jos tämä joskus päätyy kauppoihin, hintalappu tuskin jää vaatimattomaksi.

Lenovo toi myös hyviä uutisia käsipelaajille: Legion Go 2 saa vihdoin SteamOS-version. Windows 11:n kanssa kipuillut laite muuttuu näin selvästi pelikäyttöön sopivammaksi, tosin hieman korkeammalla hinnalla. SteamOS-malli maksaa noin 1 100 euroa, kun Windows-versio on ollut lähempänä 1 010 euroa.

Myös muut valmistajat pistivät parastaan. Nvidia esitteli DLSS 4.5 -tekniikan, joka pystyy luomaan jopa viisi tekoälyn generoimaa ruutua yhtä oikeasti renderöityä kuvaa kohti. AMD puolestaan hioi jo valmiiksi erinomaista Ryzen 7 -peliprosessoriaan hieman nopeammaksi, ja Intel ilmoitti kehittävänsä kokonaan omaa prosessoria käsikonsoleihin. Kilpailu käy kuumana, ja se on pelaajien kannalta aina hyvä asia.

Ehkä erikoisimmasta päästä olivat Razerin AI-painotteiset konseptit ja HyperX:n ja Neurablen aivoaaltoja mittaava pelikuulokemalli, joka lupaa auttaa keskittymään kilpailupeleissä. CES 2026 näyttää jälleen, että peliteknologia ei ole vain tehokkaampia numeroita, joskus se on myös kysymys siitä uskalletaanko mennä hieman yli.

Kotimatka täynnä kissamaista kaaosta – arvostelussa Little Kitty, Big City Kommentit pois päältä artikkelissa Kotimatka täynnä kissamaista kaaosta – arvostelussa Little Kitty, Big City

Minulla on heikko kohta peleille, joissa saa olla eläin. Vielä heikompi, jos se eläin on kissa. Kun Little Kitty, Big City lupasi seikkailun eksyneen kissan tassuissa keskellä suurkaupunkia, olin myyty. Double Dagger Studion debyyttipeli ei yritä olla iso ja mahtipontinen, vaan tekee jotain paljon vaikeampaa: se on vilpittömän sympaattinen. Tämä on peli, joka hymyilyttää jo ennen kuin ohjaimeen koskee ja usein myös sen jälkeen.

Pieni kissa, iso kaupunki

Tarina käynnistyy yksinkertaisesti ja kissamaisen realistisesti, torkahdat ikkunalaudalle ja putoat alas. Siitä alkaa matka takaisin kotiin urbaanin asfaltti sokkelon halki. Matkallasi saat oppaaksesi nokkelan variksen, joka antaa neuvoja ja ohjaa sinua eteenpäin. Vastaan tulee myös muita eläimiä, joilla on pieniä pulmia ja koska olet kissa, autat heitä tietenkin… tai ainakin harkitset sitä hetken ennen kuin kaadat jotain pöydältä.

Pelin rakenne on avoin, mutta selkeä. Päätavoite on palata kotiin, ja se onnistuu keräämällä kaloja, joilla kasvatat kissasi kestävyyttä. Kestävyys ei ole vain numero ruudulla, vaan konkreettinen osa etenemistä, sillä ilman voimaa et yksinkertaisesti jaksa kiivetä tarpeeksi korkealle. Sivutehtävät ja ympäristön tutkiminen tukevat tätä luontevasti, eikä mikään tunnu turhalta täytteeltä.

Ohjattavuus ja pelaamisen tunne

Little Kitty, Big City tuntuu selvästi peliltä, joka on alun perin tehty PC:lle. Näppäimistö ja hiiri tarjoavat sulavamman ja tarkemman kokemuksen kuin ohjain, joka tuntuu ajoittain hieman kömpelöltä, erityisesti tarkkaa liikkumista vaativissa kohdissa. Toisaalta pelin matala haasteaste tekee tästä helposti anteeksiannettavaa. Tämä ei ole peli, jossa hiotaan refleksejä tai avataan monimutkaisia taitopuita. Tässä keskitytään fiilikseen, tutkimiseen ja pieneen, hyväntahtoiseen sähläykseen.

Suloista sarjakuvamaailmaa

Visuaalisesti peli nojaa vahvasti pehmeään, sarjakuvamaiseen tyyliin. Animaatiot eivät pyri realismiin, vaan korostavat kissan liikkeitä ja eleitä, ehkä juuri siksi ne toimivat niin hyvin. Kaupunki on täynnä yksityiskohtia, mutta ihmiset on jätetty tarkoituksella kasvottomiksi hahmoiksi. Ratkaisu ohjaa huomion eläimiin ja tekee maailmasta hieman satumaisen, aivan kuin kaupunki olisi olemassa ensisijaisesti nelijalkaisia varten.

Äänimaailma tukee tunnelmaa

Äänisuunnittelu on hillittyä mutta toimivaa. Taustamusiikki on rauhallista ja tunnelmallista, eikä se koskaan vie huomiota itse tekemiseltä. Ääniefektit, kuten tassujen töminä, esineiden kolahdukset ja ympäristön äänet tukevat kokonaisuutta juuri sopivasti. Monien pelaajien tavoin jäin kaipaamaan hieman enemmän musiikillista persoonallisuutta, mutta toisaalta hiljaisempi äänimaailma sopii yllättävän hyvin kissan näkökulmasta kerrottuun seikkailuun.

Yhteenveto

Little Kitty, Big City ei yritä mullistaa pelimaailmaa, eikä sen tarvitsekaan. Se tarjoaa muutaman tunnin mittaisen, lämpimän ja stressittömän kokemuksen, joka sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tunnelmaa ja eläinläheisiä tarinoita. Noin 20–25 euron hintaluokassa peli tuntuu reilulta ostokselta. Se ei ole pitkä, mutta se jättää jälkeensä hyvän mielen. Tämä on peli, jonka parissa on helppo rentoutua ja joskus juuri sitä kaipaa eniten.

Little Kitty, Big City on pieni peli isolla sydämellä. Jos eläimet ovat lähellä sydäntäsi ja ajatus kissana seikkailemisesta kaupungissa saa hymyn huulille, olet juuri oikeaa kohderyhmää.

9.5 / 10
Hyvää + Erittäin sympaattinen ja persoonallinen tunnelma. + Suloinen visuaalinen tyyli ja onnistuneet animaatiot. + Helposti lähestyttävä, stressitön pelaaminen. + Kissamainen huumori ja oivaltava kerronta. Huonoa - Ohjainohjaus tuntuu ajoittain kömpelöltä. - Vähäinen haaste voi tylsistyttää osaa pelaajista. - Äänimaailma jää hieman taustalle. Yhteenveto: Little Kitty, Big City ei yritä mullistaa pelimaailmaa, eikä sen tarvitsekaan. Se tarjoaa muutaman tunnin mittaisen, lämpimän ja stressittömän kokemuksen, joka sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tunnelmaa ja eläinläheisiä tarinoita. Noin 20–25 euron hintaluokassa peli tuntuu reilulta ostokselta. Se ei ole pitkä, mutta se jättää jälkeensä hyvän mielen. Tämä on peli, jonka parissa on helppo rentoutua ja joskus juuri sitä kaipaa eniten. Little Kitty, Big City on pieni peli isolla sydämellä. Jos eläimet ovat lähellä sydäntäsi ja ajatus kissana seikkailemisesta kaupungissa saa hymyn huulille, olet juuri oikeaa kohderyhmää.