”Pelaaminen ei ole mulle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa” -Ohjaimen takana metalliyhtye Diablon Heikki Malmberg Kommentit pois päältä artikkelissa ”Pelaaminen ei ole mulle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa” -Ohjaimen takana metalliyhtye Diablon Heikki Malmberg

Ohjaimen takana on Errori.netin uusi artikkelisarja, jossa julkisuudesta tunnetut peliharrastajat kertovat meille sielun syvimpiään omasta peliharrastamisestaan. Tämän kertaisessa artikkeliosiossamme haastateltavaksemme saapui kotimaisen metalliyhtye Diablon rumpali Heikki Malmberg. Diablo on raskasta sointia, kunnianhimoisia sävellyksiä ja suomalaiskansallista mentaliteettia viljelevä metalliyhtye, joka on perustettu Kalajoella vuonna 1990. Malmbergin lisäksi yhtyeessä vaikuttavat laulaja-kitaristi Rainer Nygård, kitaristi Marko Utriainen ja basisti Aadolf Virtanen. Diablon edellisin albumijulkaisu on vuoden 2022 ”When All The Rivers Are Silent”, joka nousi heti julkaisuviikon jälkeen suomen albumilistan kärkipaikalle ja sai laajaa ylistystä niin kriitikoilta, kuin myös yleisöltäkin. Diablon lisäksi Heikki vaikuttaa myös kotimaisessa progressiivisessa metalliyhtyeessä Humavoidissa.

Diablon viimeisin musiikkivideo ”The Stranger”

Heikki Malmberg saapui Google Meetin kautta haastateltavaksemme. Kun kameran kautta näkee Heikin pelihyllyn, hattu nousee päästä lähes välittömästi. 466 fyysistä peliä ja 19 eri konsolia. Diablo-rumpalista paljastuukin haastattelun jälkeen intohimoinen keräilijä. Haastattelun voit lukea kokonaisuudessaan tästä alta:

Miten peliharrastuksesi on saanut alkusysäyksen? Mikä oli ensimmäinen pelikonsolisi?

Heikki: Pelaaminen on tavallaan ollut mun elämässä aina läsnä. Voidaankin tässä heti alkuun täsmentää niin, että nyt ei puhutakaan enää harrastuksesta, vaan pikemminkin elämäntavasta. Pelaaminen ei ole mulle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa. Ensimmäinen pelikone meillä kotona on ollut Commandore 64, jonka isäni on jostain muinoin hankkinut. Olen kyllä ollut niin pieni, että en osaa yhtään arvioida minkä ikäinen olen tuolloin tullut. Arvioisin, että jotain tyyliin 2-3v? Siitä se kuitenkin on lähtenyt alunperin.

Entäpä ensimmäinen konsoli minkä olet itse haluamalla halunnut? Jos ei puhuta nyt sellaisista mitkä on ollut talossa lähes syntymästä asti?

Heikki: No se on aikalailla se tän ikäisille perinteinen 8-bittinen Nintendo, eli tuttavallisimmin NES. Eli tää oli lyhyt vastaus.

Mitkä oli ensimmäiset pelisi näillä konsoleilla?

Heikki: Se 8-bittinen, mikä ostettiin oli sellainen Super Mario Bros-bundle, eli periaatteessa se oli mun ensimmäinen peli. Ensimmäinen mikä kuitenkin tuli ihan vartavasten hankittua oli Salamander, eli tuttavallisemmin Life Force. Toinen oli Probotector. Nää on ensimmäiset mitkä tuli ostettua….tai siis kinuttua vanhemmilta! Sitten jos palataan vielä ihan niihin juniorivuosiin niin Commandore 64:lla mulla oli esimerkiksi Castle Wolfenstein, Ghostbusters, Operation Wolf. Nää tuli vielä äkkiseltään mieleen. Lisätään vielä Last Ninja 1 & 2!

Salamander (Life Force) on Konamin kehittämä ja julkaisema shoot ’em up. Peli julkaistiin vuonna 1986 kolikkopelinä ja sen jälkeen useille muille alustoille. Heikki Malmbergille peli oli ensimmäinen oma hankinta.

Mitä pelikonsoleita olet omistanut siitä lähtien?

Heikki: Mä tein näistä oikein listauksen etukäteen, jotta olisi helppo luetella näitä hankkimisjärjestyksessään. Ensimmäinen on tosiaan se NES. Sitten tulee Super Nintendo, joita mulla onkin pari kappaletta, modattu versio ja perus. Mä haluan aina pitää yhden konsolin alkuperäiskunnossaan, ettei siihen ole koskettu laisinkaan. Mun täytyy tässä välissä muuten myöntää, että vaikka mulla tässä listalla olisikin seuraavana tulossa PS1, niin häpeäkseni mun pitää tunnustaa, että se on heitetty vahingossa roskikseen eräässä muutossa. Se oli tosi paha moka! *nauraa* PS2 tulee seuraavana, jonka jälkeen mulla olikin sitten tosi pitkä jakso ettei tullut pelattua niin aktiivisesti, joten PS3:n mulla tuli hankittua vasta noin 10 vuotta sen ilmestymisen jälkeen.

Sitten mulla alkaa löytyy vähän tämmöstä hämärää osastoa, joista mä en osaa sanoa sen tarkemmin milloin mikäkin on tullut taloon. Mut mulla on ekaa sukupolvea ihan helvetin harvinainen vehje nimeltään Philips Odyssey 2000. Mä sain sen aikoinaan muutamalla kympillä Ebaysta. Sit multa löytyy Intellivision, Dreamcast, Nintendo 64, Xbox, Xbox 360, Sega Megadrive, Master System, Gamecube ja viimeisimpänä PS5.

Heikin pelihyllystä löytyy yhteensä 466 fyysistä kopiota. Kuva: Heikki Malmberg

Harrastatko pelailua kuinka aktiivisesti tällä hetkellä? Paljonko vierähtää tunteja ”elämäntavan” kanssa viikossa?

Heikki: En osaa oikein tarkkaan arvioida, se vaihtelee niin paljon. Sanotaanko nyt näin, että mä en vielä ainakaan oo esimerkiksi tolla pleikkari vitosella alottanut mitään vakavissaan vielä. Mä rupesin ynnäileen tossa viime viikolla, että mulla kuitenkin oli jo yli 100 tuntia siellä sisässä niinku viimeisen kuukauden ajalta. Kyllähän sitä siis tulee pyöriteltyä. Sanotaanko näin, että jos mä ite pystyn vaikuttaan mun ajankäyttöön niin kyllähän sitä helposti menee 2-4h päivässä siihen hommaan. Ikävä kyllä kuitenkin työt ja perhe tekee sen, että joskus jäädään ihan siihen nollatuntiinkin *naurahtaa*.

Jos viikottainen keskiarvo pitäis tähän heittää niin mä arvioisin, että ehkä joku 14h viikossa? Jos mitään velvollisuuksia ei ole päivälle tiedossa, niin helposti muuten saattaa vierähtää se 12 tuntiakin jonku pelin ääressä! Tuolloin tuo mun viikkoarvio täyttyy jo päivässä. *nauraa*

Tietokoneilla pelaamista et ilmeisesti harrasta yhtään?

Heikki: Mä oon yrittänyt rajata niin, että mä en pelaa tietokoneilla. En uusilla, en vanhoillakaan.

Sun pelihyllyä kun tästä kameran takaa tarkastelee, niin lienee jo typerää kysyä, suositko fyysistä vai digitaalista versiota?

Heikki: Joo kyllähän se on se fyysinen. Mua toki huvittaa, että nykyään on niitä tiettyjä pelejä, joita saa vain digitaalisena. Niitä tulee toki sitten ostettua. Välillä on toki sellaisia, että kyllä mä esim. PlayStation Storen isoja alennuksia pläräilen läpi. Jos sieltä löytyy joku kiinnostava pläjäys, niin kyllä mä sen saatan ostaa itselleni vaikka oliskin se fyysinen versio olemassa. Pääsääntöisesti kuitenkin fyysinen mieluummin.

”Pieni pala kokoelmaa” Kuva: Heikki Malmberg

Sitten vielä loppuun miltä oma TOP5-pelilistauksesi näyttäisi?

Heikki: Yritin kattoa ennakkoon, mutta mulla on niin vaikee listata vaan viisi titteliä. Saanko laittaa kymmenen? Nää ei muuten oo sitten missään varsinaisessa suosikkijärjestyksessä.

No sehän passaa muuten oikein hyvin, kyllä meillä palstatilaa löytyy!

Heikki Malmbergin TOP10 -pelilistaus:

1. Mega Man 2

2. Super Mario Bros

3. Tetris 2 (EU-versio)

4. Doom

5. Silent Hill

6. GTA: San Andreas

7. Dark Souls

8. Portal

9. Super Street Fighter 2

10. Super Mario World

Lisää Malmbergin peliharrastukesen voi tutustua Gameberryn pelitietokannassa, jotta Heikki pyrkii päivittämään mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Heikki Malmberg vaikuttaa nykyään myös kotimaisessa progressiivisessa metalliyhtyeessä Humavoidissa.

Haastattelu: Jaakko Nygård

Where Winds Meet keräsi kaksi miljoonaa pelaajaa ensimmäisen vuorokauden aikana Kommentit pois päältä artikkelissa Where Winds Meet keräsi kaksi miljoonaa pelaajaa ensimmäisen vuorokauden aikana

Kiinalainen toiminta-RPG Where Winds Meet on saanut maailmanlaajuisessa julkaisussaan lentävän lähdön. Everstone Studion ja NetEase Gamesin mukaan peliin sukelsi jo ensimmäisten 24 tunnin aikana peräti kaksi miljoonaa pelaajaa. Vaikuttava suoritus mille tahansa uudelle Wuxia-fantasiaan perustuvalle pelille.

Steamissa Where Winds Meet ylsi lähes 194 000 samanaikaisen pelaajan huippulukemaan. Vaikka se jää kauas esimerkiksi Arc Raidersin (481 966) tai Battlefield 6:n (747 440) ennätyksistä, tulos on erittäin vahva oman genrensä pelille. Vertailussa muihin kiinalaisiin suurjulkaisuihin se jää toki Black Myth: Wukongin massiivisen 2,4 miljoonan pelaajan huipun varjoon, mutta ohittaa jo selvästi Wuchang: Fallen Feathersin aikaisemman 131 518 pelaajan ennätyksen.

Peli on saatavilla Steam-version lisäksi myös PS5:lle ja mobiililaitteille ja erityisesti PS5:llä se on noussut myydyimpien pelien joukkoon Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Etelä-Koreassa. Free-to-play-malli ja MMO-tyylinen verkkomonipeli pitävät huolen siitä, että alkuhuuma tuskin jää lyhytaikaiseksi.

On hienoa nähdä, miten positiivisesti pelaajat ympäri maailman ovat ottaneet Where Winds Meetin vastaan. – Pelin päätuottaja Beralt Lyu kertoo.

Hänen mukaansa studio aikoo jatkaa aktiivista kehitystä pelaajapalautteen pohjalta ja julkaista säännöllisesti uusia tarina-, pelimuoto- ja tutkimuspäivityksiä.

Peli on ollut kotimarkkinoillaan Kiinassa saatavilla jo viime joulukuusta, mutta vasta nyt se on rantautunut maailmanlaajuisesti ja sitä odottikin jo kymmenen miljoonaa ennakkorekisteröitynyttä pelaajaa. Jos julkaisuvauhti on merkki tulevasta, Where Winds Meet on matkalla kohti isompaa Wuxia-ilmiötä kuin moni uskalsi ennustaa.

Just Cause -kehittäjä pistelee merkittävän studionsa nurin Kommentit pois päältä artikkelissa Just Cause -kehittäjä pistelee merkittävän studionsa nurin

Just Cause -sarjasta tunnettu Avalanche Studios on sulkenut Liverpoolin toimistonsa ja irtisanonut 31 työntekijää. Päätös seuraa Microsoftin lopullista ratkaisua perua studion työn alla ollut Contraband, 1970-luvun fiktiiviseen Bayanin maahan sijoittunut co-op-salakuljetuspeli, joka julkistettiin näyttävästi Xboxin E3-lavalla jo vuonna 2021. Vielä kesällä projektia väitettiin vain tauolla, mutta kulisseissa tauko näyttää muuttuneen pysäytykseksi.

Avalanche kertoi asiasta virallisessa tiedotteessaan, jossa se kiitti lähteviä työntekijöitä näiden panoksesta ja lupasi tukea heitä siirtymävaiheen aikana. Yhtiön muu organisaatio jatkaa toimintaansa, mutta Liverpoolin sulkeminen on yhtiölle iso menetys etenkin, kun kyseessä oli studio, joka kantoi pitkään Microsoftille suunnatun AAA-projektin vastuuta.

Contraband ei kuitenkaan ollut Microsoftin ainoa kohtalokas hanke tänä vuonna. Yhtiö pyyhki pöydältä myös Raren Everwildin, Perfect Dark -rebootin sekä ZeniMax Online Studiosin uuden MMO-projektin. Syyksi on useissa raporteissa nostettu yhtiön kunnianhimoiset tulostavoitteet, jotka ovat johtaneet useisiin irtisanomisaaltoihin, yhteensä jopa noin 9 000 työntekijää on saanut lähteä eri yksiköistä.

Vaikka Avalanche pyrkii katsomaan eteenpäin, on selvää, että studion sisällä eletty syksy on ollut kaikkea muuta kuin rauhallinen. Contraband ehti herättää paljon uteliaisuutta, mutta näyttää nyt liittyvän niiden monien kunnianhimoisten projektien joukkoon, jotka eivät koskaan näe päivänvaloa.