”Pelaaminen ei ole mulle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa” -Ohjaimen takana metalliyhtye Diablon Heikki Malmberg Kommentit pois päältä artikkelissa ”Pelaaminen ei ole mulle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa” -Ohjaimen takana metalliyhtye Diablon Heikki Malmberg

Ohjaimen takana on Errori.netin uusi artikkelisarja, jossa julkisuudesta tunnetut peliharrastajat kertovat meille sielun syvimpiään omasta peliharrastamisestaan. Tämän kertaisessa artikkeliosiossamme haastateltavaksemme saapui kotimaisen metalliyhtye Diablon rumpali . Diablo on raskasta sointia, kunnianhimoisia sävellyksiä ja suomalaiskansallista mentaliteettia viljelevä metalliyhtye, joka on perustettu Kalajoella vuonna 1990. Malmbergin lisäksi yhtyeessä vaikuttavat laulaja-kitaristi Rainer Nygård, kitaristi Marko Utriainen ja basisti Aadolf Virtanen. Diablon edellisin albumijulkaisu on vuoden 2022 ”When All The Rivers Are Silent”, joka nousi heti julkaisuviikon jälkeen suomen albumilistan kärkipaikalle ja sai laajaa ylistystä niin kriitikoilta, kuin myös yleisöltäkin. Diablon lisäksi Heikki vaikuttaa myös kotimaisessa progressiivisessa metalliyhtyeessä Humavoidissa.

Diablon viimeisin musiikkivideo ”The Stranger”

Heikki Malmberg saapui Google Meetin kautta haastateltavaksemme. Kun kameran kautta näkee Heikin pelihyllyn, hattu nousee päästä lähes välittömästi. 466 fyysistä peliä ja 19 eri konsolia. Diablo-rumpalista paljastuukin haastattelun jälkeen intohimoinen keräilijä. Haastattelun voit lukea kokonaisuudessaan tästä alta:

Miten peliharrastuksesi on saanut alkusysäyksen? Mikä oli ensimmäinen pelikonsolisi?

Heikki: Pelaaminen on tavallaan ollut mun elämässä aina läsnä. Voidaankin tässä heti alkuun täsmentää niin, että nyt ei puhutakaan enää harrastuksesta, vaan pikemminkin elämäntavasta. Pelaaminen ei ole mulle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa. Ensimmäinen pelikone meillä kotona on ollut Commandore 64, jonka isäni on jostain muinoin hankkinut. Olen kyllä ollut niin pieni, että en osaa yhtään arvioida minkä ikäinen olen tuolloin tullut. Arvioisin, että jotain tyyliin 2-3v? Siitä se kuitenkin on lähtenyt alunperin.

Entäpä ensimmäinen konsoli minkä olet itse haluamalla halunnut? Jos ei puhuta nyt sellaisista mitkä on ollut talossa lähes syntymästä asti?

Heikki: No se on aikalailla se tän ikäisille perinteinen 8-bittinen , eli tuttavallisimmin NES. Eli tää oli lyhyt vastaus.

Mitkä oli ensimmäiset pelisi näillä konsoleilla?

Heikki: Se 8-bittinen, mikä ostettiin oli sellainen Super Mario Bros-bundle, eli periaatteessa se oli mun ensimmäinen peli. Ensimmäinen mikä kuitenkin tuli ihan vartavasten hankittua oli Salamander, eli tuttavallisemmin Life Force. Toinen oli Probotector. Nää on ensimmäiset mitkä tuli ostettua….tai siis kinuttua vanhemmilta! Sitten jos palataan vielä ihan niihin juniorivuosiin niin Commandore 64:lla mulla oli esimerkiksi Castle Wolfenstein, Ghostbusters, Operation Wolf. Nää tuli vielä äkkiseltään mieleen. Lisätään vielä Last Ninja 1 & 2!

Salamander (Life Force) on Konamin kehittämä ja julkaisema shoot 'em up. Peli julkaistiin vuonna 1986 kolikkopelinä ja sen jälkeen useille muille alustoille. Heikki Malmbergille peli oli ensimmäinen oma hankinta.

Mitä pelikonsoleita olet omistanut siitä lähtien?

Heikki: Mä tein näistä oikein listauksen etukäteen, jotta olisi helppo luetella näitä hankkimisjärjestyksessään. Ensimmäinen on tosiaan se NES. Sitten tulee , joita mulla onkin pari kappaletta, modattu versio ja perus. Mä haluan aina pitää yhden konsolin alkuperäiskunnossaan, ettei siihen ole koskettu laisinkaan. Mun täytyy tässä välissä muuten myöntää, että vaikka mulla tässä listalla olisikin seuraavana tulossa PS1, niin häpeäkseni mun pitää tunnustaa, että se on heitetty vahingossa roskikseen eräässä muutossa. Se oli tosi paha moka! *nauraa* PS2 tulee seuraavana, jonka jälkeen mulla olikin sitten tosi pitkä jakso ettei tullut pelattua niin aktiivisesti, joten :n mulla tuli hankittua vasta noin 10 vuotta sen ilmestymisen jälkeen.

Sitten mulla alkaa löytyy vähän tämmöstä hämärää osastoa, joista mä en osaa sanoa sen tarkemmin milloin mikäkin on tullut taloon. Mut mulla on ekaa sukupolvea ihan helvetin harvinainen vehje nimeltään Philips Odyssey 2000. Mä sain sen aikoinaan muutamalla kympillä Ebaysta. Sit multa löytyy Intellivision, Dreamcast, , Xbox, , , , ja viimeisimpänä PS5.

Heikin pelihyllystä löytyy yhteensä 466 fyysistä kopiota. Kuva: Heikki Malmberg

Harrastatko pelailua kuinka aktiivisesti tällä hetkellä? Paljonko vierähtää tunteja ”elämäntavan” kanssa viikossa?

Heikki: En osaa oikein tarkkaan arvioida, se vaihtelee niin paljon. Sanotaanko nyt näin, että mä en vielä ainakaan oo esimerkiksi tolla pleikkari vitosella alottanut mitään vakavissaan vielä. Mä rupesin ynnäileen tossa viime viikolla, että mulla kuitenkin oli jo yli 100 tuntia siellä sisässä niinku viimeisen kuukauden ajalta. Kyllähän sitä siis tulee pyöriteltyä. Sanotaanko näin, että jos mä ite pystyn vaikuttaan mun ajankäyttöön niin kyllähän sitä helposti menee 2-4h päivässä siihen hommaan. Ikävä kyllä kuitenkin työt ja perhe tekee sen, että joskus jäädään ihan siihen nollatuntiinkin *naurahtaa*.

Jos viikottainen keskiarvo pitäis tähän heittää niin mä arvioisin, että ehkä joku 14h viikossa? Jos mitään velvollisuuksia ei ole päivälle tiedossa, niin helposti muuten saattaa vierähtää se 12 tuntiakin jonku pelin ääressä! Tuolloin tuo mun viikkoarvio täyttyy jo päivässä. *nauraa*

Tietokoneilla pelaamista et ilmeisesti harrasta yhtään?

Heikki: Mä oon yrittänyt rajata niin, että mä en pelaa tietokoneilla. En uusilla, en vanhoillakaan.

Sun pelihyllyä kun tästä kameran takaa tarkastelee, niin lienee jo typerää kysyä, suositko fyysistä vai digitaalista versiota?

Heikki: Joo kyllähän se on se fyysinen. Mua toki huvittaa, että nykyään on niitä tiettyjä pelejä, joita saa vain digitaalisena. Niitä tulee toki sitten ostettua. Välillä on toki sellaisia, että kyllä mä esim. Storen isoja alennuksia pläräilen läpi. Jos sieltä löytyy joku kiinnostava pläjäys, niin kyllä mä sen saatan ostaa itselleni vaikka oliskin se fyysinen versio olemassa. Pääsääntöisesti kuitenkin fyysinen mieluummin.

”Pieni pala kokoelmaa” Kuva: Heikki Malmberg

Sitten vielä loppuun miltä oma TOP5-pelilistauksesi näyttäisi?

Heikki: Yritin kattoa ennakkoon, mutta mulla on niin vaikee listata vaan viisi titteliä. Saanko laittaa kymmenen? Nää ei muuten oo sitten missään varsinaisessa suosikkijärjestyksessä.

No sehän passaa muuten oikein hyvin, kyllä meillä palstatilaa löytyy!

Heikki Malmbergin TOP10 -pelilistaus:

1. Mega Man 2

2. Super Mario Bros

3. Tetris 2 (EU-versio)

4. Doom

5. Silent Hill

6. GTA: San Andreas

7. Dark Souls

8. Portal

9. Super Street Fighter 2

10. Super Mario World

Lisää Malmbergin peliharrastukesen voi tutustua Gameberryn pelitietokannassa, jotta Heikki pyrkii päivittämään mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Heikki Malmberg vaikuttaa nykyään myös kotimaisessa progressiivisessa metalliyhtyeessä Humavoidissa.

Haastattelu: Jaakko Nygård

Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret Kommentit pois päältä artikkelissa Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret

Hei kaikki lukijat! Täällä kirjoittaa tällä kertaa Mallu, 28-vuotias Errorin toimittajaharjoittelija, joka on pelannut ihan lapsuuden alkujuurista lähtien. Pelien kiehtova maailma on ollut aina lähellä sydäntäni ja tahtoisin jakaa teille pienen pintaraapaisun mistä kaikki alkoi.

Olen ollut kiinnostunut pelaamisesta niin pitkään kuin muistan. Ensimmäiset muistoni liittyvät 1 -konsoliin ja -peleihin. Aloittaessani pelimatkani vietin usein aikaa ilmaispelien parissa, mutta kun julkaistiin, oli meidän saatava se kotiin. Pelaamisen maailmaan minut johdatti vanhempi serkkuni, jonka kautta tutustuin moniin PlayStation-klassikoihin, joista tulikin lapsuuteni merkittäviä pelielämyksiä. Tässä haluan jakaa kanssanne muutamia minulle tärkeitä pelejä, jotka tekivät minusta pelaajan.

Micro Maniacs (PS1, Gameboy Color)

on Codemastersin kehittämä värikäs ja vauhdikas ajopeli, jossa pienet hahmot kilpailevat juosten ja toisiaan vastaan taistelemalla. Pelissä on 41 erilaista ympäristöä ja kahdeksan hahmoa, joilla kaikilla on omat erityistaitonsa. Tämä oli ehdoton suosikkini serkkuvierailuilla, sillä sen luovat kentät ja hauskat ääniefektit vetivät aina mukaansa.

Spyro: Year of the Dragon (PS1)

oli aikoinaan aivan omaa luokkaansa. Insomniac Gamesin kehittämä seikkailu vei minut lohikäärmeiden maailmaan, ja siinä yhdistyi unelmoijan mielikuvitus sekä kiinnostavat hahmot. Spyron maailma oli visuaalisesti upea ja täynnä seikkailuja, jotka saivat aina palaamaan pelin pariin.

Nintendogs (Nintendo DS)

Eläinrakkaana ihmisenä oli lapsuudessa minulle aivan erityinen peli. Tässä simulaatiossa sai hoitaa omaa virtuaalikoiraa DS:n kosketusnäytön ja mikrofonin avulla. Vaikka pelissä ei ollut suuria haasteita tai tavoitteita, oli se silti ihana kokemus – täysi kymppi yksinkertaisuudessaan!

Sly 2: Konnakopla (PS2)

on edelleen yksi ikonisimmista peleistä, joita pelasin lapsena, eikä sen viehätys ole kadonnut aikuisenakaan. Sucker Punch Productionsin kehittämässä pelissä seurattiin Slyn ja hänen rikoskumppaniensa seikkailuja ympäri maailmaa. Seikkailun täyteiset kentät, hahmojen väliset kemiat ja varastelun jännitys tekivät tästä pelistä unohtumattoman.

Pokémon Emerald (Game Boy Advance)

Alun perin veljelleni kuulunut Pokémon Emerald oli myös minulle merkittävä peli, jonka parissa vietin lukemattomia tunteja. Tavoitteeni oli saada kaikki pelin Pokémonit, vaikka tajusinkin pian tarvitsevani myös toisen peliversion saadakseni kaiken. Vaikka tämä takaisku olikin harmillinen, nautin silti jokaisesta hetkestä – ja pelaan Pokémonia vielä tänäkin päivänä.

Dog's Life (PS2)

Dog's Life on yksi niistä vähemmän tunnetuista peleistä, mutta minulle se oli täynnä hauskuutta. Tässä Frontier Developmentsin luomassa pelissä sain elää koiran elämää ja tehdä kaikkea hauskaa, mitä koirat tekevät – haukkua, kaivaa kuoppia ja jopa pissiä ”kilpaillen” muiden koirien kanssa. Peli oli täynnä huumoria, ja se jäi elävästi mieleen lapsuuteni leikkisänä kohokohtana.

Ōkami (PS2)

, jonka kauniiseen maailmaan minut tutustutti ystäväni, oli visuaalisesti ja tarinallisesti ainutlaatuinen. Clover Studion ja Capcomin kehittämä peli yhdisti taidetta ja seikkailua, ja sen japanilaistyylinen grafiikka sai minut uppoutumaan tarinaan täysin. Vaikka en lapsena vielä ymmärtänyt peliä syvällisesti, sen tunnelma teki suuren vaikutuksen.

Näiden pelien kautta löysin paikkani pelien maailmasta ja olen kiitollinen, että sain kokea nämä seikkailut osana kasvutarinaani. Nämä pelit eivät olleet vain viihdettä – ne olivat matkoja eri maailmoihin ja antoivat unohtumattomia hetkiä, jotka vieläkin inspiroivat minua pelaajana.

Artikkeli: Mallu Millie

Huhu: Nintendon tulevasta konsolista kuullaan hyvinkin pian? Kommentit pois päältä artikkelissa Huhu: Nintendon tulevasta konsolista kuullaan hyvinkin pian?

Sormet syyhyää, sillä huhut 2:sta alkavat pikkuhiljaa käymään kuumana! Brasilialainen vuotaja PH Brazil on nimittäin vihjannut, että odotettu seuraavan sukupolven käsikonsoli voisi saada julkistuksensa nopeammin kuin uskommekaan. Tämä tiedonlähde ei tosin ole kertonut tarkempia yksityiskohtia, mutta vihjailee, että ilmoitus voisi tapahtua jo ennen 30. lokakuuta, taivas varjele sentään, eli mahdollisesti tänään tai huomenna!

Nintendo on ollut melko vaitonainen :n suhteen ja on tähän mennessä vain vahvistanut, että virallinen ilmoitus konsolista tulee tämän tilivuoden aikana. Spekulaatiota herättää myös se, että tunnettu vuotaja nimeltä Pyoro on tehnyt muutoksia X-tiliinsä, vaihtaen nimensä ja bannerinsa, mikä joidenkin mielestä viittaa 2tuloon.

Kaikki on toistaiseksi kuitenkin huhupuhetta, joten pelaajien kannattaa vielä suhtautua näihin tietoihin sopivalla varauksella – Nintendo voi nimittäin yllättää vielä monella tapaa!