Videopelien pelaamisen tiedetään vaikuttavan ihmisen aivoihin lukuisin eri tavoin, mutta pelaamisen hyödyistä ja haitoista käydään edelleen kiivasta keskustelua. Onko pelaamisella siis enemmän positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia?
Tutkijat ovat tehneet vuosikymmenien ajan erilaisia tutkimuksia koskien videopelien vaikutuksia ihmiseen sekä aivotoimintaan. Pelaaminen aktivoi aivoja ja vaikuttaa erityisesti nuoren kasvavan lapsen aivoihin.
Pelaamisen vaikutukset riippuvat tietenkin pelatusta pelistä. Jos puhutaan puhtaasti digitaalisista peleistä, kuten video- tai nettikasinopeleistä, vaikutukset ovat selkeästi erilaiset kuin vaikkapa korttipelejä pelatessa. Tässä artikkelissa keskitymme pääasiassa digitaalisiin peleihin, kuten tietokoneella tai pelikonsoleilla pelattaviiin videopeleihin.
Parhaat uudet nettikasinot eivät jätä mitään yleensä sattuman varaan ja jopa ihmisen psykologia on otettu huomioon näiden sivustojen suunnitteluvaiheessa.
Keskeisenä asiana pelaamisen vaikutuksissa on se, että aivot saavat jatkuvan informaatiotulvan. Aivot pyrkivät käsittelemään tätä tieto- ja ärsykemäärää parhaan kykynsä mukaan, joten keskiöön nouseekin kohtuus – mikä on kohtuullinen määrä pelaamista? Missä vaiheessa pelaamisesta tulee haitallista ja kuinka voimme minimoida nämä haittavaikutukset?
Pelaaminen aiheuttaa muutoksia aivoissa
Kymmeniä tutkimuksia vertaillessa voidaan yksiselitteisesti todeta, että videopelien pelaaminen vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja ihmisen suorituskykyyn. Nämä vaikutukset ovat moniulotteisia eivätkä välttämättä täysin yksiselitteisiä.
Pelatessa ihmisen aivot tekevät jatkuvaa työtä. Ne käsittelevät visuaalisia ärsykkeitä, laskevat todennäköisyyksiä, ratkaisevat ongelmia ja tekevät nopeita päätöksiä. Jokainen näistä aktivoi eri osa-alueita aivoissa.
Myös pelaamisen sosiaalisella aspektilla on vahvasti vaikutusta siihen, millaisia muutoksia pelaaminen aivoissamme aiheuttaa. Sosiaalinen pelaaminen luo yhteisöllisyyttä ja yhteenkuluvuutta, mikä voi lisätä pelaamisesta koituvaa mielihyvän tunnetta.
Lisäksi pelaajan oma luonne vaikuttaa vahvasti siihen, miten pelaaminen koetaan. Pelihaitat voivat siis olla vakavampia tietyillä persoonallisuuden tyypeillä, kuten herkemmin riippuvuuteen tai levottomuuteen taipuvaisilla henkilöillä.
Kohtuullisella pelaamisella positiivisia vaikutuksia
Videopelien sekä muiden pelien pelaamisella on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan runsaasti positiivisia vaikutuksia. Monet pelit toimivat kuin vaativa aivojumppa, sillä ne aktivoivat monia eri osia aivoissa.
Pelaamisen on todettu parantavan erityisen hyvin tarkkaavaisuutta ja reaktionopeutta. Sen lisäksi pelaaminen vahvistaa visuaalista osaa aivoissa, minkä ansiosta tilan hahmottaminen paranee pelaamisen myötä.
Erityisen hyödyllisiä pelejä aivotoiminnalle ovat loogista päättelykykyä vaativat pelit, sillä ne aktivoivat esimerkiksi päätöksentekoa säätelevää aivolohkoa. Monet pelit vaativat jatkuvaa toistoa, minkä avulla muisti paranee ja oppimiskyky voi kehittyä.
Kaikkein eniten pelaaminen vaikuttaa aivojen mielihyvää tuottavaan osaan, sillä pelaaminen vapauttaa aivoissa dopamiinia. Pelaaminen voi saada aikaan onnistumisen tunteita, mikä lisää hyvää mieltä entisestään.
Pelaamisella on myös stressiä lievittävä vaikutus. Pelaaminen voi jopa opettaa stressinhallintaa, sillä nopeasti muuttuvat tilanteet vaativat hermojen hillitsemistä.
Videopelaaminen vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Aktivoi eri aivolohkoja ja -alueita
- Lisää tarkkaavaisuutta ja reaktionopeutta
- Vahvistaa oppimista ja muistia
- Lisää visuaalisuutta ja tilojen hahmotuskykyä
- Parantaa päätöksentekoa
- Lisää mielihyvää ja onnistumisen tunteita
- Lievittää stressiä
Multitasking on aivoille haitallista
Videopelaamisen haittapuolena on jatkuva teknologian käyttäminen osana arkea, jolloin pelaaja tulee suorittaneeksi montaa asiaa samanaikaisesti. Pelaaja voi esimerkiksi vastata viesteihin tai syödä samaan aikaan pelatessa, jolloin tämä niin sanottu multitasking kuormittaa aivoja ja keskittymiskyky romahtaa pitkässä juoksussa.
Erityisen haitalliseksi pelaaminen muuttuu siinä vaiheessa, jos pelaajalle alkaa kehittyä riippuvuuden oireita. Addiktion syntyessä jotkut osat aivoissa eivät enää aktivoidu samalla tavalla, mikä voi johtaa esimerkiksi aggressiivisuuteen ja lyhentää keskittymiskykyä.
Etenkin kasvavalle lapselle addiktion syntyminen voi vaikuttaa aivoihin pysyvästi. Jatkuva aistien ylikuormitus on verrattavissa stressitilaan, joten pelaamisen käytettävää aikaa sekä pelien laatua kannattaa tarkkailla.
Väkivaltaa sisältävien pelien, kuten esimerkiksi suositun Call of Dutyn, pelaamisesta ja vaikutuksesta on myös kiistelty runsaasti tutkijoiden keskuudessa. Väkivaltaa sisältävät pelit voivat vaikuttaa tunteiden säätelyyn alentavasti sekä aiheuttaa levottomuutta, mutta syy-yhteyttä väkivaltaisen käytöksen ja videopelien välillä ei ole todistettu.
Joskus pelaaminen vie tilaa sosiaalisilta suhteilta, jolloin pelaaja voi kokea yksinäisyyttä ja eristäytymistä. Tästä syystä viime vuosina markkinoille on saatu yhä enemmän sosiaalisia pelejä, joissa korostetaan pelaajien välistä vuorovaikutusta ja keskustelua verkossa – tosin tämäkään ei korvaa muiden ihmisten kohtaamista kasvotusten.
Videopelaamisen mahdolliset negatiiviset vaikutukset:
- Aivojen ylikuormitus
- Multitasking
- Riippuvuus
- Aggressiivisuus
- Lyhentynyt keskittymiskyky
- Sosiaalisten suhteiden heikkeneminen
Peliaddiktion välttäminen
Video- ja nettipelaamisen vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Joillekin pelaaminen ei aiheuta lainkaan negatiivisia vaikutuksia, kun pelaaminen pysyy kohtuuden puolella. Toisinaan jo pieni määrä pelaamista voi olla haitaksi esimerkiksi keskittymiskyvylle tai sosiaalisille suhteille, jolloin pelaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Useimmat pelisivustot, pelivalmistajat ja jopa parhaat uudet nettikasinot pyrkivät kaikki siihen, että pelaajat ensisijaisesti nauttivat pelaamisesta. Pelaamisen tarkoitus on olla rentouttavaa ja mielihyvää tuottavaa aktiviteettia, ja vastuullinen pelaaminen on vakavasti otettava seikka.
Vanhempien on syytä tarkkailla oman lapsensa pelaamista, jolloin oireilevan lapsen pelaamiseen täytyy puuttua. Myös aikuisilla voi olla haasteita huomata oman pelaamisen ongelmallisuutta, jolloin läheisten on syytä puuttua henkilön pelaamiseen, jos se hallitsee liikaa elämää tai muuttaa pelaajan persoonallisuutta.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että videopelien – kuten kaikkien muidenkin pelien – pelaaminen voi olla hyödyllistä ja kehittävää monin tavoin, mutta ainoastaan kohtuudella pelattuna. Videopelit vaikuttavat aivojen toimintaan monessa mielessä.
Videopelit voivat auttaa muun muassa parantamaan visuaalista hahmotuskykyä, reaktionopeutta, ongelmanratkaisua sekä muistia. Pelien tyyli ja laatu vaikuttaa paljon siihen, millaisia taitoja pelaaja voi kehittää itsessään.
Allekirjoittanut suositteleekin lämmöllä tutustumaan uusiin peleihin ja etsimään itselle mieluisimmat pelit. Omaa pelaamista kannattaa kuitenkin seurata kriittisesti, jotta pystyy ennakoimaan mahdollisten peliongelmien syntyä. Pelaamisen pitäisikin olla aina hauskaa, jolloin vaikutukset ovat ainoastaan positiivisen puolella.