Pelinörtin pohdintoja: Pelistriimauksen katsominen on oivaa viihdettä Kommentit pois päältä artikkelissa Pelinörtin pohdintoja: Pelistriimauksen katsominen on oivaa viihdettä

Hyvä vanhempi, katsooko lapsesi jostain netin kummallisista syövereistä pelistriimauksia? Oletko ollut huolissaan siitä, että itse pelaamisen sijaan, joka sekin on mahdollisesti puhdasta ajanhukkaa, lapsesi kuluttaa aikaa tuijottamalla passiivisena ruutua pelilähetysten parissa? Vai oletko muuten vain aikuinen, joka ei sitten millään saa päähänsä järkevää syytä siihen, mitä hohtoa on katsella toisten pelaamista?

Avaan aihetta hieman.

Kautta aikain ihmiset ovat tykänneet harrastaa erilaisia asioita. Onhan se ollut pieni henkireikä arkisen aherruksen parissa. Kenellä se on ollut postimerkkien keräämistä, kenellä puuveistosten tekemistä. Yksi on nauttinut saadessaan kehittää itsestään kestävämmän juoksijan, toinen harrastanut maalaamista.

Moneen harrastukseen liittyykin itsensä kehittäminen tiedossa, fyysisessä suorituskyvyssä tai puhtaassa taidossa. On lukuisia harrastuksia, jotka sisältävät kerralla näitä kaikkia kolmea osa-aluetta. Ja osa harrastuksista on ihan pudasta viihdettä, vailla mitään sen kummempia syvyyksiä.

Tärkeintä on ollut se, että harrastaessa on kivaa ja sen aikana ei tarvitse hetkeen miettiä maailman murheita. Saa vain olla, harrastaa ja nauttia.

Sama koskee pelaamista. Se on harrastus siinä missä muutkin ja siihen pätee aivan samat lainalaisuudet kuin muihinkin harrastuksiin. Osalle se on puhdasta viihdettä, osa toteuttaa luovuuttaan ja osa jopa kehittää mieltään älypelien parissa.

Ja kautta aikain ihmiset ovat tykänneet vertailla taitojaan muiden harrastajien kesken. Leikkimielinen tai jopa vakavampikin kilpailu piiskaa ihmisiä lopulta parempaan suoritukseen. Tietyissä tapauksissa tästä on tehty isoa viihdettä, joissa liikkuu isot rahat. Jalkapallo, jääkiekko ja laulaminen ovat esimerkkejä siitä, kuinka monille harrastuksena alkanut laji on ollut parhaillaan jopa keino ansaita elantonsa. Nämä harrastajat ovat sitten oma oleellinen osansa siihen, että monet muut kanavat ja väylät tienaavat oman elantonsa.

Ihmiset nauttivat suuresti katsoessaan suorittamista, jossa joku on oikeasti hyvä. He nauttivat siitä kuinka yksilön tai ryhmän kovan harjoittelun tulos näkyy ja ihastelevat suorituksia tai yleistä osaamista, koska he itse tietävät olevansa kykenemättömiä vastaavanlaiseen. Parempiaan on vain nautinnollista katsella.

Joku hyppää pitkälle ja sitä on yllättävän kiva katsoa. Joku juoksee nopeasti. Joku luistelee. Joku on hyvä pelaamaan korttia isoissa turnauksissa. Näin karkeasti ajateltuna monen harrastamisen tai lajin katsominen saattaisi vaikuttaa äkkiseltään hieman hölmöltä: ”Joo, mä kattelen näitä juttuja, kun ihmiset hyppii kepin yli patjalle!”

Sama lainalaisuus koskee pelaamista – parempiaan on vain kiva katsella.

Pelaamisen katselussa puhutaan myös viihteestä, jossa harjoitellaan varsin intensiivisesti. Kohta kohdalta taitojaan harjoitellaan ja hiotaan, sekä kootaan niistä lopulta suoritus, joka herättää ihastusta muissa alan harrastajissa. Joukkueiden sotapelit, nopeat pelien läpijuoksut tai sitten muuten vain viihdyttävä pelaaminen ovat kaikki osa-alueita, joiden takana on lukuisat tunnin keskittynyttä harjoittelua.

Osa pelaajista vain ovat uskomattoman hyviä, enkä minä esimerkiksi voi käsittää kuinka joidenkin pelaajien käsi-, ja silmäkoordinaatio ja puhdas reagointikyky ovat niin virittäytyneet niin korkealle tasolle. Nautin katsoa sitä, kuinka joku selvittää leikiten semmoisia pelejä, joiden kohdalla minä luovutan ja vetäydyn hetkeksi lohduttavaan sikiöasentoon suihkun lattialle.

En ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä kuinka jotkin kokevat viehättävänä lajin, jossa pientä mustaa kiekkoa hosutaan mailoilla pitkin jäätä, mutta en ole sitä vähätellyt oman käsityskyvyttömyyteni johdosta. Se yksinkertaisesti vain ei ole minua varten. Mutta eipä se ole mitään minulta pois, että muut nauttivat siitä. Jos se tuo iloa heidän elämäänsä, niin hyvä niin ja se saa luvan jatkua.

Sama koskee pelaamista. Eipä se ole mitään huolestuneilta vanhemmilta tai muuten vain ymmärtämättömiltä aikuisilta itseltään pois, jos joku haluaa katsella parempiensa pelaamista.

Harrastakoon kukin mistä ilonsa saavat ja katselkoot kukin parempiansa niissä lajeissa. 

Alla muutamia esimerkkejä mielenkiintoisista pelistriimauksista:


Arnold Schwarzeneggerin valinta huonoimmaksi Terminator-elokuvaksi ei yllätä: ”Siinä ei ole mitään järkeä” Kommentit pois päältä artikkelissa Arnold Schwarzeneggerin valinta huonoimmaksi Terminator-elokuvaksi ei yllätä: ”Siinä ei ole mitään järkeä”

Monien mielestä -elokuvasarja huipentui jo varhain kahteen ensimmäiseen osaan: The Terminator (1984) ja Terminator 2: Judgment Day (1991) ovat edelleen scifin klassikoita. Mutta mitä tulee muihin jatko-osiin, fanit ovat jo pitkään kiistelleet siitä, mikä niistä on heikoin. Nyt itse pääperkele, , on ottanut asiaan kantaa ja hänen vastauksensa ei yllätä varmaankaan ketään?

Vieraillessaan Watch What Happens Live with Andy Cohen -ohjelmassa uuden FUBAR-sarjan toista kautta mainostaessaan, Schwarzenegger nimesi vuoden 2009 elokuvan Terminator Salvation sarjan huonoimmaksi osaksi. Syy? Hän ei ollut mukana.

”Miten tehdään Terminator-elokuva ilman että minä olen mukana? Siinä ei ole mitään järkeä. Se on mahdotonta!”

Terminator Salvation sijoittuu tulevaisuuden sotaan ihmisten ja koneiden välillä, ja pääosissa nähdään Christian Bale ja Sam Worthington. Vaikka elokuvaan saatiin digitaalisesti luotu nuori Schwarzenegger hetkellisesti, mies itse ei esiintynyt fyysisesti lainkaan. Elokuva sai vaisun vastaanoton ja jäi myös taloudellisesti odotettua heikommaksi.

Schwarzenegger jopa vitsaili, että olisi kuvernöörinä halunnut säätää lain, joka kieltäisi huonojen elokuvien tekemisen.

”Soitin heti ja sanoin: 'Aion säätää lain, joka kieltää huonot elokuvat!'”

hän naureskeli.

Vaikka T2:n jälkeen julkaistut jatko-osat eivät ole onnistuneet samaan fanien sydämiä, Salvation jää monien mieliin kaikkein pahimpana epäonnistumisena ja myös Arnoldin mielestä. Elokuva yritti suunnata sarjaa uuteen suuntaan, mutta ilman sarjan ikonisinta hahmoa se ei saanut jalansijaa.

James Cameron palasi tuottajaksi Terminator: Dark Fate -elokuvaan vuonna 2019 ja sanoi olevansa ”kohtalaisen tyytyväinen” lopputulokseen. Myöhemmin hän kuitenkin totesi, että elokuva olisi voinut toimia paremmin ilman alkuperäisiä tähtiä – mukaan lukien Schwarzenegger.

Vuonna 2022 Cameron vihjasi uuden Terminator-elokuvan olevan ”keskustelun alla”, mutta siitä ei ole kuultu mitään sen jälkeen.

Stellar Blade -pelin ohjaaja lupaa seuraavalle osalle enemmän tarinaa Kommentit pois päältä artikkelissa Stellar Blade -pelin ohjaaja lupaa seuraavalle osalle enemmän tarinaa

tunnetaan vähän yllättäen enemmän päähenkilön sopimattomista bikinivarusteista kuin post-apokalyptisestä tarinastaan. Nyt pelin ohjaaja Kim Hyung-tae myöntää, että tarina jäi vähän laihaksi – ei niinkään tahallaan, vaan koska kehitysaika oli liian tiukka.

Haastattelussa hän kertoo, että alkuun suunnitelmissa oli muun muassa selittää, miksi päähenkilö vaihtaa vaatteita, ja tähän olisi tullut myös leikkauskohtauksia. Tämä jäi kuitenkin kalliiden tuotantokulujen vuoksi pois, kun tiimi joutui karsimaan kaiken ylimääräisen saadakseen pelin valmiiksi ajoissa.

Kim Hyung-tae nostaa esiin myös kehittäjäkentän haasteet Etelä-Koreassa: kerrankin tarinavetoiselle pelille ei vain ole kunnolla osaajia tai systeemejä valmiina, mikä rajoitti tarinan laajentamista.

Mutta hyvääkin on tulossa: jos seuraava osa saa vihreää valoa, studio haluaa panostaa tarinaan paljon enemmän, lupaus paremmasta kerronnasta on nyt virallisesti olemassa. Toistaiseksi pelaajat voivat viihdyttää itseään tuhansilla nsfw-modeilla, joita on ladattu jo lähes miljardi kappaletta Steam-julkaisun jälkeen.

Näyttää siltä, että kauneus ja räväkkyys eivät ole ainoat valttikortit, mutta ne ovat ainakin tehneet pelistä suositun.