Teknologia

Perplexity AI haluaa ostaa Chromen Googlelta 34,5 miljardilla dollarilla Kommentit pois päältä artikkelissa Perplexity AI haluaa ostaa Chromen Googlelta 34,5 miljardilla dollarilla

Startup-yritys , tunnettu samannimisestä tekoälypalvelustaan, on tehnyt huiman 34,5 miljardin dollarin (~31,5 miljardia euroa) tarjouksen Googlen Chrome-selaimesta, kertoo Reuters. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Perplexity yrittää tehdä suuria liikkeitä, tammikuussa se yritti ostaa TikTokin Yhdysvaltain toiminnot, mutta siitä ei tullut mitään.

Perplexity ei ole paljastanut tarkalleen, miten se rahoittaisi Chromen hankinnan, mutta yhtiön mukaan useat sijoitusrahastot olisivat valmiita rahoittamaan kaupan. Yritys on tähän mennessä kerännyt noin miljardi dollaria AI-chatbotinsa kehittämiseen, varsin kaukana 34,5 miljardin tarjouksesta.

Myös , ja yksityisen pääoman firma ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Chromen ostosta. Taustalla vaikuttaa Yhdysvaltain viranomaisten paine Googlen hallinnan rajoittamiseksi, Googlea syytetään monopoliaseman väärinkäytöstä verkkohausta, ja viranomaiset vaativat selaimen myyntiä osana ratkaisua.

ei ole virallisesti laittanut Chromea myyntiin, ja aikoo valittaa viime vuoden tuomiosta. Federal tuomari odotetaan antavan ratkaisun vielä tämän kuun aikana.

Perplexity on äskettäin lanseerannut oman tekoälyä hyödyntävän Comet-selaimen, joka hoitaa käyttäjän puolesta tehtäviä. Chromen ostaminen antaisi Perplexitylle pääsyn yli kolmeen miljardiin käyttäjään, ja mahdollistaisi tehokkaamman kilpailun OpenAI:n kaltaisia jättiläisiä vastaan. Yhtiö lupaa pitää Chromen Chromium-koodin avoimena ja investoida kahden vuoden aikana kolme miljardia dollaria selaimeen muuttamatta sen oletushakukonetta.

OpenAI sulki videosovelluksensa ja Disney veti miljardin dollarin sijoituksensa Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI sulki videosovelluksensa ja Disney veti miljardin dollarin sijoituksensa

on sulkenut videota generoivan -sovelluksensa. Yhtiö ilmoitti päätöksestä viestissään, jossa se kiitti käyttäjiä mutta myönsi, että palvelun tarina päättyy toistaiseksi. Sulkeminen koskee myös suunnitelmia, jotka liittyivät laajempaan API-ekosysteemiin.

Samaan aikaan on vetäytynyt noin miljardin dollarin sijoitus- ja lisenssisopimuksesta, joka olisi mahdollistanut sen hahmojen käytön Sora-sovelluksessa. Sopimuksen oli tarkoitus tuoda mukaan muun muassa Marvelin, Star Warsin ja Pixarin hahmoja tekoälyvideoihin.

OpenAI:n Sora ehti herättää valtavaa huomiota, kun sen uudempi versio julkaistiin vuonna 2025. Sovellus mahdollisti realististen videoiden luomisen pelkällä tekstisyötteellä ja samalla se herätti nopeasti myös isoja huolia tekijänoikeuksista ja sisällön käytöstä ilman lupaa.

Kritiikkiä tuli laajasti studioilta, ammattiliitoilta ja jopa eri maiden viranomaisilta, jotka varoittivat vaikutuksista luovaan teollisuuteen. Erityisesti huolta herätti se, että käyttäjät saattoivat luoda videoita tunnetuista hahmoista ja julkisuuden henkilöistä ilman selkeitä rajoja.

Vaikka Disney on nyt vetäytynyt hankkeesta, yhtiö ei sulje pois tekoälyn käyttöä tulevaisuudessa. OpenAI puolestaan vihjaa jatkavansa kehitystä muilla alueilla, mutta Soran tarina näyttää ainakin toistaiseksi päättyneen ennen kuin se ehti kunnolla alkaa.

Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme? Kommentit pois päältä artikkelissa Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme?

Termi “brain rot” eli vapaasti suomennettuna “aivomätä” on noussut netissä suosituksi tavaksi kuvata tunnetta, kun pää tuntuu tyhjältä tuntikausien someselaamisen jälkeen. Vaikka ilmaus kuulostaa vitsiltä, tutkijoiden mukaan siinä on pieni totuuden siemen: runsas sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja mielenterveyteen.

Lyhyiden videoiden selaaminen esimerkiksi -palvelussa tai muissa vastaavissa sovelluksissa on yhdistetty heikompaan keskittymiskykyyn ja lisääntyneeseen ahdistukseen. Tutkijoiden mukaan jatkuvat keskeytykset: ilmoitukset, uudet videot ja jatkuva aiheesta toiseen hyppiminen, pirstovat huomiokykyä. Tämä voi tehdä pitkästä sisällöstä, kuten 20 minuutin opetusvideosta, yllättävän raskaan tuntuisen.

Tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä runsaan ruutuajan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä. Yhdessä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että paljon ruutuaikaa viettävillä lapsilla aivokuoren paksuus oli joillakin alueilla pienempi. Aivokuori on tärkeä esimerkiksi muistille, päätöksenteolle ja impulssien hallinnalle. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kyse ole yksinkertaisesta syy–seuraus-suhteesta: on mahdollista, että helposti häiriintyvät ihmiset hakeutuvat muutenkin enemmän puhelimen pariin.

Myös tekoäly voi vaikuttaa oppimiseen. Pienessä kokeessa opiskelijat, jotka käyttivät chatbotteja esseiden kirjoittamiseen, muistivat työnsä sisällöstä selvästi vähemmän kuin ne, jotka kirjoittivat vastaukset itse. Tutkijoiden mukaan aivojen eri alueiden välinen aktiivisuus oli myös vähäisempää chatbotin käyttäjillä.

Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole samanlaista. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on se, mitä ruudulla tekee. Yksinkertaiset keinot auttavat: puhelin pois makuuhuoneesta, sovellusten käytön rajoittaminen ja se, ettei kaikkea ulkoista ajattelua tekoälylle. Pieni vaiva ja keskittyminen eivät ole ongelma – ne ovat itse asiassa juuri sitä treeniä, jota aivot tarvitsevat pysyäkseen kunnossa.