Rottarallia ja linkohippaa – arvostelussa A Plague Tale: Innocence Kommentit pois päältä artikkelissa Rottarallia ja linkohippaa – arvostelussa A Plague Tale: Innocence 173

Plague Tale: Innocence

8 / 10
Hyvää Oikean pituinen peli. Tunnelma on mukavan jännittynyt. Ranskalainen maaseutu. Mekaanisesti toimiva. Huonoa Pulmat välillä liian helppoja. Kliseiset aksentit. Melko putkimainen. Crafting systeemi täysin turha. Yleisesti Plague Tale on mukava peli jonka kannattaa pelata läpi jos tahtoo pientä pulman ratkontaa, maustettuna linkohipalla. Gato negrot dekantteriin ja koskenlaskijaa ruisleivän päälle ja ranskan matka voi alkaa.

Voimme varmasti olla samaa mieltä että keskiaika ei ollut mitään herkkua kenellekään euroopassa elävälle. Ei varsinkaan mustan surman aikana jolloin miestä meni lakoon, niin sodan, köyhyyden kuin sairauksien vaikutuksesta. Nämä kaikki vitsaukset tulevat hyvin esille Plague Tale Innocencessa. Eurooppa alkaa tyhjentyä ihmisistä kun jokin muinainen ja paha saapuu sivistyksen kehtoon. Uskonnolliset tahot murskaavat kaiken ideologiansa alle ja maasta nousee miljoonittain rottia kaluamaan niin kaatuneet kuin vielä hoipertelevat ihmispolot.

on rujon kaunis kertomus sisaruksista jotka pakenevat ranskan inkvisitiota parantaakseen nuorimmaisen hengen. Englantilaiset ovat hyökänneet Ranskaan ja sisäiset valtapelit repivät kuningaskuntaa. Amicia ja Hugo De Rune lähtevät kotikonnuilta livohkaan, kun feudaali-isukin kartano ja torpparit nitistetään yllättäen. Tästä alkaa hiivintä- ja pulmanratkonta retki joka pitää pelaajan kiinni ohjaimessa nähdäkseen, mitä seuraavaksi kulman takaa löytyy. Välillä kulman takaa löytyy kuvan kaunis näköala ranskan maaseudulle ja toisinaan mätänevä liha- ja verivuori, täynnä punasilmäisiä rottia, nauttimassa lihan iloista.

Suurin osa selviytymisestä tapahtuu hiipimällä sotilaiden selän takana tai pysymällä valossa, johon rottalaumat eivät uskaltaudu. Eteen tulee tasaisella virralla, melko helppoja pulmia joista selviytyy käyttämällä silmiään. Mensan testeihin tämän pulmanratkonnan jälkeen on turha mennä. Pimeässä kulkevalta sotilaalta voi rikkoa lingolla lyhdyn, jolloin rotat irrottavat hänen lihat luista. Linkoon saa erikoisammuksia jotka työstetään maasta löytyneistä raaka-aineista. Maasta löytyy myös linkoon sopivia palasia, joiden avulla Amiciasta tulee entistä hiljaisempi ja tappavampi. Näitä osia on ripoteltu ympäri kenttää niin että osan saa vain kun uskaltautuu aivan lähelle sotilaita tai tutkii kentän pimeitä laitoja.

Graafisesti peli on upea ja maisemat kuin prinsessa sadusta. Visva ja veri näyttävät oksettavilta ja rotanpesät ovat kuin pikaruokalan bioroskis, täynnä kyseenalaista ja syömäkelvotonta lihaa. Välivideot ovat kiinnostavia keskiaika-autisteille ja olisivat toden tuntuisia ilman pelin yliluonnollisia aspekteja. Juoni kannattelee mukavasti sisarusten tunteikasta matkaa ja pitää yllä kiinnostusta koko matkan ajan. Pieni Hugo poika ei yllättävästi ärsytä, kuten muissa tällaisissa opastus peleissä. Ilmeisesti npt eivät huomioi muita kuin Amician hahmon. Tunnelma on välillä käsin kosketeltavissa kun rotat vyöryvät katakombeista kaduille ja sadistiset sotilaat hipovat miekoillaan niskavilloja.

Plague Tale on mukava peli jonka kannattaa pelata läpi jos tahtoo pientä pulman ratkontaa maustettuna linkohipalla. Gato negrot dekantteriin ja koskenlaskijaa ruisleivän päälle ja ranskan matka voi alkaa.

Kommentoi

Kun jääkiekko ja Excel kohtaavat – Franchise Hockey Manager 6 Kommentit pois päältä artikkelissa Kun jääkiekko ja Excel kohtaavat – Franchise Hockey Manager 6 124

Franchise Hockey Manager 6

Franchise Hockey Manager 6

8 / 10
Hyvää NHL:n puolella pelatessa kaikin puolin sujuva paketti. Huonoa Pienemmät liigat vaikuttavat hutaisten tehdyiltä.

Jos FHM5 meni monilta osin päin mäntyä, ei hätää. FHM vaihtaa havupuuta ja on nyt numero kuusi. Viime vuoden versiota arvostellessa asian jo ennustinkin, parillisella järjestysnumerolla tehdään priimaa, tai ainakin niin priimaa kuin nyt odottaa sopikin.

Pelin pääpaino on luonnollisesti NHL:n ihmeellisessä maailmassa. Lisenssi löytyy pelistä tänäkin vuonna, joten aidot joukkueet logoineen ovat tarjolla heti kättelyssä. Muiden liigojen kokoonpanot ovat jotakuinkin kohdillaan, mutta logot jäävät modi-pakettien kontolle. Pelaajien portretit jäävät myös edellä mainittujen modien varaan. Toki pelissä on edelleen FaceGen luomassa sattumanvaraisia naamoja kaikille maailman pelaajille, tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen paitagrafiikka NHL-joukkueille jos ei halua kenenkään pärstää katsella. (Vegasin paidan jouduin taiteilemaan itse, koska se jostain syystä puuttui viime vuoden tapaan ainakin julkaisuversiosta.)

Uusia liigoja lisättiin peliin tänä vuonna Saksan, Sveitsin ja Englannin alemmilla sarjatasojen verran. Tämä tuntuu hieman väkinäiseltä, sillä suurinta osaa pelaajakunnasta nämä pikkuliigat tuskin kiinnostavat. Pääasiassa muut liigat ovat ok-tasoa, mutta niitä tuntuisi riivaavaan monet pienet asiat. Monesti budjetit ja pelaajien pyytämät palkkiot tuntuvat olevan aivan väärissä mittasuhteissa todellisuuteen nähden ja nämä ovat niitä ongelmista pienimpiä. Esimerkiksi SHL:ää pelatessa pelaaja saattoi ilman ilmoitusta vain kadota kokoonpanosta ja kaveri löytyykin yhtäkkiä NHL:n farmista kun pelaajahaulla koitat paikantaa kadonnutta pelimiestä. Samoin maajoukkue-turnaukset ovat täysi riesa, sillä ainakin omassa pelissäni turnauksia varten olevat tauot ovat kalenterissa väärin ja lievästi kärjistäen puolet kaudesta saa pelailla junnupainotteisella joukkueella, kun edustus ryynää jossain Karjala Cupin jäillä. Jostain oli Ruotsin liigaan löydetty myös ulkomaalaiskiintiö, jota ainakaan tuntemani SHL-fanin mukaan todellisuudessa ei ole ollenkaan. Uskoisin että tähän kuitenkin saadaan tulevien päivitysten myötä tolkkua, sen verran hyvin OOTP:n ryhmä on viime vuosina vastannut palautteeseen bugeista ja muista typeryyksistä.

Monien kotimanagerien mieltä painaa vuodesta toiseen näissä peleissä yksi kysymys ; kuinka typerä tekoäly peliin on tungettu tällä kertaa tekemään täysin epärealistisia kauppoja ja pelaamaan immersiota? Hyviä uutisia, tekoäly on noussut ainakin minun mielestäni uudelle tasolle. Vuosittaiset ”Stamkos 3rd rounderiin” -aivopierut tuntuvat puuttuvan suurimmilta osin. Toki se yksittäinen vastaava plöräyskin riittää pilaamaan pelaamisen riemun, mutta tällä kertaa sitä ei ainakaan tapahdu kymmentä kertaa kaudessa kuten aiemmissa osissa.

Itse joukkueen managerointi on pysynyt käytännössä samana kuin viime vuonnakin. Muistan kiristelleeni hampaitani kun pelaajat pakotettiin yhteen rooliin läpi kaikkien ketjujen, mutta asian kanssa on oppinut elämään viimeisen vuoden aikana. Yksityiskohtien nyplääjät saavat nykyisten säätömahdollisuuksien kanssa varmasit jokaisen pelaajan pelaamaan haluamallaan tavalla, vaikkei ns. pääasiallinen rooli kuulostaisikaan osuvan aivan yksiin aiotun tehtävän kanssa. Säätövaraa on esimerkiksi hyökkäyksen ja puolustuksen painottaminen jomman kumman suuntaan viiden pykälän sliderilla. Lisäksi säätövaraa on esimerkiksi pelinopeuden, karvaamisen, taklausten ynnä muun kanssa. Sivuhuomautuksena ketjuloton suhteen rukouksiimme on vastattu – FHM6:ssa tulee viimeinkin mukaan eri kokoonpanojen tallentaminen. Poissa on ne turhat puolituntiset kun puoli joukkuetta katoaa World Cupia pelailemaan juuri kun olet asettanut ketjut valmiiksi harjoitusotteluita varten.

Mitä itse pelien simulointiin tulee, FHM on edelleen varsin realistisen oloinen laitos. Hyvät joukkueet pärjäävät pitkässä juoksussa, huonot eivät. Hyvät pelaajat hoitavat tonttinsa, huonot eivät. Yllätyksiä toki voi tapahtua, mutta suurimman osan ajasta pelin tarjoamat esitykset ovat riittävän vakuuttavia. Pelissä muutettiin myös pelaajien taitotasoa osoittavaa tähti-asteikkoa aiemmasta absoluuttisesta totuudesta hieman pelitapahtumiin mukautuvaksi. Nyt pelaajan ”overall” ei määräydy enää puhtaasti pelaajan arvojen pohjalta, vaan mukaan lasketaan myös niin nykyisen kuin kahden edeltävänkin kauden esitykset. Tämä tuo mukavan pienen lisän managerin tehtäviin, koska nyt voi lyödä lapionsa lantaan varsin helposti, jos ei perehdy hankkimiinsa pelaajiin tuota tähti-asteikkoa enempää.

Pelin muista uusista ominaisuuksista päästään myös nauttimaan lähes huomaamatta. FHM6:n yksi suuri mainostuksen kohde oli peliin luotu Rivalry-systeemi, jossa joukkueiden keskinäiset välit huomioidaan simulaatiossa. Maaleja ja jäähyjä tulee rivalry-otteluissa huomattavasti herkemmin, joten ne ikimuistoiset Battle of Pennsylvaniat ja kumppanit tulevat varmasti jokaiselle nyt tutuksi. Peliä pelatessa näitä kilpailutilanteita vois myös syntyä eri joukkueiden välille useiden kohtaamisten seurauksena, joten enää ei tarvitse tyytyä luomaan ainoastaan mielikuvia verisistä kohtaamisista playoffien avauskierroksella neljättä vuotta putkeen.

Toinen uudistus koskee fanien ja johtoportaan tyytyväisyyttä pelaajaa kohtaan. Voitot ja tappiot, sekä etenkin näiden putket vievät fanien luottamusta managerin toimiin ylös- ja alaspäin hiljalleen. Työpaikka ei konttaavan joukkueen johtohahmolle ole mikään itsestäänselvyys. Tätä se ei ollut edellisissäkään peleissä, mutta nyt asian ympärillä on hieman enemmän lihaa ja ihan omin silmin nähtävää käppyrää ja numeroa.

Kolmas iso asia uutuuksien listalla on pelikiellot. Muutoin tämä lisäys on aivan loistava, mutta peli tuntuu arpovan aivan täysin kenelle kakkua tulee ja kuinka paljon sitä jaetaan. Tähän mennessä vaihteluväli on ollut nollan ja seitsemän pelin välillä, mutta koska minkäänlaista ”oikeaa” pelikuvaa ei tilanteista luonnollisestikaan ole, pelin tapahtumat jäävät pelaajan mielikuvituksen varaan. Tom Wilsonin muutaman pelin panna ei ole varmaan kenellekään mitenkään erikoinen tapahtuma, mutta jos Patrice Bergeronin kaltaisille pelaajille jaetaan maksimikakkua useampaan otteeseen kaudessa, mielikuvitus saa käydä ylikierroksilla immersion pitämiseksi.

Viimeinen suurempi uudistus on enemmän viime vuoden pelin omistajille, sillä peliin tuotiin mukaan myös tallennuksien siirto FHM5:stä. Ominaisuus ilmeisesti oli jokseenkin buginen pelin julkaisun aikaan, mutta käsittääkseni toimii nykyään normaalisti. Näin ollen pelisarja ottaa askeleen kohti ikuisuusprojekteja, joita voi jatkaa vuodesta toiseen. Myös muita suurempia ja pienempiä uudistuksia toki peliin saatiin, niistä kattavammin pelin omilla sivuilla.

Kaiken kaikkiaan on pakko olla tyytyväinen pelin tämänvuotiseen painokseen. Kaikki tuttu ja turvallinen on edelleen mukana, maustettuna sopivilla ja odotetuillakin uudistuksilla. Erilaisissa managerointi-tehtävissä on vierähtänyt jo rapsakka 30 tuntia ja tämä kaikki on ollut vasta eri asioihin perehtymistä ja uusien ominaisuuksien tutkimista. Parannettavaa toki pelistä vielä löytyy, etenkin pienempien liigojen osalta, mutta jos NHL on pelaajalle pääasiallinen fokus, FHM6 on helposti sitä kuuluisaa ”yli tunti per euro” -materiaalia ja melko turvallinen ostos lätkämanagerien faneille.

Kommentoi

Arvostelussa syöksyvät soraraketit eli World Rally Championship 8 Kommentit pois päältä artikkelissa Arvostelussa syöksyvät soraraketit eli World Rally Championship 8 67

8.3 / 10
Rakettia Mahtava ohjaus yhdistyy kovaan menoon ja useaan pelimoodiin tarjoten ralliurheilusta pitävälle mukavaa tekemistä eri pelimuodoin ja manageroinnein. Rapaa Ei kauheasti eri vaihtoehtoja esimerkiksi autoissa ja lataustauot alkavat ihan oikeasti riepoa.

Urheilumielessä virallinen rallipeli World Rally Championship on nyt pelattu ja arvosteltu. Katsoppas video, miltä peli allekirjoittaneen toimittajan mielestä tuntui. Peli tarjoaa realistisempaa otetta myös konsoleille, mutta miten kiva itse peli on?

Monessa lammessa samanaikaisesti uiskenteleva pelialan hörhö.

Striimailen Xboxilla: https://mixer.com/Errori

Kommentoi

Lasagnelle perso Karvinen kaahasi konsoleille ja tietokoneille Kommentit pois päältä artikkelissa Lasagnelle perso Karvinen kaahasi konsoleille ja tietokoneille 60

Garfield Kart Furious Racing

PAN Visionin jakelema ja Microïdsin julkaisema Garfield Kart Furious Racing on saapunut konsoleille ja :lle.

Maailman suosituin oranssi kissa, Karvinen, painaa kaasupolkimen pohjaan ja ajaa pelaajien iloksi omalla vauhdikkaalla ajopelillään. Se tarjoaa jopa kahdeksan pelaajan verkkomoninpelin tai neljän pelaajan jaetun ruudun moninpelin hauskuutta. Nintendo Switch -pelikonsolille tarjolla on kahden pelaajan jaetun ruudun tila ja enintään kahdeksan pelaajan verkkomoninpeli.

Mukana on kolme eri pelitilaa: ison kokonaisuuden tarjoava Grand Prix, yksittäisen radan ajokisat ja aikahaastetila.

Pelkän ajamisen lisäksi mukana on erilaisia erikoisvoimia ja kikkoja, joilla kiusata muita pelaajia tai tehostaa omaa ajoneuvoaan. Lisäksi jokaisella pelihahmolla on omat yksilölliset ajotyylinsä. Myös erilaiset oikoreitit ovat sallittuja tapoja voittaa kisa.

Garfield Kart Furious Racing on saatavilla sekä -, - ja Nintendo Switch -pelikonsoleille että PC:lle.

Sivuston perustaja ja päätoimittaja.

Kommentoi