Teknologia

PlayStation 6: Tekoäly lupaa viedä pelit uudelle tasolle Kommentit pois päältä artikkelissa PlayStation 6: Tekoäly lupaa viedä pelit uudelle tasolle

Sony

ei ole vielä paljastanut :ta, mutta tulevaisuus näyttää selvältä: tekoäly tulee olemaan pelikonsoleiden sydän. -mallissa nähty tekoälypohjainen kuvanparannus on vasta alkua, ja seuraavassa sukupolvessa aiotaan hyödyntää entistä kehittyneempiä tekoälytekniikoita, kuten älykästä kuvan skaalausta ja kehysten generointia.

GPU-valmistajat Nvidia ja ovat siirtymässä aiempaa enemmän softan puolelle, koska raudan tehojen kasvattaminen käy yhä vaikeammaksi. Esimerkiksi Nvidian uusin RTX 5090 -näytönohjain kuluttaa jopa 580 wattia, mutta pelisuoritus kasvaa vain 10–25 prosenttia edelliseen verrattuna. Siksi peleissä aiotaan käyttää tekoälyä luomaan lisää kuvia ja parantamaan grafiikoita ilman, että raudan tarvitsee tehdä koko työtä.

Sony ja AMD ovat kehittäneet yhdessä uuden tekoälyalgoritmin, joka tekee pelien grafiikoista tarkempia ja kauniimpia. Tämä uusi teknologia saattaa löytyä RDNA 5 -arkkitehtuurista, joka todennäköisesti pyörittää tulevaa PlayStationia. Mielenkiintoisena yksityiskohtana on, että teknologia tukee myös vaikkapa :n kaltaisia tekoälysovelluksia, jos pelinkehittäjät niin haluavat.

Tekoälykehysten generointi on tuore ja kiistelty ominaisuus, jossa kone luo uusia kuvia peräkkäisten kuvien väliin sujuvamman pelikokemuksen saamiseksi. Se voi kuitenkin tuoda viivettä ja epätarkkuutta, joten ominaisuus tuskin tulee olemaan pakollinen, pelaajille jää valinnanvapaus.

Vaikka konsolien AI-ominaisuudet voivat herättää kysymyksiä, ne lupaavat mullistaa pelien ulkonäön ja sujuvuuden. Jäämme odottamaan, milloin ja miten tämä tekoälybile alkaa PlayStationin seuraavassa sukupolvessa.

General Motors rakentaa IT:nsä uusiksi AI-osaamisen ympärille Kommentit pois päältä artikkelissa General Motors rakentaa IT:nsä uusiksi AI-osaamisen ympärille

Autovalmistaja on irtisanonut yli 10 prosenttia IT-osastonsa työntekijöistä eli noin 600 toimihenkilöä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä säästökuurista, vaan paljon puhuvasta suunnanmuutoksesta: vanhaa osaamista vaihdetaan nyt tekoälypainotteiseen työvoimaan.

Yhtiön mukaan tavoitteena on “valmistaa organisaatiota tulevaisuutta varten”, mutta käytännössä hakee nyt työntekijöitä, jotka osaavat rakentaa tekoälyjärjestelmiä alusta asti. Pelkkä :n käyttö ei siis enää riitä ansioluettelossa. GM etsii erityisesti osaajia tekoälymallien kehitykseen, data-analytiikkaan, pilvipalveluihin, agenttiteknologiaan sekä promptisuunnitteluun.

Muutos ei tullut täysin yllätyksenä. GM on vähentänyt toimihenkilöitä jo pidempään, ja esimerkiksi vuonna 2024 yhtiö leikkasi noin tuhat ohjelmistotyöntekijää. Viime vuonna taloon palkattiin myös autonomisten ajoneuvojen konkari Sterling Anderson johtamaan ohjelmistopuolta uusiksi. Sen jälkeen useita johtajia poistui yrityksestä ja tilalle on rekrytoitu vahvaa tekoälyosaamista esimerkiksi Behrad Toghin ja Rashed Haqn muodossa.

GM:n liike kertoo samalla paljon koko teknologiamaailman suunnasta. Yritykset eivät enää vain lisää tekoälytyökaluja vanhoihin tiimeihin, vaan rakentavat organisaatioita uusiksi niiden ympärille. Käytännössä tekoäly ei ole enää “lisäominaisuus”, vaan osa työn ydintä ja se näkyy nyt myös rekrytoinneissa sekä irtisanomisissa.

Lähde: Techcrunch

Wii U:n syöksykierre, hitaat pelijulkaisut ja sekava mallisto Kommentit pois päältä artikkelissa Wii U:n syöksykierre, hitaat pelijulkaisut ja sekava mallisto

Nintendon entinen pomo Reggie Fils-Aimé on palannut muistelemaan -konsolin vaikeita vuosia, eikä hän kaunistele tilannetta. Hänen mukaansa kyse ei ollut yhdestä yksittäisestä virheestä, vaan useasta samanaikaisesta ongelmasta, jotka lopulta veivät laitteen suohon.

Fils-Aimén mukaan suurin kompastuskivi oli pelijulkkaisujen hidas tahti. Suurten sarjojen, kuten Smash Brosin, Mario Kartin ja Splatoonin, piti tuoda konsolille elinvoimaa, mutta ne saapuivat liian myöhään. Kun kilpailijat ja julkaisivat uusia konsoleitaan ja pelejään, Wii U jäi jälkeen niin sanotusti tyhjän päälle.

Alkuun konsoli kyllä pärjäsi kohtuullisesti, mutta tilanne muuttui nopeasti. Myös itse laitteessa oli erikoisuuss, sillä kahta eri versiota myytiin eri muistikapasiteetilla, mikä teki kaupasta sekavaa. joutui lopulta karsimaan mallistoa ja hakemaan lisämyyntiä muun muassa pienemmillä retrokonsoleilla, jotta tilanne saatiin edes jollain tavalla hallintaan.

Wii U oli siis käytännössä “elintoimintojen varassa” jo varhain. Lopulta koko projekti jäi historian kirjoihin yhtenä Nintendon heikoimmin menestyneistä laitteista ja vain Virtual Boy mainitaan vielä huonompana suorituksena.

Kaiken keskellä Wii U:n epäonnistuminen ei kuitenkaan mennyt täysin hukkaan. Sen ideat elivät eteenpäin ja muokattiin uudelleen seuraavassa konsolissa, Nintendo Switchissä, joka käänsi Nintendon suunnan täysin. Ja jos Wii U opetti jotain, niin ainakin sen, että hyvät ideat eivät riitä, jos pelit tulevat liian myöhässä.