Pokémon -pelisarja tulee samaan jatkoa tämän vuoden lopulla Nintendo Switch -konsolille kun Pokémon Scarlet ja Pokémon Violet ilmestyvät.
Peleistä ei vielä toistaiseksi tiedetä paljoakaan, mutta se tulee olemaan viimeisimpien Pokémon -pelien kaltainen avoimen maailman seikkailu.
Trailerin perusteella pelissä tullaan näkemään kolme uutta ruoho, tuli ja vesi -luokkien Pokémonia.
Pokémon Scarlet ja Pokémon Violet ilmestyvät Nintendo Switch -konsolille tämän vuoden lopulla.
Eräänä synkkänä syksyisenä perjantai-iltana, lasten kanssa yhteistä laatuaikaa odottava perheenisä pääsi vihdoin korkkaamaan sen: kauan odotetun Super Mario Galaxy + Super Mario Galaxy 2 -kokoelman. Ja siinä hetkessä, kun pelikasetin muovit revittiin irti, fiilis oli kieltämättä kallellaan 90-luvun lapsuusvuosiin. Niihin huolettomiin aikoihin, kun pelejä vuokrattiin paikallisesta Kirja & kasetti -nimisestä divarista ja nappiverkkarit olivat in.
Tällä kertaa vastassa ei ollut nimittäin mikään täysin tuttu ja turvallinen seikkailupaketti, vaan kaksi peliä, joiden maine kiirii niiden edellä. Kun Nintendo ilmoitti julkaisevansa molemmat klassikot yhtenä pakettina Switchille 2. lokakuuta 2025, tiesin, että ehkä nyt on aika korjata oman elämän virheet kuntoon. On nimittäin myönnettävä, että molemmat pelit ovat minulle alkuperäisessä, Wiin aikaisessa muodossaan täysin tuntemattomia. Tämä on siis eräänlainen matka tuntemattomaan, toki pienellä etumatkalla. Ensimmäiseen osaan pääsin nimittäin käsiksi jo vuonna 2020, kun se julkaistiin osana Super Mario 3D All-Stars -kokoelmaa. Jatko-osa sen sijaan on ollut tähän asti täysi mysteeri. Kyseessä kuitenkin on peli, jonka monet ovat julistaneet jopa edeltäjäänsä paremmaksi ja jonka puuttuminen aiemmasta kokoelmasta oli suoranainen vääryys.
Ensimmäiseen Galaxyyn palaaminen tuntui edelleen ihanan raikkaalta, mutta samalla jo tutulta ja turvalliselta kokemukselta. Miltähän kokemus lienee tuntua teille, jotka omistitte Wiin aikoinaan? Toisille kyseiset muistot palauttavat mieleen nuoruuden, ellei jopa lapsuuden, minulle sen sijaan koronavuosien eristäytymiset neljän seinän sisään. Pelin ydinidea, pallomaiset maailmat, ei olleet ajatusmaailmana vanhentunut päivääkään siitä, eikä takuulla 2010-luvustakaan. Jokainen kenttä on kuin käsintehty, nerokas esterata, joka ei yritäkään olla maantieteellisesti uskottava, vaan ainoastaan nokkela ja hauska. Kuten minäkin joskus.
Mutta seikka, mikä todella erottaa Galaxyn muista kaltaisisistaan, on ehdottomasti sen tarjoama tunnelma. Se on eeppinen, majesteettinen ja paikoin jopa yllättävän surumielinen. Ja mollivoittoisuus, jos mikä puree myös tänne meidän perukoille!
Ja sitten oli aika astua vihdoin myös eräänlaisen uutuudenviehätyksen pariin. Super Mario Galaxy 2 oli allekirjoittaneelle täysin uusi kokemus, ja se iski kuin vaikkapa Terminator 2 konsanaan: se otti kaiken, mikä teki ensimmäisestä osasta loistavan, ja käänsi nupit heti kerrassaan kaakkoon. Jos ensimmäinen peli oli tunnelmallinen avaruusooppera, tässä paketissa loistaa puhdasverinen, mutta pohdiskeleva ja eeppinen toimintaelokuva, joka parantaa juoksuaan joka osa-alueella.
Galaxy 2 heittää hyvästit ykkösosan rauhalliselle pohdiskelulle ja iskee kaasun pohjaan heti alusta alkaen. Laaja Komeettaobservatorio on korvattu lineaarisella Starship Mario -maailmankartalla, joka poistaa kaiken turhan ja vie pelaajan suoraan asiaan. Tahti on armoton, ja peli tuntuu jatkuvasti sylkevän uusia, mielestäni jopa varsin nerokkaita ideoita pelaajan eteen. Suurin lisäys on tietenkin kaikkien rakastaman Yoshin paluu.
Miltä tämä kaikki sisäinen kauneus sitten tuntuu ja näyttää Switch 2:lla? Vaikka pelikasetti on alkuperäiselle Switchille, uusi konsoli lataa automaattisesti ilmaisen päivityksen, joka tekee kokemuksesta ehkä jopa jonkinlaista uutuudenviehätystä pursuavan paketin. Visuaalisesti pelit ovat kauniita ja pyörivät vakaalla 60 kuvan sekuntinopeudella, ja telakoituna tarjoiltava 4K-resoluutio saa kaiken näyttämään terävältä ja eloisalta. Tekstuurit on selvästi hiottu nykypäivään. Täydellinen esitys ei kuitenkaan ole, sillä työtä ehkä tämän suhteen olisi voitu tehdä ehkä kenties vieläkin enemmän?
Suurin kysymysmerkki on kuitenkin ohjaus. Koska en ole pelannut alkuperäisiä Wii-versioita, en voi verrata ohjausta niihin, mutta Switch 2:lla kokemus on hieman kaksijakoinen. Pelit on selvästi suunniteltu liikeohjauksen ympärillei. Pro Controllerilla tähtäimen liikuttelu tuntuu hieman kömpelöltä , mutta irrotetuilla Joy-Coneilla tai käsikonsolitilassa pelaaminen on yllättävän toimivaa. Switch 2:n parannetut Joy-Conit tekevät kokemuksesta vakaamman, ja kakkospelaajan hiiriohjaus on mainio lisä, jolla Switch 2 pääsee elvistelemään viimeisen päälle.
Super Mario Galaxy + Super Mario Galaxy 2 on loppujen lopuksi paketti, joka sisältää kaksi genrensä ehdotonta huipputeosta. Kokoelman hinta pyörii meidän lähikauppojen nurkilla noin 60–65 euron tuntumassa, mikä on herättänyt perinteisestikit keskustelua. Monille, jotka pelasivat nämä teokset puhki jo Wiillä, tämä voi tuntua korkealta hinnalta vanhojen pelien remasteroinneista.
Mutta minun kaltaiselleni Wii-kauden missanneelle pelaajalle, joka missasi näiden potentiaalin täysin niiden alkuperäisen julkaisun aikoihin, tässä on mukana muutakin tunnetta. Kyseessä on päräyttävä ”uusi” kokemus, jonka parissa muut nauttivat elämästään vuosina, kun itse vielä rymysin media-insinööriopiskelijan haalareissani pitkin ojia.
Pelipaketti on mahdollisuus kokea kaksi videopelien historian merkkipaalua tällä hetkellä parhaassa mahdollisessa kuosissa, ilman että tarvitsee kaivaa vanhaa Wii-konsolia ja helvetinmoista kaapelimerta esiin. Tältä kantilta katsottuna hinta ei tunnu niinkään maksulta vanhan päivittämisestä, vaan pääsylipulta kahden unohtumattoman avaruuden ikkunan pariin.
Minulle kokemukset ainakin olivat erittäin rentouttavia kokemuksia, ja myöhännäisheränneenä vihdoin ymmärrän, mistä tässäkin hypessä aikoinaan oli kyse. Kuin Rauli Baddin aikoinaan, totean kaipaavani kovasti Super Mario Galaxyn maailmaan tätä kirjoitustakin viimeistellessäni.
”Tähdet, tähdet, luoksenne tahtoisin pois….”
Mutta varovainen tuossa universumissa saa olla, nimittäin Pertti Keinonenkin voisi tässä kohtaa laulaa:
”Galaxit räjähtää ja Bowser laskeutuu rankaisemaan kaikkia”
Ubisoftin tanssihitti Just Dance palaa jälleen lavalle kirkkaammin kuin koskaan. Ensi viikolla julkaistava Just Dance 2026 Edition tuo mukanaan huikean 40 kappaleen listan, kaksi täysin uutta pelitilaa ja nipun teknisiä parannuksia, jotka tuovat lisää vapautta, iloa ja liikettä pelisessioihin.
Just Dance 2026 julkaistaan maailmanlaajuisesti 14. lokakuuta Nintendo Switchille, PlayStation 5:lle ja Xbox Series X sekä S:lle. Tämä on järjestyksessään jo 17. pääsarjan peli, ja se jatkaa sarjan kehitystä palvelupohjaisena tanssialustana, jossa uudet kappaleet, päivitykset ja ominaisuudet kytkeytyvät saumattomasti aiempiin osiin. Pelaajat, joilla on ollut käytössään Just Dance 2023, 2024 tai 2025, voivat yhdistää vanhat biisinsä uuteen versioon ilman lisäkustannuksia.
Just Dance 2026 sisältää laajan valikoiman musiikkia, joka kattaa niin nykyhetken kuumimpia hittejä kuin nostalgisia tanssilattiasuosikkeja. Mukana on esimerkiksi Doechiin energinen “Anxiety”, Lola Youngin groovaava “Messy”, Ed Sheeranin menevä “Azizam” ja Dua Lipan “Love Again”, joka saa tanssilattian hehkumaan. Lisäksi pelissä kuullaan Tate McRaen heleä “It’s ok I’m ok”, Sabrina Carpenterin hyväntuulinen “Feather” sekä Madonnan ajaton “Hung Up”.
Uusimpien paljastusten joukossa on myös Lady Gagan “Abracadabra”, Smash Mouthin “All Star”, OneRepublicin “Counting Stars”, Dua Lipan “Houdini” ja Coldplayn “Viva La Vida”. Kappalevalikoima nojaa laajaan tyylikirjoon popista indieen, elektronisesta tanssimusasta klassikkorockiin. Yhteistä niille on tarttuva rytmi ja koreografia, joka haastaa kehon, mutta saa myös hymyilemään.
Tänä vuonna Just Dance uudistuu myös pelimuodoissa. Party Mode jakaa pelaajat joukkueisiin ja lisää tanssikisoihin yllätyksellisyyttä – koreografiat saattavat muuttua lennosta, ja taktiikka saa uutta painoarvoa. Toisena merkittävänä lisäyksenä on Camera Controller Mode, joka hyödyntää älypuhelimen kameraa kehon liikkeiden tunnistamiseen ilman, että laitetta tarvitsee pitää kädessä. Tämä tuo liikkeisiin enemmän vapautta ja mahdollistaa entistä intuitiivisemman pelitavan.
Vanhoista tutuista pelimuodoista mukana ovat Workout Mode kuntoiluun, Challenge Mode kovempaan kilpailuun sekä paikallinen moninpeli, jossa jopa kuusi pelaajaa voi tanssia yhtä aikaa samassa tilassa. Just Dance on siis yhä ennen kaikkea yhdessä koettava peli – joko perheen, ystävien tai online-yhteisön kanssa.
Vaikka kyseessä on perinteinen vuosijulkaisu, Just Dance 2026 tuntuu enemmänkin sarjan seuraavalta askeleelta. Teknologia tukee nyt monipuolisempaa liikkumista, kappalelista on entistä vahvempi, ja pelitilat monipuolistavat pelikokemusta. Kameraohjaus voi avata oven täysin uudenlaiseen pelituntumaan, jos se toimii sulavasti erilaisissa olohuoneissa. Party Mode puolestaan tuo kilpailullista säpinää jo valmiiksi riehakkaaseen peliin.
Sarjan pitkä historia näkyy pelin asenteessa – se on yhä helposti lähestyttävä, iloinen ja energinen. Mutta mukana on myös pilkahdus jotain uutta. Just Dance 2026 saattaa hyvinkin olla se versio, joka vetää mukaan nekin, jotka ovat jättäneet sarjan aiemmin väliin. Jos tanssi on koskaan ollut osa pelaamisen iloa, tämä peli ansaitsee paikkansa pelihyllyssä. Voit tutustua peliin tarkemmin täällä.
