Potentiaalia riittää, mutta sisältö puuttuu – arvostelussa Astral Flux Kommentit pois päältä artikkelissa Potentiaalia riittää, mutta sisältö puuttuu – arvostelussa Astral Flux

Cosmocat-studion kehittämä Astral Flux on :lle ja juuri äskettäin myöskin Nintendo Switchille julkaistu toimintapainotteinen tasohyppely, jossa on ripaus roguelite-elementtejä. Peli yhdistää perinteistä tasohyppelyä ja toimintaa happisäiliön hallintaan perustuvaan aikahaasteeseen, mikä tuo peliin oman twistinsä.

Ensikosketukselta Astral Flux näyttäytyy kauniina ja teknisesti toimivana pelinä. Pelin kaunis pikselitaide ja visuaalinen tyyli luovat vaikuttavan ilmeen, jota tukee erinomaisesti peliin sopiva äänimaailma ja tunnelmallinen musiikki. Kontrollit tuntuvat responsiivisilta ja tarkalta erityisesti ohjaimella pelattaessa. Syöksyliike vihollisten läpi tuntuu palkitsevalta, varsinkin kun siihen saa parannuksia. Hiirituessa on kuitenkin puutteita, sillä vain peruspainikkeet toimivat ilman ohjattavuutta.

Pelin suurimmat ongelmat paljastuvat nopeasti sisällön vähyytenä. Vaikka peli markkinoi itseään roguelite-elementtejä sisältävänä pelinä, nämä elementit jäävät pintapuolisiksi. Hahmo päivityksiä on vain kourallinen, noin seitsemän kappaletta, ja niistäkin useimmat ovat varsin tavanomaisia, kuten aseen tulinopeuden tai vahingon lisäämistä. Kiinnostavimpia ovat liikkumiseen liittyvät parannukset, kuten syöksyliikkeen vahvistaminen, mutta näitäkin on liian vähän luomaan todellista vaihtelua pelikertojen välille.

Pelin tarina on lyhyt ja yksinkertainen, käytännössä loppuen ensimmäisen tason jälkeen. Tasojen rakenne muistuttaa labyrinttiä, jossa on vain yksi reitti maaliin, mikä johtaa usein edestakaisin kulkemiseen. Räjähteillä voi kuitenkin hieman muuttaa kulkureittiä tuhoamalla seiniä. Pelaaminen keskittyy muuttuvien tasojen edestakaiseen läpäisyyn aikarajoissa, päivistysten keräämiseen ja pomotaisteluihin. Kuoleman jälkeen pelaaja joutuu aloittamaan pelin alusta, mikä on tyypillistä roguelite-peleille, mutta sisällön vähyyden takia tämä muuttuu nopeasti turhauttavaksi.

Peli on myös verrattain lyhyt, sillä parhaimmillaan pelin paketoi puoleentoistauntiin. Uudelleenpeluuarvoa ei juuri ole rajallisten päivitysvaihtoehtojen takia, ja jos pelaaja ei onnistu läpäisemään peliä, ensimmäinen taso tulee turhankin tutuksi.

Nykyisessä muodossaan Astral Fluxia on vaikea suositella täyteen hintaan. Pelissä on potentiaalia olla erinomainen, mutta sisällön vähyys ja roguelite-elementtien pintapuolisuus tekevät siitä vaikeasti perusteltavan hankinnan. Jos peli kuitenkin kiinnostaa ja kaipaat haastetta, kannattaa odottaa alennusmyyntiä tai merkittävää sisältöpäivitystä. Toivottavasti kehittäjät jatkavat pelin kehittämistä, sillä pohja on lupaava – nyt tarvittaisiin vain enemmän sisältöä tekemään pelistä todella kiinnostavan kokonaisuuden.

: H.Isoaho

Astral Flux (PC)

4 / 10
Hyvää + Kaunis pikselitaide ja visuaalinen tyyli. + Tunnelmallinen äänimaailma ja musiikki + Tarkat ja toimivat kontrollit ohjaimella + Miellyttävä liikkumismekaniikka + Teknisesti vakaa toteutus Huonoa - Hyvin rajallinen määrä päivityksiä ja kehitysmahdollisuuksia - Lyhyt peliaika ja vähäinen sisältö - Heikko uudelleenpeluuarvo - Puutteellinen hiirituki - Yksinkertainen ja lyhyt tarina - Tasojen rakenne johtaa edestakaisin kulkemiseen

Metro 2039: Synkkä vaellus syvyyksiin alkaa ensi talvena Kommentit pois päältä artikkelissa Metro 2039: Synkkä vaellus syvyyksiin alkaa ensi talvena

on virallisesti julkistettu ja luvassa on jälleen paluu postapokalyptiseen Moskovaan, paikkaan jossa tunnelit ovat ainoa turvapaikka ja toivo on lähinnä teoreettinen käsite. Kehittäjä lupaa, että uusi osa on entistä synkempi ja keskittyy vahvasti yksinpelikampanjaan.

Pelin päähenkilönä nähdään The Stranger, erakoitunut hahmo, jota vaivaavat väkivaltaiset painajaiset. Tarina pakottaa hänet palaamaan Moskovan metroon, vaikka hän on vannonut ettei koskaan palaisi sinne. Matka vie syvälle tunneleihin ja viemäreihin, joissa viimeiset selviytyjät yrittävät sinnitellä ja samalla vastassa on uusi uhka, autoritaarinen Fuhrer-hahmo.

-jatkumosta tuttu tyyli saa tällä kertaa vielä raskaamman sävyn. Kehittäjien mukaan peli ei romantisoi maailmanloppua, vaan pyrkii näyttämään sen seuraukset karusti ja inhimillisesti. Taustalla vaikutteita on haettu myös oikean maailman tapahtumista, kuten pandemiasta ja sodasta, jotka ovat muokanneet studion suuntaa.

Teknisesti peli rakennetaan 4A Enginellä, ja tavoitteena on yksityiskohtainen, käsin rakennettu maailma, jossa jokainen kohtaus kertoo omaa ”jäätynyttä tarinaansa”. Julkaisua odotetaan ensi talvena :lle sekä nykykonsoleille, kuten ja Xbox Series X|S. Metro 2039 ei näytä lupaavan kevyttä matkaa, vaan pikemminkin paluuta paikkaan, josta ei koskaan oikeastaan pääse pois.

Merirosvoseikkailu Windrose myi miljoonan alle viikossa Kommentit pois päältä artikkelissa Merirosvoseikkailu Windrose myi miljoonan alle viikossa

on noussut vauhdilla pelimaailman kuumimmaksi hitiksi. Tuore selviytymis- ja rakentelupeli rikkoi miljoonan myydyn kappaleen rajan vain kuudessa päivässä julkaisustaan, eikä vauhti näytä hiipuvan.

Pelin kehittäjä kiitti pelaajia -yhteisöpäivityksessä ja paljasti samalla, että peli on kerännyt jopa 200 000 samanaikaista pelaajaa. Se on kova suoritus genressä, jossa uusia yrittäjiä ilmestyy jatkuvasti ja kilpailu on armotonta.

Windrose yhdistää tutun resurssien keruun ja rakentelun merirosvoteemaan, yhdistelmään, joka ei paperilla kuulosta itsestään selvältä menestykseltä. Käytännössä se kuitenkin toimii ja erityisesti meritaistelut ovat keränneet kehuja yksinkertaisuudestaan ja viihdyttävyydestään. Pelaajat pääsevät ohjaamaan laivaa, ampumaan tykeillä ja paikkaamaan vaurioita ilman turhaa kikkailua.

Täydellinen julkaisu Windrose ei silti ole ollut. Kehittäjät ovat pyytäneet pelaajilta kärsivällisyyttä moninpeliongelmien korjaamisessa. Silti vahva startti osoittaa, että merirosvoelämä kiinnostaa edelleen, ehkä osittain kiitos -klassikon perinnön, joka näkyy yhä genren suosiossa.