Puman Super Mario All-Stars aiheiset lenkkarit tulevat myyntiin ensi viikolla Kommentit pois päältä artikkelissa Puman Super Mario All-Stars aiheiset lenkkarit tulevat myyntiin ensi viikolla

Puma x Mario

Peliaiheisia kenkiä on nähty jo pitkään, mutta hiljattain saatiin uudet Assassin's Creed Valhalla sekä Destiny 2 -aiheiset kenkäsarjat.

Nyt myös on hypännyt kelkkaan mukaan ja lanseeraa ensi viikolla -aiheisen lenkkarikokoelman.

Marion 35-vuotisjuhlapäivän kunniaksi julkaistu Super Mario 3D All-Stars on kokoelma Mario-aiheisia pelejä, jotka julkaistiin yksissä kansissa Nintendo -konsolille syyskuussa. Kokoelmaan kuuluu , ja -pelit.

Puman kenkämallisto koostuu merkin jo olemassa olevista malleista, jotka on tuunattu eri Mario-pelien teemoihin. Luvassa on Super Mario Sunshine aiheinen RS-Dreamer -malli, Super Mario 64 -aiheinen Future Rider, Super Mario Galaxy -aiheinen RS-Fast, Super Mario Sunshine -aiheinen Clyde ja Super Mario NES -aiheinen Future Rider.

Kengät tulevat myyntiin marraskuun 27. päivä, lukuunottamatta Super Mario NES Future Rider -kenkiä, jotka ilmestyvät joulukuun 4. päivä. Kengät voinee hankkia Puman verkkokaupasta.

Harvinaista ja käyttämätöntä Nintendo-taidetta huutokaupataan Kommentit pois päältä artikkelissa Harvinaista ja käyttämätöntä Nintendo-taidetta huutokaupataan

Videopeleistä ja retrotaiteesta kiinnostuneille on luvassa harvinainen tilaisuus: myöhäisen taiteilijan Stephen Peringerin alkuperäisteoksia on tulossa huutokauppaan. Peringer oli 1980- ja 90-luvuilla tuottelias ja arvostettu freelance-taiteilija, jonka käsialaa ovat monet videopelien ikoniset kannet ja promokuvat.

Peringer työskenteli muun muassa Nintendon, Square Softin, Sierra On-Linen, Iremin ja Kemco Seikan kanssa. Hänen kädenjälkensä näkyy peleissä kuten , ja , ja hän oli myös vastuussa klassisen -pelin sivutaiteesta. Lisäksi Peringer teki markkinointikuvituksia esimerkiksi :lle ja King's Quest VII:lle.

Heritage Auctions järjestää huutokaupan 5. toukokuuta, jossa myydään 12 ainutlaatuista teosta – osa täysin käyttämättömiä. Mukana on muun muassa:

  • Super Mario 64:n legendaarinen “Dinosaurs Will Fly” -mainoskuva
  • Käyttämätön kansikuva Street Fighter II Turbo -pelaajaoppaaseen
  • Harvinainen kuvitus Final Fantasy Legend -peliin Game Boylle
  • Alkuperäinen SNES-kansi Iremin GunForce (1992) -peliin

Moni toivoisi, että nämä kulttuurihistorialliset helmet päätyisivät pelimuseoihin yleisön nähtäville, mutta ainakin nyt yksityisillä keräilijöillä on mahdollisuus pelastaa pala videopelihistoriaa.

Villi seikkailu uusilla kasvoilla – arvostelussa Xenoblade Chronicles X Definitive Edition Kommentit pois päältä artikkelissa Villi seikkailu uusilla kasvoilla – arvostelussa Xenoblade Chronicles X Definitive Edition

Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition julkaistiin Switchille taannoin, ja sen toi markkinoille Nintendo, Suomen alueella julkaisijana . Pelin kehittäjänä toimii Monolith Soft, joka tunnetaan kunnianhimoisista roolipeleistään. Pelissä maapallo on tuhoutunut galaktisen sodan seurauksena, ja selviytyjät ovat pakkolaskussa oudon ja villin Mira-planeetan pinnalla. Pelaaja liittyy BLADE-järjestöön suojelemaan New Los Angelesia ja etsimään toivoa ihmiskunnan jatkumolle. Avoin maailma, monipuolinen taistelujärjestelmä ja syvä tutkimusmatkailu tekevät tästä scifi-RPG:stä unohtumattoman seikkailun.

En odottanut tältä peliltä juuri mitään. Olin ajatellut, että kyseessä olisi joku perusanimemättö toimintapeli, jossa kävellään pitkin neonväreillä kyllästettyjä polkuja, sekä värikkäitä maailmoja ja hakataan hirviöitä rytmikkään musiikin tahtiin. No, olin tavallaan oikeassa – mutta myös aika pahasti väärässä. Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition onnistui vetämään minut mukaansa yllättävän vahvasti.

Jo ensituntuma pelistä oli positiivinen. Kontrollit toimivat hyvin, ohjattavuus on sulavaa ja maailma tuntuu heti isommalta kuin Switchin ruudulle edes mahtuu kerralla. Se fiilis, kun ensimmäistä kertaa seisot jyrkänteen laidalla ja näet horisonttiin jatkuvat aarniometsät sekä vuoristot ja jättimäiset hirviöt, on maaginen. Se on yksi niistä hetkistä, jolloin tietää, että pelin parissa tulee viettämään tunteja – ihan vaan tutkimassa ja fiilistelemässä.

Tutkimusmatkailua ja omaa tahtia

Pelin iso juttu on vapaus. Mira on jaettu segmentteihin, joita tutkitaan sekä tarinan edistämiseksi että palkintojen ja resurssien keräämiseksi. FrontierNav-järjestelmä antaa mahdollisuuden laittaa ”probeja” kartalle – keräämään Miraniumia tai tutkimustietoa. Tää järjestelmä on koukuttava, ja siihen jää helposti jumiin: ”vielä yksi alue, vielä yksi probe, vielä yksi tyranni tuhottavaksi.”

Ja ne tyrantit! Vihollisista kovimmat ovat todellisia bossimaisia örkkejä, jotka pistää kampoihin toden teolla. Taistelusysteemi on real-time-pohjainen, mutta silti taktiikkapainotteinen. Valitset classin, kehität taitoja ja yrität optimoida artit, eli taistelutekniikat. Tämä ei kuitenkaan ole mikään hikiratkaisu-RPG, vaan systeemi tuntuu tarpeeksi kevyeltä, että siihen pääsee sisään, mutta tarjoaa syvyyttä niille, jotka jaksavat hioa tiimiään huippukuntoon.

Pelin suurin kompastuskivi? Grindaus.

Tason nostaminen vie aikaa. Hahmon XP nousee hitaasti ja classien kehittäminen vaatii runsaasti taistelua. Alussa tämä ei haittaa – maailma on uusi ja jännittävä – mutta jossain kohtaa juokseminen samojen hirviöiden perässä alkaa tuntua mekaaniselta. Onneksi peli ei varsinaisesti pakota tähän kuin harvoin, mutta jos tavoitteena on maksimaalinen kehitys, pitää varautua grindisessioihin.

Audiomaailma – sekä siunaus että kirous

Musiikeista iso plussa – paitsi se hiton NLA:n taustabiisi. Se jää soimaan päähän tavalla, joka ei ole hyvä asia. Useamman minuutin looppi, joka alkaa toistaa itseään ärsyttävällä tavalla jo ensimmäisen pelitunnin aikana. Harmi, sillä muuten pelin ääniraita on erinomainen: tutkimusmatkailussa soi rauhoittava ambient, taisteluissa energinen rytmi, ja yleinen tunnelma tukee hyvin sitä, että olet eksynyt oudolle, mutta kiehtovalle planeetalle.

Hahmojen ja vihollisten ääniefektit taas… no, ne voisivat olla monipuolisempia. Samat äänet toistuvat vähän liikaa, ja kun tiimitoverit huutavat samat voitonhuudot taistelun päätteeksi kerta toisensa jälkeen, tekee mieli heittää Joy-Con ikkunasta. Mutta hei – kävelyäänet NLA:ssa! En edes tiennyt tarvitsevani niitä elämääni, ennen kuin ne kutittivat aivoja täydellisellä tavalla.

Graafisesti peli on kaunis

Huomaa kyllä, että alkuperäinen peli on vuodelta 2015 – mutta remasterointi on tehty taidolla. Maisemat ovat huikeita, yksityiskohdat teräviä ja värimaailma on selvästi päivitetty nykystandardien tasolle. Hahmot näyttävät paremmilta kuin ennen ja animaatiot – vaikkakin hieman toistuvia – ovat silti sulavia. Hirviöt erityisesti on mallinnettu upeasti, ja niiden yksityiskohdat näkyvät hienosti, kun niitä tutkii läheltä.

Kannattaako ostaa?

Tässä tulee rehellinen mielipide: 60€ on vähän turhan paljon 10 vuotta vanhasta pelistä, vaikka se olisi kuinka hyvin remasteroitu. Mutta… Nintendo on Nintendo, eikä hintalappu lähde heilumaan alaspäin helposti. Jos löydät pelin käytettynä tai saat sen alennuksesta – nappaa heti. Jos tykkäät avoimista maailmoista, tutkimisesta ja kevyestä RPG-elementistä, Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition tarjoaa kymmeniksi tunneiksi laadukasta tekemistä.

Itse jään vielä tutkimaan Miraa – vaikka vähän hampaiden kiristelyllä, kun levelointi tuntuu välillä työltä eikä seikkailulta. Mutta se kertoo siitä, että peli on onnistunut sitomaan mukaansa, kun en muuten palaisi sen ääreen ilta toisensa jälkeen.

Arvostelu: Nova Kallio

8 / 10
Hyvää + Pelattavuus, ilman ongelmia + Grafiikat + Toimivuus + Dialogi ja erilaiset vastaukset riippuen omasta valinnasta + Uudet class polut Huonoa - Toistuva musiikki taistelussa ja NLA:ssa - Hahmojen tason nosto grindausta - Yksitoikkoiset ääniefektit Yhteenveto