Purjeilla kohti pettymyksiä – arvostelussa merirosvoseikkailu Skull and Bones Kommentit pois päältä artikkelissa Purjeilla kohti pettymyksiä – arvostelussa merirosvoseikkailu Skull and Bones

Skull and Bones

Skull and Bones: PS5

4.5 / 10
Hyvää Kaunis pelimaailma, myrskyt, laivojen muokkaaminen, meritaistelut Huonoa Itseään toistavat tehtävät ja pelimekaniikka, "tyhjä" pelimaailma Yhteenveto Skull and Bonesia saatiin odottaa pitkään ja odotus ei ollut sen arvoinen. Koville merirosvopelien faneille se saattaa kuitenkin tuoda hieman fiilisteltävää, joskin siinäkin tapauksessa se kannattaa napata ainoastaan alelaarista.

Olen odottanut Skull and Bonesia kuin aarre aarteenmetsästäjä siitä lähtien, kun Assassin’s Creed IV: Black Flag ilmestyi vuonna 2013. Upea merirosvomaailma, mukaansatempaavat taistelut ja vapaus seikkailla olivat Black Flagin parhaita puolia. Skull & Bonesin piti olla sen henkinen seuraaja ja sen piti viedä tämä kaava entistä pidemmälle. Ikävä kyllä, lopputulos on pettymyksien täyteinen.

Skull and Bones sijoittuu historialliseen Intian valtamereen, kulta-ajan merirosvojen aikakaudelle. Pelaaja ottaa roolin lupaavasta merirosvokapteenista, joka pyrkii kasvattamaan mainettaan ja vaurauttaan. Pelin ytimessä on oman laivaston kehittäminen ja varustaminen. Pelaajat pääsevät valitsemaan erilaisista laivatyypeistä, joilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Laivan tuunaaminen erilaisilla aseilla, panssareilla ja purjeilla onkin yksi pelin mukaansatempaavimmista elementeistä.

Pinnalta kaunis, syvyydessä ontto

Visuaalisesti Skull and Bones on kiitettävällä tasolla. Intian valtameri on toteutettu näyttävästi, auringonpaiste kimmeltelee turkoosilla vedellä ja tiheät viidakot reunustavat rannikoita. Myrskyt ovat näyttävää katseltavaa ja niissä taistelukohtaukset nousevat eeppisiksi. Myös alukset ovat näyttävästi toteutettu.

Mutta kuten usein, kauniin ulkokuoren sisällä pelin yksityiskohtien taso laskee. Hahmot ovat hyvin geneerisiä, eikä pelimaailmassa ole juurikaan mielenkiintoista löydettävää. Aavemaisia linnakkeita ja kätkettyjä lahtia on niukasti verrattuna Black Flagiin.

Itseään toistavaa meritaistelua

Pelin ytimessä on meritaistelu ja sen toteutus on pääosin toimivaa. Pienistä dhow-paateista aina suurempiin Sambuk-aluksiin ulottuva laivasto on monipuolinen ja jokaisella aluksella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tykkien paukkuessa ja laivojen rytäkässä toisiaan vastaan taistelut voivat olla parhaimmillaan todella intensiivisiä.

Valitettavasti pelin tehtävämuotoilu on yksi sen heikoimmista lenkeistä. Pelaaja löytää itsensä usein suorittamassa samoja tehtävätyyppejä, mikä syö pelin pitkäikäisyyttä ja yllättävyyttä. Aarrejahti ja merirosvoelämä jäävät lopulta toissijaisiksi toistuvien meritaisteluiden ja resurssien keräämisen takia.

Lupaus jää lunastamatta

Ubisoft lupaili Skull and Bonesista “AAAA” -tason peliä ja sitä saatiin odottaa pitkään useista viivästymisistä johtuen. Lupaus jää kuitenkin tällä kertaa vain lupaukseksi. Pelistä puuttuu yksinkertaisesti sen hiottuvuus ja monipuolisuus, jota siltä olisi odotettu. Tehtävät alkavat toistaa itseään hyvin nopeasti, eikä pelissä ole juurikaan muuta tekemistä kuin taisteleminen ja resurssien kerääminen.

Toisin kuin Black Flag, Skull and Bones ei tarjoa kiehtovaa narratiivia tai mukaansatempaavia hahmoja, jotka sitoisivat pelaajaa itse peliin. Pelimaailma tuntuu elottomalta verrattuna Black Flagin rikkaaseen historialliseen kontekstiin.

Jos etsit puhtaasti merirosvotaisteluiden adrenaliinia, Skull and Bones voi tarjota sinulle jonkin verran hauskoja hetkiä. Mutta jos kaipaat mukaansatempaavaa tarinaa, kiehtovaa pelimaailmaa tai syvällistä merirosvoelämystä yhdessä kavereiden kanssa, kannattaa suunnata katseesi vaikkapa Assassin’s Creed IV: Black Flagiin tai Sea of Thievesiin.

Ois viisaampi häipyy täält, mutta Reiska on liekinheitin – arvostelussa Rayman 30th Anniversary Edition Kommentit pois päältä artikkelissa Ois viisaampi häipyy täält, mutta Reiska on liekinheitin – arvostelussa Rayman 30th Anniversary Edition

Kun ensimmäinen Rayman ilmestyi vuonna 1995, olin kuusivuotias poika, joka tuijotti lumoutuneena elämänsä ensimmäistä OMAA pelikonsolia: Super Nintendoa. Raymanin maailmasta minulla ei ollut tuolloin mitään havaintoa, vaan hahmo tuli tutuksi vasta paljon myöhemmin. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Ubisoft ja Digital Eclipse ovat tuoneet tämän raajattoman sankarin usealle eri alustalle juhlistamaan kolmen vuosikymmenen taivalta. Kyseessä on noin 18 euron hintainen teos, joten digiversiota ei ole ainakaan hinnalla pilattu, se on varsin edullinen pääsy lippu yhteen pelihistorian omalaatuisimmista museoista.

Vaikka kyseessä ei ole natiivi Switch 2 -julkaisu, peli rullaa uuden konsolin taaksepäin yhteensopivuuden kautta pääosin erittäin sulavasti. Käyttöliittymä on veitsenterävä 4K-skaalauksen ansiosta, ja ohjausvaste on puristien iloksi käytännössä viiveetön. Uusi HD Rumble 2 tuo mukaan ”napakkaa” värinää, joka tuntuu erityisen hyvältä esimerkiksi nyrkkiä ladatessa . Ainoa selkeä tekninen kauneusvirhe on emulaattorin kelaustoiminto (Rewind), joka muuttaa erityisesti Jaguar- ja PlayStation-versiot takkuiseksi diashow’ksi jopa tällä uudella tehokkaalla raudalla .

Ois viisaampi häipyy täält, mutta Rayman on liekinheitin

Kokoelma on poikkeuksellisen kattava katsaus yhden pelin evoluutioon. Se sisältää viisi eri versiota alkuperäisestä seikkailusta: PlayStation, Atari Jaguar, MS-DOS, Game Boy Color ja Game Boy Advance. Erityisen merkittävää meille SNES-sukupolven lapsille on mukana oleva, aiemmin julkaisematon Super Nintendo -prototyyppi vuodelta 1992. Vaikka prototyyppi on lyhyt ja keskeneräinen, se tarjoaa harvinaisen kurkistuksen siihen, miltä Rayman olisi voinut näyttää minunkin ensimmäisellä konsolillamme, jos kehitys ei olisi siirtynyt 32-bittisille alustoille.

Kokoelman arvoa nostavat myös yli 120 lisätasoa, jotka sisältävät harvinaiset PC-laajennukset, sekä yli 50 minuuttia uusia interaktiivisia dokumentteja ja haastatteluja. Arkistomateriaalit, kuten alkuperäinen 60-sivuinen ”Bible of Game Design” ja ennennäkemätön konseptitaide, tekevät paketista todellisen digitaalisen muistomerkin.

Musiikkimiehen pettymys

Vaikka teos on rakkaudella koottu, se ei ole vailla teknisiä ja taiteellisia kukkasia. En itse aluksi tajunnut ongelman laajuutta, kunnes näin aiheesta uutisia kansainvälisessä mediassa ja alkuperäinen soundtrack piti ottaa muita kanavia kautta haltuun. Musiikkimiehenä soundtrackit ovat allekirjoittaneelle sydämen asia, ja täytyy sanoa, että uusi ”reimagined” soundtrack on suuri pettymys.

Alkuperäinen, vuoden 1995 ikoninen ääniraita on korvattu Christophe Héralin uusilla sävellyksillä. Vaikka Héral on kiistaton mestari, uudet sovitukset eivät tavoita alkuperäistä tunnelmaa. Alkuperäisen musiikin puuttuminen särkee nostalgian, eikä vaihtoehtoa alkuperäiseen ääniraitaan ole toistaiseksi tarjolla.

Teknisellä puolella juhlia varjostavat myös Jaguar- ja MS-DOS-versioiden tallennusbugit, joissa edistyminen saattaa pyyhkiytyä pois pelin resetoinnin yhteydessä. Ubisoft on onneksi vahvistanut, että tuki jatkuu ja korjauksia seurataan, mutta musiikillinen ja tekninen viimeistely jättää makuun harmillisen särön .

Arvokas muistomerkki

Rayman 30th Anniversary Edition on upea ja lempeä kunnianosoitus yhdelle pelihistorian ikoneista. Se on arvokas historiikki, joka sopii täydellisesti Switch 2:n kaltaiselle modernille alustalle, ja digiversion edullisen hintansa vuoksi se on helppo suositus kaikille, jotka haluavat nähdä palan pelihistoriaa.

Kyseinen herra on liekinheitin kerrassaan…Palataan!

8 / 10
Hyvää +Historiallinen aarrearkku +Sisällön määrä +Switch 2 -viimeistely +Hintalappu digiversiossa Huonoa -Alkuperäisen soundtrackin puuttuminen on musiikkimiehelle kova pala -Tekniset kukkaset siellä täällä

Assassin’s Creed Originsin luoja palaa pelastamaan pelisarjan Kommentit pois päältä artikkelissa Assassin’s Creed Originsin luoja palaa pelastamaan pelisarjan

Assassin's Creed Origins

Ubisoft on nimennyt uuden johtotiimin ohjaamaan Assassin’s Creed -pelisarjan tulevaisuutta, ja mukana on nimi, joka saa monen fanin nyökkäilemään tyytyväisenä. Jean Guesdon palaa sarjan pariin ja ottaa vastuulleen brändin sisällöllisen linjan, eli käytännössä koko luovan suunnan.

Guesdon ei ole mikään uusi kasvo. Hän toimi luovana johtajana muun muassa peleissä Assassin’s Creed IV: Black Flag ja Assassin’s Creed Origins, joita pidetään sarjan rakastetuimpina osina. Hänen historiansa ulottuu aina ensimmäiseen Assassin’s Creed -peliin asti. Nyt hän lupaa johtaa sarjaa eteenpäin uskollisena sen ydin-DNA:lle.

On ihanaa olla takaisin kaikkien näiden vuosien jälkeen. Tuntuu kuin tulisi kotiin. – Guesdon kommentoi faneille.

Paluu tapahtuu vain kuukausia sen jälkeen, kun aiempi Assassin’s Creed -pomo Marc-Alexis Côté väistyi tehtävästään raporttien mukaan pakotettuna. Ubisoftilla onkin käynnissä laajempi uudelleenjärjestely.

Uudessa johdossa Guesdonin rinnalla työskentelevät Martin Schelling, joka vastaa sarjan pitkän aikavälin strategiasta, sekä François de Billy, jonka tehtävänä on vahvistaa tuotantokäytäntöjä eli varmistaa, että pelit myös valmistuvat laadukkaasti. Kolmikko toimii Tencentin tukeman uuden Vantage Studios -tytäryhtiön alla, joka vastaa myös Far Cry- ja Rainbow Six -sarjoista.

Monet fanit toivovat, että Guesdonin paluu merkitsee paluuta sarjan vahvimpaan vireeseen. Jos ”kotiinpaluu” näkyy tulevissa peleissä yhtä vahvasti kuin Black Flagissa aikoinaan, Assassin’s Creedilla voi olla edessään uusi kultakausi.