Pelit

Retroherkkua kerrassaan! – Onko tässä ensimmäinen Amerikassa julkaistu Nintendo-mainos ikinä? Kommentit pois päältä artikkelissa Retroherkkua kerrassaan! – Onko tässä ensimmäinen Amerikassa julkaistu Nintendo-mainos ikinä?

On vaikea kuvitella videopelialaa ilman Nintendon läsnäoloa, mutta palataan rakkaat lukijat vuoteen 1980. Länsimaissa yhtiö oli tuolloin vielä tuntematon, ja osa sen tuotteista julkaistiin jopa ilman Nintendon nimeä. Näin kävi esimerkiksi äskettäin löydetylle Game & -käsikonsolille tehdylle mainokselle.

Chris Kohler ja The Video Game History Foundation ovat kaivaneet esiin mainoksen Mego Time-Out Toss-Up -käsikonsolille, jonka retroilijat tuntevat paremmin nimellä Ball.

Kohlerin mukaan lisensoi pelin (sekä Exterminatorin (Vermin), Fireman Firemanin (Fire) ja Flag Manin (Flagman)) Mego-yhtiölle, joka puolestaan lisäsi oman logonsa laitteen etupuolelle. Nintendon logo löytyy kuitenkin edelleen kaiverrettuna laitteen takapanelista.

”Mego pyöritti televisiomainoksia näille peleille. Todennäköisesti nämä olivat ensimmäiset Nintendon tuotteille ulkopuolisella markkinoinnilla tehdyt -mainokset Japanin ulkopuolella”, Kohler lisää.

Nintendo esitteli nipun indie-uutuuksia – tältä näytti vuoden ensimmäinen Indie World Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo esitteli nipun indie-uutuuksia – tältä näytti vuoden ensimmäinen Indie World

järjesti vuoden 2026 ensimmäisen -lähetyksensä 3. maaliskuuta. Vain 15 minuuttiin pakattu esitys esitteli joukon tulevia pelejä – ja Nintendo -konsoleille. Mukana oli kaikkea tunnelmallisista seikkailuista nopeatempoisiin räiskintöihin ja useampi peli julkaistiin saman tien.

Yksi illan erikoisimmista nimistä oli Denshattack!, jossa hurjastellaan akrobaattisella junalla neonvärein hehkuvassa tulevaisuuden Japanissa. Se saapuu Switch 2:lle 17. kesäkuuta, ja demoversio on jo testattavissa. Tunteikkaampaa osastoa edustaa , jossa nelijalkaiset ystävät johdatetaan sateenkaarisillan tuolle puolen, pelin julkaisu on 29. toukokuuta.

Jatko-osien ystäville nähtiin Moonlighter 2: The Endless , joka tuo kauppias Willin uusiin maisemiin vielä tämän vuoden aikana. Woodo puolestaan tarjoaa rauhallista rakentelua, jossa puiset dioraamat heräävät eloon pelaajan käsissä kesällä. Toimintaa kaipaaville Minishoot’ Adventures ilmestyi heti, ja Rotwood, Don’t Starve -kehittäjän uusi mätkintä julkaistiin niin ikään saman tien Switch 2:lle konsoliyksinoikeutena.

Tunnelmallisempiin elämyksiin lukeutuu The Midnight Walk, joka saapuu Switch 2:lle 26. maaliskuuta, sekä nostalginen , jonka soundtrackilta löytyy muun muassa DEVOa ja The Smashing Pumpkinsia. Lisäksi syksylle luvattiin intensiivinen Blighted, ja palkittu pulmapeli Blue Prince julkaistiin heti esityksen jälkeen.

Muita kalenteriin merkittäviä nimiä ovat esimerkiksi Outbound (23.4.), (toukokuu), (kesä), (16.7.) sekä 90-luvun Japaniin sijoittuva inKONBINI: One Store. Many Stories (30.4.). On selvää, että Switch 2:n pelikirjasto kasvaa vauhdilla ja indie-kehittäjät ovat vahvasti mukana rakentamassa sen identiteettiä heti alusta lähtien.

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla näkyy jo nyt. on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi -sarjassa. Samaan aikaan pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.