Utele keneltä tahansa kokeneelta pelurilta mitä tarkoittaa RNG, niin vastaus tulee apteekin hyllyltä. Mutta kysypä miten se oikeasti toimii. Silloin alkaa yleensä hiljaisuus ja kiusaantunut yskähtely. Satunnaisluvuilla kikkailu on konsepti, jota jokainen pelaaja manaa huonon loot-dropin jälkeen tai ylistää, kun pelin luolasto rakentuu täydellisesti. Silti harva tajuaa, mitä siellä konepellin alla oikein raksuttaa. Tässä on selitys, joka tukkii tuon aukon tiedoissasi.
Mikä on RNG ja miksi jokaisen pelaajan pitää se ymmärtää?
Kyllä, kyseessä on järjestelmä, joka sylkee ulos ennustamattomia numeroita. Pelit käyttävät näitä numeroita päättääkseen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tippuuko viholliselta se harvinainen ase? Onko seuraava tyrmä täynnä kultaa vai odottaako siellä päällikkötason taistelu? Saako vastustaja juuri sen kortin, jolla se pyyhkii sinulla lattiaa?
Kaikkea tätä hallitsee RNG (Random Number Generation). Tämän ymmärtäminen on oleellista ja jopa kriittistä. Kun tiedät, miten sattuma on leivottu peliin sisään, alat nähdä ne näkymättömät päätökset siellä taustalla. Siksi jotkut pelit tuntuvat reiluilta silloinkin, kun tuuri ei käy, ja toiset taas vaikuttavat huijaukselta, vaikka matematiikka olisi kuinka rehellistä.
Matematiikka sattuman takana
Tämä yllättää useimmat: tietokoneet eivät osaa luoda täysin satunnaisia numeroita. Kone on ennalta määritelty peli. Jos annat sille saman syötteen, se antaa aina saman tuloksen. Siksi pelit käyttävätkin pseudosatunnaislukugeneraattoria eli PRNG:tä (Pseudo-Random Number Generator). PRNG ottaa lähtöarvoksi ns. siemenen (Seed) – joka on usein jotain vaihtuvaa, kuten järjestelmän kello millisekunteina – ja ajaa sen läpi algoritmin, joka tuottaa pitkän sarjan tilastollisesti ennustamattomia lukuja.
Tämä siementieto on kaikki kaikessa. Kaksi pelaajaa, jotka aloittavat algoritmisesti tuotetun -pelin samalla siemenellä, saavat täysin identtiset maailmat. Näin Minecraftin maailmojen siemenet toimivat. Speedrunnerit käyttävät tätä kopioidakseen tietyt skenaariot testausta varten. Pelien sattuma on siis aina pohjimmiltaan toistettavissa.
Loot-dropit, säälijärjestelmät ja miksi RNG tuntuu epäreilulta
Tunteikkain paikka RNG:lle on loot-droppi. Jos esineen tippumisprosentti on 0,1 %, peli arpoo haluamasi tavaran keskimäärin kerran tuhannesta yrityksestä. Mutta se voi tulla 50. kerralla tai vasta 3000. yrityksellä. Matikka ei valehtele ja kokemus on raivostuttavan vaihteleva.
Monet nykyiset pelit taklaavat tämän säälijärjestelmillä (Pity System). Tietyn epäonnistumismäärän jälkeen todennäköisyys nousee tai harvinainen esine taataan. Esimerkiksi Genshin Impactin hard pity -systeemi on tästä klassinen esimerkki. Kehittäjät myöntävät tällä, että puhdas rajoittamaton RNG tuottaa kokemuksia, jotka tuntuvat erittäin epäoikeudenmukaisilta, vaikka ne olisivat matemaattisesti reiluja.
Prosessuaalinen generointi – Kun RNG rakentaa maailman
Sattuma ei vain pudottele tavaroita, se luo ympäristöjä. Hades, Dead Cells ja Spelunky käyttävät Prosessuaalista generointia rakentaakseen maailman uusiksi joka pelikerralla. Mikään reissu ei ole siis rakenteellisesti samanlainen. Haasteena on rajoittaa RNG:tä tarpeeksi, jotta lopputulos on pelattava. Täysin vapaa sattuma loisi rikkinäisiä kenttiä ja mahdottomia viholliskomboja. Koodarit vääntävät hikipäässä sääntöjä, joiden sisällä RNG operoi. Maailma on joka kerta eri, mutta ei koskaan voittamaton.
RNG-sertifiointi – Miksi se merkkaa pelien ulkopuolella?
Ei, RNG ei ole vain videopelijuttu. Mikä tahansa digitaalinen systeemi, joka nojaa satunnaisuuteen, on riippuvainen numerogeneroinnin laadusta. Kun pelataan oikealla rahalla, tästä tulee sääntelyasia. Kasinopartion parhaiden kasinoiden listauksen mukaan kaikki Suomen suosituimmat nettikasinot käyttävät riippumattomasti sertifioituja RNG-järjestelmiä. Se on vaatimus, joka tulee suoraan lisenssiehdoista. Videopeleissä vastaavaa ulkopuolista sertifiointia ei ole, mikä on tehnyt loot box -kiistoista niin vaikeita ratkaista sääntelyn kautta.
Kun RNG menee vihkoon – Kuuluisat pelimaailman skandaalit
Pahimmissa RNG-kiistoissa on yhteinen nimittäjä: kertomatta jätetyt todennäköisyydet. FIFA Ultimate Team oli vuosia fanien hampaissa, koska pakoista ei kerrottu droppisuhdetta. Diablo 3:n alkuperäinen taloussysteemi romahti, koska loot-tuurit oli vedetty niin alas, että oikean rahan huutokauppa oli ainoa tapa saada kunnon varusteet hahmolle. Ala on liikkunut kohti läpinäkyvyyttä. Belgia ja Alankomaat luokittelivat tietyt loot boxit uhkapeleiksi ja pakottivat julkaisemaan prosentit. Myös Apple ja Google vaativat nykyään mobiilipeleiltä “talon etu” -suhteiden julkistamista kaupoissaan.
Onko RNG kilpapelaamisen vihollinen?
Kyllä ja ei. Korkealla tasolla RNG:hen suhtaudutaan epäluuloisesti. Counter-Striken turnauksissa aseiden hajontaa hallitaan mekaanisesti. Shakissa ei ole RNG:tä ollenkaan. Ja silti rakastetuimmat pelit käyttävät sitä tarkoituksella. Pokeri perustuu siihen täysin. Teamfight Tactics, jossa kaupan RNG on strategian ydin, on Twitchin katsotuimpia pelejä.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö RNG ja kilpailu sopisi yhteen. Kyse on siitä, että parhaat pelit antavat taitaville pelaajille tarpeeksi työkaluja varianssin hallintaan. Taito pysyy dominoivana tekijänä pitkässä juoksussa, vaikka yksittäiset tulokset olisivat arvaamattomia. Ne pelit, joissa tämä tasapaino on kunnossa, porskuttavat vielä vuosikymmenten päästä.