Pelit

Roblox avaa uuden Learning Hubin Kommentit pois päältä artikkelissa Roblox avaa uuden Learning Hubin

on julkaissut uuden Learning Hubin, joka kokoaa yhteen kymmeniä interaktiivisia oppimiskokemuksia. Hubi on ajoitettu kesälomakuukausiin, jolloin monet opiskelijat etsivät mielekästä tekemistä koulun ulkopuolella.

Sisältö kattaa laajan kirjon aiheita: matematiikkaa, englannin kieltä ja tietojenkäsittelyä, mutta myös arjen taitoja ja maailman ajankohtaisia ilmiöitä. Yksi kiinnostavimmista tulokkaista on Bitesizen Planet Planners, joka opettaa 11–14-vuotiaille muun muassa luonnonkatastrofeihin varautumista ja kaupunkien hallintaa ja vieläpä kansallisiin opetussuunnitelmiin pohjautuen.

BBC:n mukaan pelillisyys tekee oppimisesta hauskaa ja auttaa kehittämään kriittistä ajattelua sekä ongelmanratkaisua.

Pelaajat voivat tehdä päätöksiä ja nähdä niiden seuraukset pelimaailmassa, jopa yhdessä luokkaryhmänä. – BBC:n Oonagh Jaquest kertoo.

Learning Hubista löytyy myös muita suosikkeja, (jo 70 miljoonaa käyntiä), meribiologiaa opettava , ohjelmoinnin perusteet tarjoava Lua Learning, sekä sanavarastoa kasvattava roolipeli . Lisäksi Googlen Be Internet Awesome World tuo mukaan verkon turvallisuusopit.

Uusi oppimiskeskus löytyy Robloxin työpöytä- ja mobiilisovelluksista More-välilehden Learn-kuvakkeen takaa. Nyt kesälomalla ei tarvitse valita pelaamisen ja oppimisen välillä, Roblox yhdistää molemmat.

Gamevestor hylkää kryptot ja tarjoaa aitoa osakkuutta peliprojekteihin Kommentit pois päältä artikkelissa Gamevestor hylkää kryptot ja tarjoaa aitoa osakkuutta peliprojekteihin

Ranskan Annecystä ponnistava on avannut ovensa ja lupaa mullistaa pelirahoituksen. Kyseessä on eurooppalainen joukkosijoitusalusta, jossa pelaajat voivat sijoittaa suoraan PC- ja konsolipeliprojekteihin ja saada osuuden tulevista tuotoista, jos peli menestyy. Ajatus on yksinkertainen. Fanit eivät enää vain kannusta sivusta, vaan lähtevät mukaan rahoittajiksi.

Alustan ovat perustaneet pelialan konkarit Ivan Marchand (taustaa muun muassa :lta ja Googlelta) ja Arthur Van Clap (, ). Gamevestor toimii EU-sääntelyn puitteissa, eikä mukaan ole sotkettu kryptoa tai Web3-härpäkkeitä. Jokainen projekti käy läpi asiantuntijaraadin seulan, ja rahoitus vapautetaan kehityksen edetessä välitavoitteiden mukaan.

Sijoittaminen alkaa 100 eurosta, ja kampanjoiden tavoitteet liikkuvat 120 000 eurosta aina 1,8 miljoonaan euroon, enimmillään jopa 5 miljoonaan euroon asti. Ensimmäisissä hankkeissa esitetyt tuotto-odotukset liikkuvat 1,5–2-kertaisina sijoitettuun summaan nähden, jos peli menestyy kaupallisesti. Kyse on kuitenkin arvioista, ei lupauksista ja riski on aina olemassa.

Julkaisun yhteydessä mukana on kolme eurooppalaista indie-projektia, (, Pariisi), (, Nantes) sekä (, Viro). Tarjolla on roguelite-toimintaa, taktista FPS-sotaa ja hack’n’slash-roolipeliä, eli jokaiselle jotakin.

Gamevestor ratsastaa joukkorahoituksen kasvulla, mutta vie konseptin askeleen pidemmälle tarjoamalla sijoittajille osuuden mahdollisista tuotoista. Tavoitteena on yhdistää studiot ja yhteisö tiiviimmin kuin koskaan aiemmin. Nyt kysymys kuuluu osuuko pelaaja seuraavaan indie-hittiin vai jääkö sijoitus pelkäksi kokemukseksi?

Larian Studios: Tekoäly ei korvaa konseptitaiteilijoita Kommentit pois päältä artikkelissa Larian Studios: Tekoäly ei korvaa konseptitaiteilijoita

Larian Studiosin toimitusjohtaja Swen Vincke on täsmentänyt studion suhtautumista tekoälyn käyttöön pelikehityksessä, kun hänen aiempi kommenttinsa herätti kritiikkiä. Vincken mukaan Larian ei ole korvaamassa konseptitaiteilijoita tekoälyllä, vaan käyttää AI-työkaluja vain ideoinnin tukena aivan kehityksen alkuvaiheessa.

Vincke painottaa, että varsinainen konseptitaide on aina ihmisten käsialaa. Tekoäly toimii korkeintaan karkeana hahmotelmana sommittelulle, joka korvataan myöhemmin kokonaan alkuperäisellä taiteella. Hänen mukaansa kyse on samasta asiasta kuin referenssien etsiminen Googlesta tai taidekirjoista, apuvälineestä, ei korvaajasta.

Kohun taustalla oli haastattelu, jossa toimittaja Jason Schreier kirjoitti Larianin panostavan vahvasti generatiiviseen tekoälyyn. Vincken mukaan tämä antoi osin väärän kuvan, minkä vuoksi Schreier julkaisi myöhemmin haastattelun raakatranskriptin, jotta lukijat voisivat arvioida kokonaisuuden itse.

Vincke myöntää, että tekoäly nopeuttaa kokeilua ja mahdollistaa laajemman ideoinnin, mutta ei varsinaisesti tee kirjoittamisesta tai käsikirjoituksesta nopeampaa. Lopputulos vaatii yhä ihmisen työtä, muokkausta ja harkintaa. Tekoäly lisää määrää, ei oikotietä laatuun.

Lopuksi Vincke muistuttaa, että peliala on teknologialähtöinen ja kilpailtu. Uusia työkaluja on pakko kokeilla, koska jälkeen jääminen voi olla kohtalokasta. Hänen mukaansa samanlaisia pelkoja on nähty aiemminkin uusien teknologioiden kohdalla ja niihin sopeutuminen on osa kehitystä.