Arvostelut

Ruotsalainen Chronicon on laatuhuumetta Diablon-nälkäisille Kommentit pois päältä artikkelissa Ruotsalainen Chronicon on laatuhuumetta Diablon-nälkäisille

8.5 / 10
Hyvää Hervottomasti ihanaa loottia. Huonoa Helppo. Yleisesti Älä anna ulkoasun hämätä. Chronicon on tämän hetken parhaita toimintaroolipelejä, josta kukaan ei ole kuullut. Kiireisen pelaajan vaihtoehto.

Vuonna 2012 maailma lähes syöksyi pimeyteen, kun ilmestyi ja alitti kaikki odotukset. Pahimmalta vältyttiin vain, koska ja -pelien kaltaiset nousukkaat täyttivät toimintaroolipelien tyhjiön. Niissä on riittänyt pelattavaa vuosiksi, mikä on siunaus ja kirous. Varsinkin Path of Exile vaatii luopumista maallisesta elämästä ja joogin kykyä vaipua transsiin päiväkausiksi. Nyt näyttämölle astuu ruotsalaisen Daniel Stigsjöön kehittämä , joka tekee kaiken saman kuin isoveljensä, mutta kompaktisti. Se ei vaadi avioliittoa ja on avoin jopa yhden illan jutuille.

Pahuus on karkotettu maasta, demonit voitettu, ja kuningaskunnassa vallitsee rauha. Puhe on nyt Ruotsin lisäksi Chroniconin fantasiamaailmasta. Mitä virkaa sankareilla enää on täydellisessä yhteiskunnassa? Metsän keskellä kohoaa temppeli, jossa he pääsevät elämään katkelmia muinaisten urhojen geenimuistoista. Se tarinasta. Tässä pelissä tapetaan hirviöitä.

 

Vihollismassojen niittäminen ja loputon lootin kilinä vievät hypnoosiin. Chronicon lypsää aivoista dopamiinia niin tehokkaasti, että luokittelisin pelin miedoksi huumeeksi. Säihkyviä aarteita sataa niskaan kuin Esterin holvista, ja varusteissa on vaihtelua. Koskaan ei tiedä, milloin putoaa jokin odottamattoman hyvä palkinto, joka voi muuttaa pelityylin. Ainoa päämäärä on ikuinen voimistuminen, ja peli ehdollistaa jatkamaan oravanpyörää. Riippuvuuden aiheuttaminen psykologisilla tempuilla on kuolemansynti silloin, kun halutaan myydä maksullista tilpehööriä. Chronicon ei rahasta, vaan käyttää samoja jippoja hauskuuden luomiseen. Kun psykologi B. F. Skinner laittoi rotan laatikkoon, hän tuskin arvasi, millaisia pelejä hänen kokeensa tulisi poikimaan.

Kuvassa Chronicon kiteytettynä.
(Lähde: Wikipedia)

Perunasta puolijumalaksi

Chroniconista piti tulla vaatimaton rogue-lite, mutta mopo karkasi käsistä. Jättiprojektiksi paisunut peli vietti viisi vuotta Early Accessissa, ja versio 1.0. julkaistiin juuri. On vaikuttavaa, että yhden ihmisen tekemä peli tarjoaa kaiken saman, kuin isolla rahalla kehitetyt esikuvansa. Chronicon lainaa sisältönsä naapureilta kuin Den Svenska Krönikan konsanaan, mutta tekee sen rakkaudella.

Valittavana on neljä hahmoluokkaa, joista jokaisella on neljä taitopuuta. Hahmo kehittyy tasolle 100, mikä riittää noin yhden puun maksimointiin, tai lempitaitojen poimintaan kahdesta. Ritari ja berserker ovat puolustukseen ja hyökkäykseen painottuvia lähitaistelijoita. Riistanvartija ja velho ampuvat kaukaa. Taitopuut tarjoavat riittävästi palikoita, joita yhdistelemällä hahmosta voi rakentaa eri kokoonpanoja. Esimerkiksi ritarista voi kehittää perinteisen paladinin keskittymällä parannus- ja pyhyystaitoihin, ja berserkeristä voi muokata vaikka lohikäärmesieluisen tulimörssin tai jääviikingin. Hahmo kuin hahmo on lopussa uskomaton tuhon kylväjä, joka yhdellä iskulla aktivoi efektien ryyppään ja putsaa ruudun hirviöistä ilotulitusten saattelemana.

Berserkerille on maistunut Mynthon.

Tason 100 jälkeen kehitys hidastuu, ja pisteitä voi jakaa enää hienosäätäviin Mastery-puihin. Taidot voi myös resetoida ilmaiseksi aina, kun huvittaa kokeilla uutta kokoonpanoa. Se on pelaajaystävällistä, mutta toisaalta hahmo ei enää tunnu yhtä pysyvältä ja omalta.

Muutkin tutut mekaniikat ovat mukana. Varusteita voi päivittää iskemällä jalokiviä reikiin, tai lumota niihin uusia arvottuja ominaisuuksia. Satunnaiset portaalit vievät haasteulottuvuuksiin, ja pääkampanjan jälkeenkin voi rymytä alati vaikeutuvia luolastoja. Path of Exilen kaltaista online-maailmaa ei löydy, mutta niille ketkä pitävät ihmisistä, on tarjolla 1-4 pelaajan yhteistyöpeli sohvalla tai Steamin kautta.

Täyden palvelun temppeli.

Mahti on minun

Tasot nousevat tiuhaan, ja kampanja kestää kymmenisen tuntia. Jo puolessa välissä säädin loottifiltterin näyttämään vain legendaarisimmat aarteet, ettei krääsän kuljetus myyntiin muuttuisi työlääksi. Loottihemmottelun varjopuolena hahmo voimistuu liiankin nopeasti, ja pomohirviöt kaatuvat usein parissa sekunnissa. Vaaran puuttuessa sääntöjen syvempiä vivahteita ei tarvitse opetella pääkampanjan aikana. Siinä missä helppous pilasi minulta Diablo III:n, Chroniconille se on vain lievä miinus. Molemmissa aito haaste alkaa vasta tarinan jälkeen, mutta Chronicon viihdyttää helpponakin.

Jousiampujani latoo sarjatulena nuolia, jotka osuessaan hidastavat, tainnuttavat, levittävät myrkyttäviä siemenkotia, sytyttävät maan tuleen ja räjähtävät sirpaleiksi. Sirpaleet lävistävät ympäröivät viholliset ja luovat pieniä tornadoja, jotka yhdistyvät isoksi tornadoksi, joka käy ajamaan vihollisia takaa. Siksi olen onnellinen mies.

Kuin selainpeli tuotuna Steamiin – arvostelussa Blade Chimera Kommentit pois päältä artikkelissa Kuin selainpeli tuotuna Steamiin – arvostelussa Blade Chimera

on Team LadyBugin ja WSS Playgrounding kehittämä okkultti cyberpunk metroidvania peli. Pelin julkaisijana toimivat ja . Testaus tapahtui :llä ja pelattu Xbox sekä PS5 ohjaimilla. Blade Chimera on Team LadyBugin uusin ja kunnianhimoisin peli, joka vie pelaajan syvälle okkultistiseen cyberpunk-maailmaan. Metroidvania-genreen kuuluva peli tarjoaa laajan kartan, saumattomia siirtymiä eri alueiden välillä sekä sivutehtäviä päätarinan rinnalle. Mutta onnistuuko peli lunastamaan odotuksensa?

Pelin tarina ja maailma

Pelaaja astuu demoninmetsästäjä Shinin saappaisiin tämän etsiessä menetettyjä taitojaan ja totuutta unohtuneesta menneisyydestään. Tarina on erityisen kiehtova, ja maailman tutkiminen tarjoaa mahdollisuuden paljastaa salaisuuksia kartassa sekä muistojen palauttamisessa. Pelissä on taianomaista tunnelmaa, jossa yhdistyvät okkultismi ja futuristinen estetiikka.

Iso plussa pelille on sivutehtävien ja vapaan kartan tutkimisen tarjoama monipuolisuus. Toisaalta toistuva rakenne, tehtävän haku, demonien tappaminen, seuraavaan tarinapaikkaan eteneminen, voi nopeasti tuntua yksitoikkoiselta.

Pelissä demonien nimet on usein valittu niiden ulkonäön mukaan, mikä tuo lisäkerroksia pelin tunnelmaan. Esimerkiksi sininen demoni tunnetaan nimellä Ao Oni, joka suoraan käännettynä tarkoittaa ”sininen demoni”. Lentävät variksen näköiset viholliset on nimetty Karasuksi, joka tarkoittaa varista, ja vihreät lentävät haamutyyppiset demonit puolestaan saavat nimekseen Hito Dama, joka tarkoittaa ”ihmissielua”.

Pelattavuus ja ohjattavuus

Ensituntuma pelistä oli vaihteleva. Alku oli teknisesti ongelmallinen – pelin julkaisupäivänä jatkuvat errorit, jokta estivät pelin avautumisen, pakottivat odottamaan korjauspäivitystä. Tämän jälkeen pelikokemus parani, mutta hahmon ohjauksessa on puutteita. Hypyt ja parkourausta vaativat kohdat voivat turhauttaa, ja tönkkö ohjaustuntuma tekee pelaamisesta epätarkkaa. Useissa nopeissa kohdissa joutui tekemään hitaasti asioita, jotta hahmo kerkeää niihin reagoida, joka johti moneen kuolemaan ja uudelleen asioiden tekemiseen, koska tallentaminen unohtui.

Väistöliikkeet ja taistelumekaniikka toimivat hyvin, mutta pelin rankaisevuus virheistä vaatii pelaajalta keskittymistä. Demonit lyövät kovaa ja panssareita eikä puolustusta saa päivittettyä, joten välillä ihmeellisten hirboxien tarkkailu saattoi myös äkkiä koitu jo mennyn sisällön uudelleen kahlaamiseen, jotta pääsee jatkamaan eteenpäin. Erityisesti Lux-demonin käyttäminen taistelussa tuo peliin syvyyttä, mutta sen hallinta kiipeilyssä on toisinaan epäintuitiivista. Lux toimii taistelussa tehokkaasti ja ottaa helposti ohjaimen komennot vastaan välillä, jopa liian tehokkaasti ja hyökkäyksiä tulee tehtyä taistelun ulkopuolella.

Grafiikat ja äänimaailma

Pelin pikselitaide on ehdoton kohokohta. on panostanut yksityiskohtiin, ja pelin visuaalinen ilme hurmaa alusta loppuun. Hyökkäysanimaatiot, käyttöliittymä ja vihollisten ulkoasu on kaikki huolellisesti suunniteltu pikselityyliin. Jos pystyy pelaamaan japaninkielisenä niin suosittelen suuresti, koska Japaninkieliset kirjoitusmerkit sopivat pelin estetiikkaan erityisen hyvin.

Äänimaailma sen sijaan jättää hieman toivomisen varaa. Vaikka musiikki itsessään on laadukasta, se ei onnistu luomaan cyberpunk-taistelun intensiivistä tunnelmaa. Vähän jäävät musiikit laiskanpuoleiseksi ja ne tarvisivat vähän potkua takapuoleen, että tulisi sopivampi tehokkuus, kun kuitenkin ollaan demoneita tappamassa. Toisaalta ääniefektit osuvat täydellisesti kohdilleen, tehden pelaamisesta miellyttävää myös ilman musiikkia. Varsinkin väistelyliikkeen tekeminen on mahtavaa siinä olevan ääniefektin kanssa ja sillä on myös hyvä liikkua paikasta toiseen.

Yhteenveto

Jos tällaisesta pelistä tykkää ja jaksaa opetella pelaamaan pelin tahtiin niin suosittelen. Yksitoikkoiseksi käy nopeasti vaikka tarina ja muistojen avaaminen vaikuttaakin tosi mielenkiintoiselta, mutta kaikki ongelmat hahmon ohjauksessa vievät ilon pelistä. Jos peliyhtiön muut pelit ovat tuttuja niin suosittelen harkitsemaan. Peli on saatavilla 29.01.2025 asti –10% 17,55€:lla. Tarjouksen jälkeen peli on normaalihintaisena 19,50€. 1€/1h (Euro per tunti) tulee hyvin, jos pelaa kaiken päätarinasta sivutehtäviin läpi ja tutkii kartan läpi niin arviolta n. 18h, joten tämä kannattaa oottaa huomioon ostamista harkitessa. Joten suosittelen, kyllä sen kannalta, että ei tekeminen lopu kesken.

Blade Chimera

4 / 10
Plussat + Grafiikat + Musiikit + Ääniefektit + Tarina + Taistelumekaniikat + Väistelyliike Miinukset - Hahmon ohjattavuus - Hyppiminen - Pienet tilat taistella - Tuntuu ilmaiselta selainpeliltä

Satumaista strategiaa ja visuaalista loistoa – arvostelussa Ravenswatch Kommentit pois päältä artikkelissa Satumaista strategiaa ja visuaalista loistoa – arvostelussa Ravenswatch

Ravenswatch

Pelin esittely
on tietokoneroolipeli, jonka kehittäjä ja julkaisija . Kyseessä on peli, joka vie pelaajat Unelmamaahan, Reverieen, jossa elävien tarinoiden ja legendojen koti on vaarassa. Maata vaivaan saastuttava voima, joka muuttaa sen asukkaiden mielet, ja vain Reverien suojelijat, korpit, voivat pelastaa sen. Pelissä otat roolin sankarina, joka liittoutuu muiden vahvojen hahmojen kanssa torjuakseen tämän uhkan. Ravenswatch on toimintapainotteinen seikkailupeli, jossa yhdistyvät roolipelielementit, taistelut ja ammuntamekaniikat. Peli on saatavilla :lle ja muille suurille alustoille, kuten PlayStation 5:lle, Xbox Onelle ja Nintendo Switchille.

Ensituntuma
Peli herättää heti mielenkiinnon vahvalla visuaalisella ilmeellään ja jännittävällä aloituskohtauksellaan. Peli ei vaikuta aluksi olevan buginen, vaan se toimii sujuvasti ilman merkittäviä ongelmia. Tunnelma luodaan nopeasti, ja pelaaja pääsee nauttimaan pelin tarjoamasta maailmasta ilman suurempia teknisiä esteitä. Alku on houkutteleva ja pitää pelaajan mielenkiinnon yllä.

Sisältö ja pelimekaniikka
Ravenswatchissa pelaaja valmistautuu jokaiseen pomotaisteluun keräämällä resursseja, tekemällä pieniä aktiviteettejä ja kehittämällä hahmoa. Jokaisella kentällä on 18 minuuttia aikaa, jonka aikana pelaaja voi kerätä esineitä, käydä kaupassa ja valmistautua tulevaan taisteluun. Pelissä on runsaasti strategisia elementtejä, kuten taitovalintoja ja esineiden yhdistelmiä, jotka voivat johtaa uskomattomiin synergioihin ja luoda todella voimakkaita hahmoja. Taitojen ja esineiden uudelleenvalinta (reroll) on keskeinen osa peliä, ja tämä luo mahdollisuuksia kokeilla erilaisia lähestymistapoja pelissä ilman turhautumista. Erilaiset esineet ja kyvyt tuovat peliin syvyyttä ja tekevät jokaisesta pelikerrasta ainutlaatuisen.

Grafiikat ja visuaalinen suunnittelu
Ravenswatchin karttasuunnittelu on sekä visuaalinen elämys että strateginen leikkikenttä. Peli jakautuu kolmeen eri lukuun, joista jokaisella on oma teemansa ja ulkoasunsa, jotka poikkeavat toisistaan merkittävästi. Vaikka kenttien järjestys on aina sama, niiden sisällön paikat ja vihollisten sijainnit vaihtelevat satunnaisesti, mikä pitää pelin tuoreena ja arvaamattomana. Pelissä seikkaillaan synkissä metsissä, aavikoilla ja suurissa linnoissa, mikä luo jatkuvasti erilaisia visuaalisia kokemuksia ja ympäristöjä.

Äänimaailma
Pelin musiikki ja ääniefektit ovat todella onnistuneita. Musiikki tukee pelin tunnelmaa täydellisesti ja vie pelaajan syvemmälle pelin maailmaan. Äänet luovat jännitystä ja intensiteettiä, ja ne vastaavat hyvin tapahtumien kulkuun ja ympäristön muutoksiin. Peliin lisätyt hahmojen kommentit lisäävät immersiota ja tekevät pelistä elävämmän.

Pelin haasteet ja vaikeustaso
Vaikka Ravenswatch tarjoaa paljon viihdykettä ja hauskaa pelattavaa, pelin tasapaino on ongelmallinen. Ensimmäinen luku tuo esiin turhauttavan vaikeusasteen, erityisesti sivutehtävien osalta, mikä tekee pelikokemuksesta epätasapainoisen. Satunnaisuus, kuten vihollisten spawn-mekanismi, tekee pelistä enemmän onnen kuin taidon peliä, mikä voi aiheuttaa turhautumista, erityisesti suunnittelun ja strategian osalta. Peli ei myöskään tarjoa tutorial-tilaa, mikä saattaa olla haastavaa uusille pelaajille. Vaikka pelissä on useita vaikeustasovaihtoehtoja, ei ole aina selvää, miksi tietyt haasteet tuntuvat niin epätasapainoisilta.


Pelin haasteet ja vaikeustaso
Vaikka Ravenswatch tarjoaa paljon viihdykettä ja hauskaa pelattavaa, pelin tasapaino on ongelmallinen. Ensimmäinen luku tuo esiin turhauttavan vaikeusasteen, erityisesti sivutehtävien osalta, mikä tekee pelikokemuksesta epätasapainoisen. Satunnaisuus, kuten vihollisten spawn-mekanismi, tekee pelistä enemmän onnen kuin taidon peliä, mikä voi aiheuttaa turhautumista, erityisesti suunnittelun ja strategian osalta. Peli ei myöskään tarjoa tutorial-tilaa, mikä saattaa olla haastavaa uusille pelaajille. Vaikka pelissä on useita vaikeustasovaihtoehtoja, ei ole aina selvää, miksi tietyt haasteet tuntuvat niin epätasapainoisilta.

Moninpeli ja saavutettavuus
Ravenswatchin moninpeli on poikkeuksellisen sujuva ja saavutettava. Peli mahdollistaa sekä ystävien kanssa pelaamisen että satunnaisiin peleihin liittymisen vaivattomasti. Kartan ja alueen valinta on automatisoitu, ja peli valitsee parhaat palvelimet pelaajille ilman yhteysongelmia. Tämä tekee peliin liittymisestä sujuvaa ja takaa lähes viiveettömän pelikokemuksen, mikä on harvinaista monissa nykyisissä peleissä.

Yhteenveto
Ravenswatch on mielenkiintoinen ja koukuttava peli, joka tarjoaa monipuolisia hahmoja, rikasta strategiaa ja visuaalisesti upeita ympäristöjä. Pelissä on kuitenkin tasapaino-ongelmia ja vaikeustasojen epätasaisuutta, jotka voivat estää täysipainoisen pelikokemuksen. Vaikka satunnaisuus tuo peliin omat haasteensa, pelissä on silti potentiaalia ja se tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia kokeiluihin ja uusintapelivaihtoehtoihin. Erityisesti moninpelikokemus on sujuva ja helposti lähestyttävä. Jos olet fani toiminnallisista roolipeleistä, joissa on paljon mahdollisuuksia kokeilla eri rakennelmia ja strategioita, Ravenswatch saattaa olla sinulle oikea peli, mutta se ei ole täydellinen kaikille pelaajille, erityisesti niiden, jotka etsivät tasapainoista ja palkitsevaa yksinpelikokemusta.

Arvostelu: Mallu Miellie

Yhteenveto

7 / 10
Hyvää: - Monipuoliset hahmot ja taitovalinnat. - Erilaiset haasteet ja karttasuunnittelu pitävät pelin tuoreena. - Nopeatempoiset ja intensiiviset pomotaistelut. - Sujuva ja saavutettava moninpeli. -Peli valikko on visuaalisesti hauska ja tukee pelin tunnelmaa - Hahmoille on kirjoitettu hieman omaa tarinaa ja kehittämällä hahmoa saat auki tämän omia muistoja. - Pelin visuaalinen ilme, kuten hahmo, kentät yms. - Lisämodifikaatioilla voit muuttaaa helposti peliä halutessasi vaikeammaksi jos kaipaat vähän lisähaastetta. Huonoa: - Vaikeusasteen epätasapaino. - Satunnaisuus heikentää strategian suunnittelua. - Peli ei tarjoa tutorial-tilaa uusille pelaajille. - Ensimmäinen luku saattaa olla turhauttava vaikeustasoltaan. - Joillekkin jatkuva hahmon kommentointi on enemmän häiritsevää ja rikkookin keskittymisen - Pelin aggro-mekanismi, eli vihollisten houkuttelu ja jahtaaminen, on ongelmallinen. Viholliset voivat tunnistaa ja lähteä jahtaamaan pelaajaa jopa ruudun ulkopuolelta, mikä vetää pelaajan ei-toivottuihin taisteluihin. Tämä liiallinen aggro-etäisyys häiritsee tutkimisen virtausta ja tekee kartalla liikkumisesta vähemmän nautittavaa. - Eye-pisteet eivät tarjoa tarpeeksi vastinetta ajalle, jonka pelaaja niiden eteen käyttää.