Teknologia

Samsungin tulevasta älysormuksesta julkistettiin lisää tietoa Kommentit pois päältä artikkelissa Samsungin tulevasta älysormuksesta julkistettiin lisää tietoa


on vihdoin paljastanut odotetun Galaxy Ringin Mobile World Conference (MWC 2024) -tapahtumassa, antaen meille ensisilmäyksen sen muotoiluun ja toimintoihin. Tämä terveys- ja hyvinvointilaiteduo kilpailee suoraan -sormuksen kanssa ja tarjoaa useita kiinnostavia ominaisuuksia.

on saatavana kolmessa värissä (platinaryhmä, kulta ja keramiikkamusta) ja vaikuttaa hieman paksummalta kuin Oura-sormus sen sisäisten komponenttiensa vuoksi.

Sormus tarjotaan koissa 5–13, ja akun kapasiteetti vaihtelee koon mukaan (14,5 mAh:sta 21,5 mAh:iin). Tarkat akunkeston tiedot eivät ole vielä tiedossa, mutta Oura-sormus tarjoaa jopa seitsemän päivää yhdellä latauksella, joten siinä on ainakin Samsungilla kirittävää.

Galaxy Ring seuraa unta, sydämen sykettä, liikettä ja hengitystä, tarjoten henkilökohtaisia suosituksia kerätyn datan perusteella. Lisäksi se tarjoaa uuden ”My Vitality Score” -ominaisuuden, joka arvioi käyttäjän virkeyden.

Aluksi Galaxy Ring on yhteensopiva vain Samsungin Galaxy-puhelimien kanssa, mutta sen on tarkoitus toimia myös muiden Android-laitteiden kanssa tulevaisuudessa. iOS-yhteensopivuus on vielä epäselvää.Vaikka tarkka hinta ja julkaisupäivä ovat vielä tuntemattomia, Samsung lupaa paljastaa lisätietoja tulevien kuukausien aikana, mukaan lukien täydellisen sensoripaketin ja virallisen julkaisuikkunan.

Tutkimus: Kolmasosa suomalaisista epätietoisia puhelimensa tekoälyominaisuuksista Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkimus: Kolmasosa suomalaisista epätietoisia puhelimensa tekoälyominaisuuksista

Samsungin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista ei tiedä, onko heidän puhelimessaan tekoälyominaisuuksia. Samaan aikaan kun 41 prosenttia suomalaisista omistaa tekoälyllä varustetun puhelimen, heistä 35 prosenttia ei ole vielä hyödyntänyt näitä ominaisuuksia.

Tekoälyn käyttö keskittyy arkisiin toimintoihin

Tutkimus paljastaa, että tekoälyä hyödynnetään puhelimissa eniten hakutoimintoihin (58%), kuvanmuokkaukseen (56%) sekä valo- ja videokuvaukseen (51%).

”Tekoälyn suosio tiedonhaussa on kasvanut viime vuosina valtavasti, sillä se tarjoaa tietoa nopeasti ja helposti omaksuttavassa muodossa. Mobiililaitteisiin integroidut -hakutoiminnot myös avaavat uusia mahdollisuuksia, kuten hakujen tekeminen ruudulla näkyvän kuvan tai videon perusteella”, kertoo Samsungin maajohtaja Mika Engblom.

Kiinnostus tekoälyominaisuuksiin kasvussa

Tutkimuksen mukaan yli puolet (53%) suomalaisista haluaisi tekoälyominaisuuksia puhelimeensa tulevaisuudessa. Tekoälyltä toivotaan erityisesti apua:

  • Reaaliaikaisiin käännöksiin (31%)
  • Kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn (30%)
  • Tiedonhakuun ja nopeaan sisäistämiseen (29%)

”Uudessa Galaxy S25 -sarjassamme vuorovaikutus puhelimen kanssa on aiempaa sujuvampaa ja luonnollisempaa, mikä madaltaa kynnystä hyödyntää tekoälyä. Ihmiset ovat jo pitkään toivoneet, että puhelimelle voisi kertoa, mitä haluaa sen tekevän – ja nyt se on mahdollista”, Engblom toteaa.

Asiantuntijan vinkit tekoälypuhelimen käyttöön

Maajohtaja Engblom rohkaisee käyttäjiä tutustumaan tekoälyominaisuuksiin aktiivisesti:

  1. Kokeile eri ominaisuuksia rohkeasti arkisissa tilanteissa
  2. Aseta pikavalintoja useimmin käytetyille tekoälytoiminnoille
  3. Jaa kokemuksia muiden käyttäjien kanssa
  4. Varmista tietoturva ja tutustu tietojen käsittelytapoihin
  5. Mukauta asetukset omien tarpeiden mukaan

”Tekoälyn käytön osaaminen ja hyödyntäminen on juuri nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Päivittäinen luonnollinen käyttö lisää ymmärrystä ja tuo oivalluksia tekoälyn laajempaakin hyödyntämistä varten”, Engblom muistuttaa.

Kyselytutkimuksen toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 12.–17. joulukuuta 2024. Tutkimukseen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista, ja otos on väestöä demografisesti edustava.

Puettava terveysteknologia mullistuu: Älykellot ja -sormukset voivat tehostaa perusterveydenhuoltoa merkittävästi Kommentit pois päältä artikkelissa Puettava terveysteknologia mullistuu: Älykellot ja -sormukset voivat tehostaa perusterveydenhuoltoa merkittävästi

Puettavan terveysteknologian seuraava suuri harppaus näyttää olevan sen integroituminen terveydenhuollon palveluihin. , , ja Withings ovat kaikki siirtymässä kohti mallia, jossa laitteet eivät vain seuraa käyttäjän terveyttä, vaan myös yhdistävät heidät suoraan terveydenhuollon ammattilaisiin.

Puettavan teknologian kehityskaari

Puettavan terveysteknologian ensimmäinen vuosikymmen alkoi vuonna 2007 Fitbitin julkistuksella. Tuolloin laite oli yksinkertainen askelmittari, joka kiinnitettiin vaatteisiin ja jonka tiedot piti synkronoida tietokoneelle. Nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, älylaitteet seuraavat automaattisesti sydämen sykettä, stressitasoja ja lukuisia muita terveysmuuttujia reaaliajassa.

Uudet innovaatiot ja yhteistyömallit

Withings on jo ottanut merkittävän askeleen eteenpäin Cardio Check-Up -palvelullaan, joka lähettää käyttäjän sydäntiedot sertifioidulle kardiologille arvioitavaksi 24 tunnin sisällä. Älysormusyritys Oura puolestaan on aloittanut yhteistyön Medicare Advantage -terveyspalvelun kanssa, tarjoten ilmaisia älysormuksia terveysvakuutuksen piirissä oleville asiakkaille.

Samsung on ilmoittanut visionsa olevan ”kattavan järjestelmän kehittäminen, joka tukee käyttäjää terveyden matkan joka vaiheessa” – aina mittaamisesta henkilökohtaiseen ohjaukseen ja terveydenhuollon palveluihin yhdistämiseen.

Terveydenhuollon tehostaminen

Ouran varatoimitusjohtaja Jason Oberfest uskoo, että puettava teknologia voi tehostaa perusterveydenhuoltoa merkittävästi. Kun lääkäreillä on käytössään potilaan pitkäaikaista terveysdataa, he voivat verrata vastaanotolla saatuja tuloksia potilaan omiin keskiarvoihin kansallisten keskiarvojen sijaan.

Tulevaisuuden näkymät

Fortune Business Insightsin mukaan puettavien lääkinnällisten laitteiden markkinoiden ennustetaan kasvavan 91,21 miljardista dollarista (2024) 324,73 miljardiin dollariin vuoteen 2032 mennessä.

Alan asiantuntijat näkevät, että puettavan teknologian toinen vuosikymmen keskittyy yhä enemmän tiedon kontekstiin ja sen hyödyntämiseen päivittäisessä päätöksenteossa. Tämä kehitys yhdistettynä terveydenhuollon palveluihin voi mullistaa sen, miten terveyttämme seurataan ja hoidetaan tulevaisuudessa.

Haasteet ja huolenaiheet

Vaikka kehitys vaikuttaa lupaavalta, esiin on noussut myös huolia tietosuojasta ja datan mahdollisesta väärinkäytöstä. Kysymyksiä herättää erityisesti se, miten terveystietoja suojataan ja voidaanko niitä käyttää esimerkiksi vakuutusmaksujen määrittämiseen.