Pelit

Satojatuhansia seuraajia kerännyt somevaikuttaja paljastui huijaukseksi – koko hahmo oli luotu tekoälyllä Kommentit pois päältä artikkelissa Satojatuhansia seuraajia kerännyt somevaikuttaja paljastui huijaukseksi – koko hahmo oli luotu tekoälyllä

Somessa leviää uusi markkinointikikka: vaikuttaja, jota ei ole olemassakaan. Esimerkiksi “Melanskia”-niminen somepersoona kerää satojatuhansia seuraajia ja mainostaa noin 50 dollarin “detox”-ravintolisää – mutta hahmo on kokonaan tekoälyn luoma.

Ilmiö liittyy Modern Antidote -nimiseen ravintolisäbrändiin, jonka taustalla on yrittäjä Josemaria Silvestrini. Yritys hyödyntää markkinoinnissaan useita tekoälyllä luotuja hahmoja: somessa esiintyy esimerkiksi “amish-naista”, tiibetiläistä munkkia sekä lihaksikkaita keski-ikäisiä miehiä. Ongelmana on, ettei videoissa aina kerrota selvästi, että vaikuttajat ovat tekoälyä.

Tutkijat varoittavat, että realistiset tekoälyhahmot voivat hämärtää rajaa mainonnan ja aitouden välillä. Tutkimusten mukaan ihmiset luulevat tunnistavansa tekoälykasvot helposti, mutta todellisuudessa erehtyvät usein. Tämä tekee erityisesti hyvinvointimarkkinoista otollisen maaperän, nimittäin siellä uskottava tarina ja “aito persoona” myyvät usein paremmin kuin pelkkä tuoteseloste.

Viranomaiset ovat alkaneet kiinnittää asiaan huomiota. Useat Yhdysvaltain osavaltiot ovat säätäneet lakeja, jotka velvoittavat merkitsemään tekoälyn luoman sisällön. Samaan aikaan markkina saattaa jo tasoittua: tekoälyvaikuttajien ja brändien yhteistyöt vähenivät vuonna 2025 noin 30 prosenttia.

Silti alan toimijat uskovat ilmiön olevan vasta alussa. Jos kehitys jatkuu samaan tahtiin, tulevaisuudessa voi olla yhä vaikeampaa sanoa, katsooko ruudulla oikeaa ihmistä vai pelkkää algoritmia, joka yrittää myydä sinulle kaiken maailman tupperware-astioita?

Crash Bandicoot oli lähellä kadota kokonaan – yksi yllättävä peli pelasti koko sarjan Kommentit pois päältä artikkelissa Crash Bandicoot oli lähellä kadota kokonaan – yksi yllättävä peli pelasti koko sarjan

Crash Bandicoot

Moni muistaa vauhdikkaan kart-ajelun, mutta harva tietää, että Crash Nitro Kart oli likellä olla koko Crash-sarjan viimeinen peli. Näin kertoo Crash Bandicootin toinen luoja ja hahmosuunnittelija Charles Zembillas tuoreessa haastattelussa.

Zembillasin mukaan pelin kehitysvaiheessa panokset olivat kovat. Kehittäjästudio Vicarious Visions kertoi suoraan, että jos peli ei menestyisi, voitaisiin laittaa kokonaan jäihin. Siksi projektiin haalittiin kovan luokan tekijöitä, ja Zembillas toi mukaan myös pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Joe Pearsonin.

Vuonna 2003 julkaistu kart-ajopeli ilmestyi useille alustoille, kuten 2:lle, Xboxille ja GameCubelle. Kritiikit olivat vaihtelevia, mutta myynti riitti pitämään sarjan hengissä. Zembillasin mukaan juuri tämä peli varmisti, että Crashia nähtiin myöhemminkin uusissa peleissä.

Taustalla oli jo useampi Naughty Dogin alkuperäistrilogian jälkeen julkaistu peli, jotka eivät yltäneet samaan suosioon. Sarja sai kuitenkin myöhemmin uuden elämän, kun alkuperäiset klassikot julkaistiin uudelleen kokoelmassa Crash Bandicoot N. Sane Trilogy vuonna 2017.

Viimeisin sarjan peli on ollut vuonna 2023 julkaistu moninpelipainotteinen Crash Team Rumble, jonka kehitti Toys for Bob. Sarjan omistava ei ole toistaiseksi kertonut uusista Crash-suunnitelmista, joten marsupiaali-maskotti viettää tällä hetkellä ainakin pientä hengähdystaukoa.

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen kehitys etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla näkyy jo nyt. on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi -sarjassa. Samaan aikaan Microsoftin pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.