Artikkelit, Pelimusiikki, Pelit

Savuavat kuudestilaukeavat: Villin lännen pelien musiikki Kommentit pois päältä artikkelissa Savuavat kuudestilaukeavat: Villin lännen pelien musiikki

Äänisuunnittelun ohella musiikki on yksi keskeisiä piirteitä niin elokuvissa, televisiosarjoissa kuin myös videopeleissä, mitä ilman audiovisuaalinen kokemus ei olisi täydellinen. Musiikki luo tunnelmaa, ilmoittaa pelitapahtumista ja reagoi usein pelaajan toimintaan. Interaktiivisuus onkin keskeisimpiä eroavaisuuksia elokuvamusiikin ja pelimusiikin välillä. Vuosikymmenien saatossa videopeleistä on tullut entistä elokuvamaisempia. Pelien musiikki soveltaa tyyliään erilaisista elokuvagenrejen konventioista, jotka ovat olleet olemassa jo varhaisten kolikkopelien aikakaudella 1970-1980-luvulla. Medal of Honorin, Hidden and Dangerousin tai Hearts of Ironin kaltaisissa sotapeleissä on kuultavissa sotilastrumpetteja ja pikkurumpujen pärinää, kun selviämiskauhussa, kuten Resident Evil ja Silent Hill ”kauhumusiikki” pyrkii tehostamaan pelin kauhuefektiä ja luomaan jännittynyttä tunnelmaa ääristyneine pelottavine sointeineen.

Villin lännen pelejä voi pitää interaktiivisina lännenelokuvina, joiden musiikki soveltaa suoraan western-elokuvien musiikillisia konventioita. Tyypillisesti Villiin länteen assosioidaan kaikuisat sähkökitarat, honottavat huuliharput, kaihoisat viulut sekä suuret orkesterisaundit. Yksi varhaisista Villin lännen –pelien alkuperäismusiikeista oli Lucas Artsin kehittämä ensimmäisen persoonan räiskintäpeli Outlaws (1996), jonka Clint Clint Bajakianin säveltämä musiikki soveltaa Ennio Morriconen tunnetuksi tekemää spagetti western –tyyliä, mitä kuultiin muun muassa Sergio Leonen dollari-trilogiassa (Kourallinen dollareita, Vain muutaman dollarin tähden ja Hyvät, pahat ja rumat).  Esimerkiksi pelin teemalaulu muistuttaa trumpetteineen, akustisine kitaroineen ja laukkarytmeineen italialaista westernien teemoja. Taas hiljaa kehittyvä, mahtipontinen The Last Gunfigth luo ruudinkatkuiseen päähenkilön ja rosvon väliseen kaksintaisteluun tiivistä tunnelmaa. Vaikka peli ei olekaan kestänyt kovin hyvin aikaa, sen musiikki on suorastaan uraa uurtavaa.

14 vuotta ennen Rockstar Gamesin Lännen miljööseen sijoittuvaa hiekkalaatikkopeliä Red Dead Redemption 2 peleissä ennennäkemätöntä Villin lännen –konseptia kehitteli sarjan ensimmäinen peli Red Dead Revolver (2004): kolmannen persoonan, suoraviivaisen arcademainen toimintapeli, jonka musiikkiraita koostui 1960-1970-luvun italo westernien teemoista säveltäjiltä, kuten Luis Bacalov, Francesco De Masi, Ennio Morricone ja Bruno Nicolai. Sen graafinen tyyli rakeisine 8-millimetrin kameran tyylisine kuvanlaatuineen muistuttaa kyseisen aikakauden elokuvia. Valmista western-musiikkia kuullaan niin päävalikossa, pelissä sekä elokuvamaisissa välianimaatioissa, jossa se luo vaikutelmaa lännenelokuvasta. Pelin pääteema, Luis Bacalovin Lo Chiamavano King (elokuvasta His Name Was King) mikä kuullaan ensimmäistä yhdessä pelihistorian ikonisimmista alkuanimaatioista, jossa pelin keskeiset hahmot esitellään elokuvamaisessa montaasissa. Peli tempaa mukaansa heti teemalaulun kiihkeistä rumpufilleistä ja sähkökitaran kahdentamasta huuliharppumelodiasta.

Usein miten länkkäripelit soveltavat varsin suoraviivaista pelityyliä sekä kostowesternien yksinkertaisia juonikuvioita. Esimerkiksi Activisionin pelissä Gun (2005) päähenkilö Colton White hakee kostoa isänsä surmanneelle pormestari Hoodoo Brownille ja hänen jengilleen. Tämä kolmannen persoonan toimintaseikkailupeli muistuttaa hiekkalaatikko-pelityyliltään western-peli Red Dead Redemptionia (2010), viittä vuotta ennen, kun se räjäytti pelimaailman valtavalla maailmallaan ja western-tyylisellä musiikillaan. Pelin Gun musiikki muistuttaa paljon perinteisiä westernejä mahtipontisilla orkesterisoinneillaan, jonka lomassa kuullaan perinteisiä lännensoittimia: huuliharppua, akustista kitaraa, slide-kitaraa ja viulua. Musiikki luo peliin eeppisen seikkailun tuntua, vieden pelaajan autenttiseen länkkärimiljööseen. Videopelien musiikki soveltaa siis tyyliviitteitä lähestulkoon kaikista elokuvagenreistä, höystämällä sitä interaktiivisilla piirteillä.

 

Call of Duty: Black Ops 7 nopeuttaa battle passin etenemistä Kommentit pois päältä artikkelissa Call of Duty: Black Ops 7 nopeuttaa battle passin etenemistä

Activision tekee Black Ops 7:n ensimmäiseen kauteen ison muutoksen, joka helpottaa ja nopeuttaa Call of Dutyn battle pass -etenemistä. Pelaajien vuosia jatkunut turhautuminen liian hitaasta etenemisestä on vihdoin otettu tosissaan, ja tuloksena on battle pass, jota ei tarvitse grindailla hiki hatussa.

Uudistus alkaa rakenteesta. Battle passin alkupään sivut vaativat nyt vähemmän tasoja ennen kuin niiden arvokkaimmat High-Value Target -palkinnot aukeavat. Myöhemmille sivuille puolestaan on lisätty enemmän sisältöä, mikä tasaa kokonaisuutta ja tuo isoja palkintoja nopeammin. Käytännössä pelaaja pääsee käsiksi kiinnostaviin herkkuihin aiemmin kaikista 100 tasosta.

Ensimmäistä kertaa pelissä voi myös ansaita battle pass -tokeneita suorittamalla päivittäisiä haasteita. Tätä ei rajoiteta pelkkiin moninpeleihin, vaan haasteita voi suorittaa myös Zombies-, Warzone-, Co-Op-kampanja- ja Endgame-tiloissa. Tiettyinä päivinä bonushaaste tuo yhden tokenin, jolla voi avata tason saman tien. Tämä on ominaisuus jota aktiiviset COD-pelaajat ovat toivoneet vuosia.

Season 1 -passi tarjoaa yhteensä 119 palkintoa, joista 23 on ilmaisia. Mukana on 1 100 COD Pointsia, 11 operaattoriasua, 26 blueprintia ja asetta sekä kaksi uutta perusasetta. Battle pass maksaa 1 100 COD Pointsia (noin 11 euroa), ja 2 400 pisteen (noin 24 euroa) bundle sisältää lisäksi 20 avaus-tokeneita.

Muutos tulee aikaan, jolloin Black Ops 7:n myynti näyttää jäävän edeltäjiensä jalkoihin, ja keskustelu pelisarjan tulevaisuudesta käy kuumana. Se, nopeuttaako battle passin virtaviivaistus pelaajien paluuta pelin pariin, jää vielä nähtäväksi, mutta ainakin paperilla uudistus on tervetullut.

Rockstarin Dan Houser tekee peliä uuden romaaninsa maailmaan Kommentit pois päältä artikkelissa Rockstarin Dan Houser tekee peliä uuden romaaninsa maailmaan

Rockstar Gamesin legendaarinen käsikirjoittaja ja GTA- sekä Red Dead -sarjojen luova moottori Dan Houser palaa pelinkehityksen pariin, mutta täysin uuden tarinamaailman kanssa. Houser on julkaissut uuden romaaninsa A Better Paradise – Volume One: An Aftermath, joka perustuu hänen aiempaan audiodraamaansa pelistudiosta, joka luo itseään vihaavan tekoälyn. Nyt samasta maailmasta on tulossa myös videopeli.

Houser kertoi Sunday Brunch -ohjelmassa, että peliä on kehitetty jo noin 18 kuukautta, ja valmista on odotettavissa vasta muutaman vuoden kuluttua. Kyse ei kuitenkaan ole suorasta sovituksesta, vaan itsenäisestä tarinasta, joka jakaa romaanin universumin ja teemat.

Vaikka kirja käsittelee tekoälyn vaaroja ja vääristymiä, Houser ei kaihda sen hyödyntämistä pelikehityksessä, mutta suhtautuu siihen huomattavan realistisesti.

Me kokeilemme tekoälyä, mutta totuus on, ettei se ole vielä niin hyödyllistä kuin yhtiöt antavat ymmärtää. Se ei ratkaise kaikkia ongelmia. – Houser totesi.

Hänen mukaansa monet AI-lupaukset kuulostavat enemmän siltä, että niillä halutaan pumpata osakekursseja kuin kuvata todellista teknologista läpimurtoa.

Houser muistuttaa, että osa siitä, mitä nykyisin markkinoidaan vallankumouksellisena tekoälynä, on käytännössä vain entisten teknologioiden kiiltäväksi kiillotettu versio. Silti hän myöntää, että aidosti vaikuttaviakin asioita tapahtuu, mutta viimeisen ratkaisevan kehitysloikan saavuttaminen vaatii vielä huomattavaa panostusta.

Houserin paluu pelimaailmaan herättää odotuksia. Jos uusi projekti onnistuu yhdistämään hänen tarinankerrontansa terävyyden ja tekoälyn teemoihin yhtä oivaltavasti kuin romaaniensa, luvassa voi olla jotakin todella kiinnostavaa.