Sega on paljastanut aiemmin näkemättömän Venus -käsikonsolin, joka ei koskaan saapunut markkinoille.
Konsoli oli kehitteillä ennen vuonna 1995 Yhdysvalloissa ilmestynyttä Genesis Nomad -käsikonsolia. Käytännössä konsoli oli kannettava versio Mega Drive -konsolista.
Nomad oli kaupallisesti pettymys ja onnistui myymään ainoastaan miljoona kappaletta neljän vuoden aikana. Konsoli oli kuitenkin ensimmäinen 16-bittinen käsikonsoli.
Japanilaiset pelistudiot eivät enää pyörittele peukaloitaan tekoälyn suhteen, nimittäin yli puolet käyttää sitä jo aktiivisesti pelikehityksessä. Tokyo Game Show’n järjestäjän, CESA:n, tuoreen raportin mukaan 51 prosenttia alan yrityksistä hyödyntää generatiivista tekoälyä erilaisissa kehitysvaiheissa.
Yleisimpiä käyttökohteet ovat hahmojen ja taustakuvien luonnissa, tarinoiden ja tekstien kirjoittaminen sekä ohjelmoinnin tukeminen. Noin kolmannes yrityksistä käyttää tekoälyä jopa omien pelimoottoreidensa kehittämiseen, eli kone auttaa tekemään konetta, jolla tehdään pelejä.
Suurista nimistä esimerkiksi Capcom ja Sega ovat jo kertoneet avoimesti tekoälykokeiluistaan. Capcom testaa Gemini-malleja taustaympäristöjen prototyyppaukseen, kun taas Sega on perustanut jopa oman “Generative AI ” komitean valvomaan ja ohjaamaan tekoälyn käyttöä pelitiimeissä. Level-5 puolestaan hyödynsi Stable Diffusionia jo 2023 pelimaailmojen taustojen luomisessa ja Github Copilotia koodiapuna.
Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä innokkaita. Nintendo suhtautuu tekoälyyn edelleen varauksella. Yhtiön toimitusjohtaja Shuntaro Furukawa on muistuttanut, että teknologiaan liittyy kiusallisia tekijänoikeuskysymyksiä, eikä yhtiö halua ottaa riskiä ennen kuin pelisäännöt ovat selvemmät.
Videopeliharrastajien keskuudessa on noussut kohu, kun Sega on syytettynä poliisin käyttämisestä saadakseen takaisin kehityskonsolit, jotka se oli huolimattomasti hävittänyt. Kyseessä ovat Nintendo DSi-, 2DS-, 3DS-, Wii- ja Wii U -kehityskonsolit, joiden tarkoitus on ollut vain kehittäjien käyttöön, mutta jotka päätyivät myyntiin yksityisen jälleenmyyjän kautta. Hän oli maksanut konsoleista noin 10 000 puntaa (noin 11 500 euroa), kun Sega muutti toimistonsa Lontoossa.
Kesäkuussa poliisi teki ratsian jälleenmyyjän kotiin ja takavarikoi konsolit. Jälleenmyyjä väittää, että Sega oli palkannut yksityisen tutkijan tekeytymään ostajaksi kuukautta ennen ratsiaa. Hänet pidätettiin, ja hän vietti noin kahdeksan tuntia sellissä, vaikka hän oli lain mukaan laillisesti hankkinut konsolit toimistosiivouksesta ja maksetut kaupat oli dokumentoitu.
Kohua lisää se, että poliisin takavarikoidessa konsolit, muut tarvikkeet ja lisävarusteet jätettiin koskemattomiksi. Jälleenmyyjä epäilee, että koko operaatio oli Segan keino palauttaa laitteet, jotka se olisi itse huolimattomasti hävittänyt, ja pelkää niiden mahdollisesti jo tuhoutuneen. Hän on yrittänyt saada Segaa vastaamaan, mutta yhtiö on pysynyt hiljaa.
Nintendo omistaa kehityskonsolit, eikä kolmansien osapuolten käyttö ole sallittua ilman asianmukaista lupaa. Sega on nyt keskiössä kysymyksissä siitä, kuinka yritys ja poliisi toimivat yhdessä. Lisäksi oikeudenkäyntiasiakirjojen epäselvyydet herättävät kysymyksiä UK:n etsintä- ja takavarikointikäytännöistä.
Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä yritysten ja lainvalvonnan suhteesta, yksityishenkilön oikeusturvasta ja videopelihistorian säilyttämisestä.
