Sega on paljastanut aiemmin näkemättömän Venus -käsikonsolin, joka ei koskaan saapunut markkinoille.
Konsoli oli kehitteillä ennen vuonna 1995 Yhdysvalloissa ilmestynyttä Genesis Nomad -käsikonsolia. Käytännössä konsoli oli kannettava versio Mega Drive -konsolista.
Nomad oli kaupallisesti pettymys ja onnistui myymään ainoastaan miljoona kappaletta neljän vuoden aikana. Konsoli oli kuitenkin ensimmäinen 16-bittinen käsikonsoli.
Videopeliharrastajien keskuudessa on noussut kohu, kun Sega on syytettynä poliisin käyttämisestä saadakseen takaisin kehityskonsolit, jotka se oli huolimattomasti hävittänyt. Kyseessä ovat Nintendo DSi-, 2DS-, 3DS-, Wii- ja Wii U -kehityskonsolit, joiden tarkoitus on ollut vain kehittäjien käyttöön, mutta jotka päätyivät myyntiin yksityisen jälleenmyyjän kautta. Hän oli maksanut konsoleista noin 10 000 puntaa (noin 11 500 euroa), kun Sega muutti toimistonsa Lontoossa.
Kesäkuussa poliisi teki ratsian jälleenmyyjän kotiin ja takavarikoi konsolit. Jälleenmyyjä väittää, että Sega oli palkannut yksityisen tutkijan tekeytymään ostajaksi kuukautta ennen ratsiaa. Hänet pidätettiin, ja hän vietti noin kahdeksan tuntia sellissä, vaikka hän oli lain mukaan laillisesti hankkinut konsolit toimistosiivouksesta ja maksetut kaupat oli dokumentoitu.
Kohua lisää se, että poliisin takavarikoidessa konsolit, muut tarvikkeet ja lisävarusteet jätettiin koskemattomiksi. Jälleenmyyjä epäilee, että koko operaatio oli Segan keino palauttaa laitteet, jotka se olisi itse huolimattomasti hävittänyt, ja pelkää niiden mahdollisesti jo tuhoutuneen. Hän on yrittänyt saada Segaa vastaamaan, mutta yhtiö on pysynyt hiljaa.
Nintendo omistaa kehityskonsolit, eikä kolmansien osapuolten käyttö ole sallittua ilman asianmukaista lupaa. Sega on nyt keskiössä kysymyksissä siitä, kuinka yritys ja poliisi toimivat yhdessä. Lisäksi oikeudenkäyntiasiakirjojen epäselvyydet herättävät kysymyksiä UK:n etsintä- ja takavarikointikäytännöistä.
Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä yritysten ja lainvalvonnan suhteesta, yksityishenkilön oikeusturvasta ja videopelihistorian säilyttämisestä.
Sega suhtautuu tekoälyyn niin vakavasti, että on perustanut oman Generative AI Committee -toimikunnan kehittämään ja ohjaamaan sen käyttöä pelinkehityksessä. CEDEC 2025 -kehittäjäkonferenssissa yhtiön tekniset johtajat Daishi Yokoshima ja Atsuki Yagi kertoivat, että generatiivista tekoälyä testataan jo koodin, kuvien ja animaatioiden tuottamiseen, toistaiseksi vain sisäisissä kokeiluissa.
Tavoitteena ei ole vain säästää aikaa, vaan myös avata ovia uusille luoville kokeiluille, kuten automaattisesti luotaville tarinoille ja dialogille. Sega uskoo, että mukavuuden ja luovuuden rinnakkaiselo on mahdollista ja että tekoäly voi vapauttaa kehittäjien aikaa uusien ideoiden toteuttamiseen.
Toimikunnan tehtäviin kuuluu AI-työkalujen kehittäminen, uusimman teknologiatiedon kerääminen, eettisten kysymysten arviointi sekä monisivuisten käyttöohjeiden laatiminen. Sega ei aio tehdä kategorisia kieltoja tai lupia, vaan käsittelee jokaisen käyttötapauksen erikseen, esimerkiksi sallien AI:n käytön prototyypeissä ja testaamisessa.
Vaikka peliyleisö suhtautuu usein varauksella tekoälyn käyttöön, Sega pyrkii luomaan siitä vastuullisen ja kehittäjien työtä tukevan osan pelinkehitysprosessia. Yhtiön viesti on selvä: tekoälystä tulee vääjäämätön osa pelialaa, joten sen käyttöä on parempi ohjata kuin vältellä.
