Shenmue: Nostalgian hämärtämä vaiko oikeasti hyvä? Kommentit pois päältä artikkelissa Shenmue: Nostalgian hämärtämä vaiko oikeasti hyvä?

5 / 10
Hyvää Pienen pienet yksityiskohdat kutoutuvat hyviin muistoihin, mitkä voi uudelleenpelata juuri sellaisina kuin ne joskus vanhoina hyvinä aikoina olivat. Huonoa No onhan tämä aika huono.

Kun julkistettiin Dreamcastille, olin innoissani. Vuonna 1999 peli lupaili niin paljon uusia asioita ja ennennäkemätöntä tarinankerrontaa ja realismia, että sitä oli vaikea pelaajan edes käsittää. Itse peli oli graafisesti upea, muttei kovin tapahtumarikas. Silloin uudet quick time eventit olivat jännittävä lisä, ja seikkailupelaamiseen lisätyt taistelupelielementit toivat mielenkiintoisen minipelin. Peli tuntui pitkältä, mutta pääosin siksi, että suuri osa peliaikaa kului asioiden odotteluun. Kuitenkin aika kului hyvin ihan vain kuljeskelussa ja paikkojen tutkimisessa, sillä peli oli graafisesti niin näyttävä.

Pelasin pelin vain kerran läpi, enkä toiseen osaan koskenut. Peli on siis maannut muistojeni ullakolla keräten ylleen kultaista pölyä. Olen pitkään ajatellut, että hankin vielä joskus uudelleen Dreamcastin ja pelaan Shenmueta taas.

Monet asiat mitä odottaa tai kuvittelee, ei koskaan tapahdu. Eihän Dreamcastin ja Shenmuen hankkiminen mitenkään mahdoton tehtävä ole ollut, mutta pelin uudelleen eläminen on jäänyt tekemättä. Ehkä jotkut pelit ovat vain parempia muistoissa, kuin oikeasti. Tähän ehkä tiedostettuun kieltäytymiseen tuli kuitenkin häiritsevä tekijä, pelin uudelleenjulkaisu moderneille alustoille – ja vieläpä sopuhintaan! Enkä ollut kakkosta koskaan pelannut, mikä oli samaan pakettiin sovitettu. Pelin hankin heti. Sanottakoon, etten ole vieläkään kakkososaa pelannut. Kaikki alla oleva kertoo siis ensimmäisestä Shenmuesta Xbox Onen läpi suodatettuna.

Graafisesti ilman modernia HD-siloitteluakin peli on edelleen vaikuttava kun pitää mielessä alkuperäisen julkaisuvuoden. Maailmassa on paljon yksityiskohtia. Ihmishahmot ovat melko tönkköjä, mutta varsinkin kaupungin kadut ovat täynnä pieniä yksityiskohtia. Pelin alussa aikaa kuluu miellyttävästi ihan vain kuljeskeluun ja asioiden tutkimiseen. Kaikille ihmisille voi puhua, mutta sanojasi et voi valita. Joillain on enemmän asiaa, joillain vähemmän. Hirvittävän karmeaan ääninäyttelyyn ja suhisevaan äänityksen laatuun pitää tottua, sillä pelissä joutuu puhumaan hirvittävän paljon. Ja kun suurin osa juttelusta ei johda mihinkään, se käy hyvin, hyvin tylsäksi liian nopeasti. Harvalla on mielenkiintoista sanottavaa, keskustelu on kankeaa, repliikkien välissä on taukoja, yksinkertaista asiaa jauhetaan turhan kauan jopa silloin kun mitään varsinaista asiaa ei edes ole.

Itse pelin juoni on yksinkertainen. Pitää löytää isän murhaaja. Tätä etsitään vihjeiden kautta. Suurin osa vihjeistä on puhua oikealle henkilölle. Ne, jotka eivät tiedä mitään joko vihjailevat ja ehdottelevat pelaajaa oikeaan suuntaan, tai sitten eivät oikeasti tiedä mitään ja vievät vain aikaa louskuttamalla leukojaan. Suurin osa pelistä on ympäri kaupunkia juoksentelua ja eri ihmisille puhumista. Joskus saat tietää oikean henkilön, mutta hän on paikalla tiettyyn aikaan päivästä. Silloin pitää odotella. Nukkumaankaan ei pääse kelloa jouduttamaan vasta kuin illalla, eikä mikään muu aktiviteetti kelloa nopeuta yhtään. Kolikkopelit on nopeasti pelattu tylsistymiseen asti ja koska kenelläkään ei ole mitään mielenkiintoista sanottavaa, aika käy todella pitkäksi. Ja vaikka maailma onkin täynnä yksityiskohtia, niin ylimääräistä tutkittavaa ei oikeasti juurikaan ole.

Joskus pääsee käyttämään esineitä ja ratkaisemaan pieniä pulmia, mutta ne ovat hyvin harvassa. Todella mukavaa vaihtelua ja harmittaakin, miksi niitä ei käytetty enemmän. Tietysti pelissä on pieniä sivutehtäviäkin, mutta välillä niiden löytäminen on ihan vain tuurista kiinni – pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Nekään eivät hirveästi sisältöä tai tekemistä lisää.

Pelin taistelukohtaukset ovat kevyt versio Virtua Fighteristä. Liikkeitä opitaan uusia, ja niitä hakataan ohjaimella kuten taistelupelissä. Taisteluita on silloin tällöin, ja ne ovat mukava lisä. Mitenkään kauhean syvällinen taistelusysteemi ei ole, mutta ihan kohtalaisen toimiva. Joskus kolmiulotteinen kenttä ja varsinkin usea vihollinen aiheuttaa ongelmia, kun pitää taisteluliikkeeseen painaa tiettyä suuntaa. Onko se ohjaimesta eteenpäin vaiko vihollista kohti eteenpäin? Mitä jos vihollinen ei ole suoraan edessä, niin silloin on hankalahko saada haluamansa hyökkäys kunnolla onnistumaan. Jotkin taistelut vaativat oikeasti osaamista, joten pelkästään nappeja hakkaamalla ei peliä läpäise. Onneksi taistelua saa treenata pelissä, joten ihan yrityksen ja erheen sopaksi se ei äidy.

Myöhemmin peleissä ehkä liikaakin käytetty quick time event -systeemi oli Shenmuen itse pelaamisessa se paras, jännittävin, hauskin ja mielenkiintoisin osa. Vaikka sitä onkin peleissä käytetty aivan liikaa ja ihan väärin (esimerkiksi välianimaatioissa), Shenmuessa se oli pelin suola. Ne sopivat hyvin peliin ja olivat täynnä toimintaa ja jännitystä. Usein taisteluja tai takaa-ajoja. Erittäin toimiva ja mukava systeemi, mikä loppujen lopuksi on vain oikean napin painamista oikeaan aikaan. Ja jos tarpeeksi useasti pieleen menee, niin jo ulkoa opettelua.

Jos pelaisit Shenmueta nyt ensimmäisen kerran ikinä, pettyisit todella paljon. Peli on kömpelö ja pitkäveteinen. Keskusteluvetoisena siinä ei ole keskusteluvaihtoehtoja. Et saa itse vaikuttaa hahmoon juurikaan. Jos kuitenkin pelaat Shenmueta nostalgisista syistä, niin uskon, että pelikokemus on sama kuin miltä se silloin tuntui. Vaikka minäkin huomaan, miten huono peli loppujen lopuksi on nykystandardeilla, ja tajuan sen kömpelyyden jo omana aikanaan, en voi olla peliä rakastamatta!

Shenmue 2 pelasin muutaman tunnin. Se ei ole juurikaan korjannut mitään. Keskustelut ovat elävämpiä ja hahmoilla on enemmän interaktiota. Grafiikka ei ole kehittynyt ja uusi kaupunki näytti ainakin alkupuolelta rumemmalta ja yksityiskohdattomalta kuin vanha. Pelin pahin ongelma on rahan tienaaminen, mikä on pakollista. Ja uskomattoman aikaavievää ja tylsää. Ehkä tämä kertoo siitä, että Shenmue 2 on hirveää paskaa koska en ole sitä pelannut ”silloin joskus”. Minulla ei siis ole nostalgialaseja silmillä sitä pelatessani, joten näen pelin todellisen luonteen. Sen, mitä en ykkösessä näe.

Sonic, possut ja kuumönkijät: Kotimaisten pelistudioiden kesäkuun julkaisut Kommentit pois päältä artikkelissa Sonic, possut ja kuumönkijät: Kotimaisten pelistudioiden kesäkuun julkaisut

FBC: Firebreak

Suomalaiset pelistudiot ovat julkaisseet kesän kynnyksellä poikkeuksellisen määrän uusia pelejä, päivityksiä ja crossover-tapahtumia. Mukana on kansainvälisiä yhteistyöitä, kuten Sonicin saapuminen Squad Bustersiin, sekä kotimaisia klassikkosarjoja uusissa muodoissa. Lisäksi pienemmät studiot, kuten , tekevät rohkeita siirtoja uusien peliprojektien parissa. Tässä katsaus ajankohtaisiin peleihin ja ilmiöihin kotimaisessa peliskenessä.

Sonic ja kumppanit kiitävät Squad Bustersiin

Supercell ja ovat yhdistäneet voimansa tuodakseen Sonicin, Tailsin ja Knucklesin -peliin. Erikoistapahtuma on käynnissä 8. heinäkuuta asti, ja mukana on muun muassa Green Hill Zone -kartta, klassisia vihollisia sekä pomotaisteluita Eggmania vastaan. Hahmojen kyvyt heijastelevat heidän klassisia ominaisuuksiaan: Sonic kiihdyttää squadin voimat huippuunsa, Tails lentää Cyclonella ja Knuckles kaivaa aarteita maasta.

Pelaajat voivat ansaita rengasvaluuttaa ja avata hahmot pelaamisen kautta. Kyseessä on yksi Supercellin suurimmista crossovereista tähän mennessä.

Inferno Dragon saa oman evoluutionsa Clash Royalessa

Yhdeksän vuoden odotus palkittiin, kun Clash Royalen yksi ikonisimmista korteista, Inferno Dragon, sai vihdoin oman evoluutiomuotonsa. Evoluutiossa lohikäärmeen hyökkäysteho ei enää nollaudu kohteesta toiseen siirryttäessä, vaan kasvaa entisestään.

Julkaisu esiteltiin humoristisella trailerilla, jossa koomikko Ismo Leikola neuvottelee lohikäärmeen puolesta Supercellin pääkonttorilla. Evoluutiokauteen kuuluu useita pelimuotoja ja haasteita, jotka jatkuvat 7. heinäkuuta asti.

Sea of Tranquility – Kuun pinnalla vapaasti ajellen

Sky Trailin uusin peli on lisätty Steamiin ennakkotilattavaksi. Pelaaja ohjastaa kuumönkijää avoimessa maailmassa ja tutkii Kuun arvoituksia tieteisfiktion hengessä. Tarkkaa julkaisupäivää ei ole vielä ilmoitettu, mutta peli on herättänyt kiinnostusta etenkin avaruusseikkailujen ystävien keskuudessa.

LEGO Hill Climb Adventures+ huristelee Apple Arcadessa

Fingersoftin uutuuspeli yhdistää LEGO-maailman ja Hill Climb Racingin tutut fysiikat. LEGO Hill Climb Adventures+ on julkaistu Apple Arcade -palvelussa, ja tarjoaa hupia kaikenikäisille pelaajille, jotka kaipaavat värikkäitä esteitä, hupaisaa vauhtia ja luovia ajoneuvoja LEGO-tyyliin.

FBC: Firebreak – Remedyn uusin kolmen hengen räiskintä

on julkaissut uuden yhteistyöpainotteisen ammuntapelin FBC: Firebreak. Peli sijoittuu Controlin maailmaan ja yhdistää yliluonnolliset ilmiöt ja tiimityön kolme pelaajaa vaativassa toimintaympäristössä. Firebreak tuo Remedyltä täysin uudenlaisen lähestymistavan moninpelaamiseen.

Autogun Heroes laajenee: PC-julkaisu, uusi demo ja paluu mobiiliin

Nitro Games on julkaissut ‑toimintapelin PC:lle osana Steam Next Festiä. Demo keräsi huomiota tapahtumassa, ja koko peli julkaistiin 18. kesäkuuta. Lisäksi Nitro sai takaisin julkaisuvastuun Autogun Heroes ‑mobiiliversiosta yhteistyön päätyttyä Unityn Supersonicin kanssa. Pelin selainversio on edelleen pelattavissa virallisella verkkosivulla.

Yhtiö on avannut fanituotekaupan ja kehittää parhaillaan uutta, laajemmalle yleisölle suunnattua peliä samaan maailmaan. Brändin ympärille ollaan selvästi rakentamassa laajempaa kokonaisuutta.

Angry Birds Reloaded saa uusia tasoja ja possurooleja

on julkaissut ‑peliin päivityksen, joka sisältää 45 uutta tasoa, uusia asuja linnuille ja mahdollisuuden pelata possuina Egg Hunt ‑tapahtumassa. Uudistukset tuovat vaihtelua klassiseen kaavaan ja antavat syyn palata takaisin slingshotin äärelle.

Oceanhorn: Chronos Dungeon – uusi suunta klassikkoseikkailulle

Cornfox & Bros on julkaissut ‑pelin PC:lle sekö ja Android -laitteille. Uutuus vie sarjan roguelite-luolastoihin ja tarjoaa jopa neljän pelaajan paikallisen yhteistyötilan. Nopeat taistelut, satunnaisesti generoitu sisältö ja kerättävät esineet tuovat uudenlaista virtaa rakastettuun pelisarjaan.

Roguebound Pirates – Redbeakin kunnianhimoisin indie-seikkailu

Redbeak Games on julkaissut trailerin pelistään Roguebound Pirates, joka on kehitetty yksin kehittäjä Tuomas Aurosen toimesta. Kyseessä on merellinen roguelike-peli, jossa yhdistyy alusten kustomointi, ryöstely ja aarteiden etsintä. Julkaisun on määrä tapahtua vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tuomas kertoo soolokehityksen etuna olevan täyden luovuuden ja tehokkaan ajankäytön. Haasteena puolestaan on resurssien rajallisuus ja jatkuvan palautteen puute. Uusi projekti on hänen ensimmäinen 3D-pelinsä, joka tuo mukanaan oppimista ja visuaalista vapautta. Suunta on tarkoituksella uusi – Tuomaksen mukaan saman tekeminen käy nopeasti tylsäksi.

Hollywood torppasi Crash Bandicootin elokuvahaaveet – “Ei otettu vakavasti” Kommentit pois päältä artikkelissa Hollywood torppasi Crash Bandicootin elokuvahaaveet – “Ei otettu vakavasti”

Crash Bandicoot

Muistatko Crash Bandicootin, sen riehakkaan pussieläimen, joka pomppi PlayStationin ruudulla 90-luvulla? Vaikka tämä pelihahmo oli aikanaan todellinen hitti, ei hänellä ole vieläkään paikkaa valkokankaalla, eikä syy ole pelkästään vanhentuneessa grafiikassa.

of American toimitusjohtaja ja entinen -pomo Shuji Utsumi paljasti hiljattain, että hänen yrityksensä tuoda valkokankaalle jäi Hollywoodin kynnykselle.

Minua ei otettu tosissaan. Elokuvastudiot suhtautuivat videopeleihin kuin lelusarjaan. – Utsumi kertoi The Game Business -sivustolle.

Vaikka pelisarja oli aikanaan valtava menestys, erityisesti vuosina 1996–2010, Hollywood ei nähnyt siinä potentiaalia. Tämä on yllättävää, sillä Utsumin nykyinen työnantaja Sega on menestynyt -elokuvien kanssa: siilitähden seikkailut ovat tuottaneet yli miljardin dollarin (noin 930 miljoonaa euroa) lipputulot.

Crashin kohtalo näyttää toistaiseksi synkemmältä. Viimeisin peli, , ilmestyi vuonna 2020, ja jatko-osa on tiettävästi peruttu. Vaikka Naughty Dogin Neil Druckmann kannattaa ideaa Crash-elokuvasta, hahmon oikeudet ovat nykyään Microsoftilla, ja vain he voivat tehdä päätöksen sen toteuttamisesta.

Toistaiseksi siis Crash pysyy ruudun sisällä ja ehkä se sopii tälle kaoottiselle kengururottamaiselle sankarille parhaiten. Mutta kuka tietää? Ehkä jonain päivänä Hollywood saa vielä napattua spinnailuun sopivan käsikirjoituksen.