Sienivirus leviää jälleen PC:llä – arvostelussa The Last of us part 2 remastered Kommentit pois päältä artikkelissa Sienivirus leviää jälleen PC:llä – arvostelussa The Last of us part 2 remastered

The Last of Us Part II on toimintaseikkailu- ja selviytymiskauhupeli, joka on kehitetty Naughty Dogin toimesta ja julkaistu alun perin :lle kesäkuussa 2020. Pelistä on 03.04.2025 julkaistu remasteroitu versio :lle, mikä on antanut pelaajille mahdollisuuden kokea peli uudelleen paremmilla grafiikoilla ja muilla parannuksilla. Pelissä seurataan päähenkilöitä, Ellietä ja Abbya jota yrittävät selviytyä post-apokalyptisessa maailmassa, täynnä zombi-tyyppisiä olentoja ja muita uhkia. Pelissä yhdistyy syvällinen tarinankerronta, intensiivinen toiminta ja selviytymis-elementit.

Pelissä on heti alkuun hyvät fiilikset, kun pääsee nauttimaan samasta korkealaatuisesta kokemuksesta, jonka PlayStation-versio tarjosi. PC:llä peli näyttää upealta, mutta itselläni oli pieniä teknisiä ongelmia testauksen alussa: esimerkiksi mikrolagaamista ja FPS-droppeja havaitsin erityisesti tietyissä paikoissa, mikä häiritsi hieman. Näistä pienistä ongelmista huolimatta kuitenkin kokonaisuutena peli tuntuu toimivan hyvin, ja se vastaa odotuksiani erityisesti grafiikoiden osalta.

Pelin tarinassa päästään sukeltamaan syvälle Ellien ja Abbyn matkaan, joka on täynnä tunteita. Pelissä on myös runsaasti tutkimista, kuten ympäristön läpikäynti ja erilaisten keräilyesineiden sekä materiaalien etsiminen. Näitä voidaan käyttää hahmon taitojen ja aseiden päivittämiseen. Hahmon kehittäminen on tärkeä osa peliä, ja materiaalit kuten pillerit ja aseiden osat auttavat parantamaan hahmon kykyjä ja välineitä. Myös taistelussa tarvittavat resurssit, kuten alkoholi ja rätit, voidaan kerätä ja käyttää luomaan erilaisia esineitä, kuten molotovin cocktailia tai ensiapupakkauksia.

Kontrollit, jotka toimivat näppäimistö ja hiiri -kombinaatiolla, ovat suhteellisen hyvät. Paikoin ne tuntuvat kuitenkin hieman kankeilta, erityisesti nopeatempoisessa toiminnassa, mutta kokonaisuutena pelissä on hyvä pelattavuus ja hallittavuus. Pelissä ei ole erityisiä lukittuja taitoja, vaan pelaaja voi kehittää hahmoaan ja varusteitaan löytämillään esineillä ja resursseilla.

Pelin grafiikat ovat parantuneet remasteroinnin myötä. Visuaalisesti peli on upea ja kauniisti toteutettu, ja ympäristön yksityiskohdat ovat huomattavasti parantuneet verrattuna alkuperäiseen PS4-versioon. Animaatiot ja mallit ovat sujuvia ja toimivat hyvin pelin tunnelman luomisessa. Grafiikat sopivat erinomaisesti pelin synkkään ja realistiseen maailmaan.

Äänet ovat yksi pelin tärkeimmistä elementeistä. Varsinkin hiippailuhetkissä ja jännittävissä tilanteissa äänet auttavat luomaan aitoa tunnelmaa. Ammuksista on pulaa, ja joskus on tärkeää kuunnella ympäristön ääniä, jotta voi välttää zombien huomaamista. Äänitehosteet ovat erittäin hyvin toteutettuja, mutta huomioitavaa on, että tilaäänet eivät toimi täydellisesti. Taustaäänet kuuluvat normaalisti, mutta dialogi jää kuulumattomiin, jos tilaääni on päällä.

The Last of Us Part II Remastered on ehdottomasti edelleenkin mainio peli, mutta ei kuitenkaan sellainen PC-kokemus, jota olisi voinut odottaa ja toivoa. Pieniä teknisiä ongelmia, kuten FPS-droppeja ja mikrolagaamista, ilmenee ajoittain. Pelissä on hyvä tarina, hyvät grafiikat ja intensiivistä pelattavuutta, joka vie pelaajan syvälle post-apokalyptiseen maailmaan. Peli on ehdottomasti suositeltavaa niille, jotka nauttivat tarinavetoisista ja syvällisistä kokemuksista. Pelissä on kuitenkin pieniä bugeja, jotka voivat vaikuttaa pelin sujuvuuteen, mutta ne eivät vie kokonaisuudessa pelin loistavuutta.

Arvio: Aaron Veijalainen

The Last of us part 2 remastered (PC)

7 / 10
Hyvää +Hyvä tarina +Hyvät grafiikat Huonoa -Pieniä lagailuja ja FPS-droppeja -Tilaäänen ongelmat -Ei parhain mahdollinen PC-versiointi

Kaunista mutta kankeaa? Crimson Desert sai päivityksen mutta tekniset haasteet jatkuvat Kommentit pois päältä artikkelissa Kaunista mutta kankeaa? Crimson Desert sai päivityksen mutta tekniset haasteet jatkuvat

oli yksi vuoden 2026 odotetuimmista roolipeleistä, mutta julkaisun jälkeen huomio kääntyi nopeasti teknisiin ongelmiin. Nyt kehittäjä on julkaissut ison päivityksen, joka parantaa erityisesti konsoliversioiden pelattavuutta, ainakin hieman.

Päivityksen jälkeen -versio tuntuu selvästi sulavammalta. Ohjaus reagoi nopeammin, taistelu toimii paremmin ja valikoissa liikkuminen ei enää töki samalla tavalla. Täydellisestä kokemuksesta ollaan silti kaukana, sillä hahmon liike tuntuu edelleen raskaalta, nyt tosin enemmän tarkoitukselliselta kuin bugilta.

-puolella peli tarjoaa kolme eri tilaa, Performance (1080p/60 fps), Balanced (1440p/40 fps) ja Quality (4K/30 fps). Käytännössä valinta on kompromissi. Korkea ruudunpäivitys tuo mukanaan häiritsevää objektien “pop-in”-ilmiötä, kun taas paras kuvanlaatu lukitsee pelin 30 ruutuun sekunnissa, mikä ei ole ideaalista toimintapainotteisessa pelissä.

Yksi keskeinen pelastava tekijä on VRR-tuki, joka poistaa ruudun repeilyä ja tekee kokemuksesta huomattavasti miellyttävämmän. Silti tekniset puutteet, kuten ympäristön myöhäinen latautuminen ja paikoin kömpelö grafiikka (erityisesti hiukset ja parrat), rikkovat immersiota molemmilla konsoleilla.

Kokonaisuus jättää hieman ristiriitaisen maun. Crimson Desert näyttää ajoittain upealta, mutta yhtä usein muistuttaa keskeneräisyydestään. Lisää päivityksiä on luvassa, joten tilanne voi parantua nopeasti, mutta ainakin toistaiseksi tehokas pysyy pelin parhaana pelipaikkana.

Hiljainen matka surun läpi koiran silmin – arrvostelussa indie-seikkailu ”Farewell North” Kommentit pois päältä artikkelissa Hiljainen matka surun läpi koiran silmin – arrvostelussa indie-seikkailu ”Farewell North”

Haikea alku harmaassa maailmassa

on Kyle Banksin kehittämä ja Mooneye Studiosin julkaisema indie-seikkailu :lle, joka ei yritä huutaa huomiota, se kuiskaa sinulle ja juuri siksi se jääkin mieleen. Pelissä astut collien tassuihin ja kuljet omistajan rinnalla halki syrjäisten saarten, jossa maailma on menettänyt värinsä. Tehtävänä ei ole vain palauttaa värit ympäristöön, vaan myös auttaa omistajaasi käsittelemään menetystä ja sanomaan hyvästit.

Ensiaskeleet, jotka tuntuvat sydämessä asti

Ensikosketus peliin on rauhallinen, lähes haikea. Maailma jossa olet on aluksi harmaa ja hiljainen, mutta jokainen pieni edistysaskel tuo siihen väriä, kirjaimellisesti. Tämä visuaalinen muutos toimii voimakkaana vertauskuvana tarinalle. Pelaaminen ei tunnu bugiselta, vaan kokemus on hiottu ja tarkoituksellisen pelkistetty. Peli on kuin meditatiiviseksi matka, joka imaisee mukaansa hitaasti mutta varmasti.

Kontrollit toimivat pääosin hyvin, erityisesti näppäimistöllä ja hiirellä pelattuna. Mukana on myös ohjain tuki, mutta kaikki ratkaisut eivät tunnu yhtä sulavilta. Esimerkiksi hyppääminen voi tuntua jäykältä ja kanootilla liikkuminen vaatii ajoittain turhankin tarkkaa ajoitusta, tosin tätä voi helpottaa asetuksista.

Muistojen ja luopumisen kaunis matka

Pelin ytimessä on tarina surusta, menetyksestä ja muistamisesta. Omistajasi on menettänyt äitinsä, ja sinä koirana kuljet hänen rinnallaan yhteisellä muistelumatkalla. Matkan varrella ratkaistaan pieniä pulmia, kerätään virvatulia kuntoa kasvattamaan (auttaa juoksemaan kauemmin), nuotteja kadonneen laulun palauttamiseksi sekä pysähdytään ihailemaan maisemia erityisillä istumapaikoilla. Samalla autetaan pulassa olevia eläimiä ja löydetään piilotettuja polkuja. Juuri nämä pienet hetket, hiljaiset pysähdykset ja maiseman äärelle jääminen tekevät tästä pelistä erityisen koskettavan.

Hiljaisuus, joka puhuu enemmän kuin sanat

Visuaalisesti Farewell North on lumoava. Pelin mustavalkoinen maailma herää eloon väri kerrallaan, mikä tekee jokaisesta onnistumisesta konkreettisen ja palkitsevan. Tyyli ei tavoittele realismia, vaan tunnetta ja siinä se onnistuu erinomaisesti. Äänimaailma tukee tätä hienovaraisesti. Musiikki ei ole jatkuvasti läsnä, vaan astuu esiin juuri oikeilla hetkillä. Hiljaisuuskin on osa kerrontaa ja usein se kertoo enemmän kuin yksikään sävel.

Farewell North:illa on kyky käsitellä raskasta teemaa kevyellä mutta kunnioittavalla otteella. Se ei pakota itkemään, mutta antaa siihen tilaa. Vaikka hahmot ovat ilmeiltään pelkistettyjä, tunnetila välittyy äänensävyn, ympäristön ja tilanteiden kautta yllättävän vahvasti.

Yhteenveto:

Farewell North ei ole peli joka haastaa refleksejäsi, se haastaa tunteesi. Se sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tarinavetoisia, rauhallisia kokemuksia ja ovat valmiita pysähtymään hetkeksi. Noin 24 euron hintaluokassa se tarjoaa paljon enemmän kuin pelkän pelin, se tarjoaa kokemuksen ja ymmärrystä.

9 / 10
Hyvää: + Koskettava ja kauniisti kerrottu tarina. + Visuaalinen tyyli tukee tunnetta erinomaisesti. + Tunnelmallinen ja harkittu äänimaailma. Huonoa: - Jäykät kontrollit erityisesti hypyissä. - Hahmojen eleettömät kasvot. Yhteenveto: Farewell North ei ole peli joka haastaa refleksejäsi, se haastaa tunteesi. Se sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tarinavetoisia, rauhallisia kokemuksia ja ovat valmiita pysähtymään hetkeksi. Noin 24 euron hintaluokassa se tarjoaa paljon enemmän kuin pelkän pelin, se tarjoaa kokemuksen ja ymmärrystä.