Sienivirus leviää jälleen PC:llä – arvostelussa The Last of us part 2 remastered Kommentit pois päältä artikkelissa Sienivirus leviää jälleen PC:llä – arvostelussa The Last of us part 2 remastered

The Last of Us Part II on toimintaseikkailu- ja selviytymiskauhupeli, joka on kehitetty Naughty Dogin toimesta ja julkaistu alun perin PlayStation 4:lle kesäkuussa 2020. Pelistä on 03.04.2025 julkaistu remasteroitu versio PC:lle, mikä on antanut pelaajille mahdollisuuden kokea peli uudelleen paremmilla grafiikoilla ja muilla parannuksilla. Pelissä seurataan päähenkilöitä, Ellietä ja Abbya jota yrittävät selviytyä post-apokalyptisessa maailmassa, täynnä zombi-tyyppisiä olentoja ja muita uhkia. Pelissä yhdistyy syvällinen tarinankerronta, intensiivinen toiminta ja selviytymis-elementit.

Pelissä on heti alkuun hyvät fiilikset, kun pääsee nauttimaan samasta korkealaatuisesta kokemuksesta, jonka PlayStation-versio tarjosi. PC:llä peli näyttää upealta, mutta itselläni oli pieniä teknisiä ongelmia testauksen alussa: esimerkiksi mikrolagaamista ja FPS-droppeja havaitsin erityisesti tietyissä paikoissa, mikä häiritsi hieman. Näistä pienistä ongelmista huolimatta kuitenkin kokonaisuutena peli tuntuu toimivan hyvin, ja se vastaa odotuksiani erityisesti grafiikoiden osalta.

Pelin tarinassa päästään sukeltamaan syvälle Ellien ja Abbyn matkaan, joka on täynnä tunteita. Pelissä on myös runsaasti tutkimista, kuten ympäristön läpikäynti ja erilaisten keräilyesineiden sekä materiaalien etsiminen. Näitä voidaan käyttää hahmon taitojen ja aseiden päivittämiseen. Hahmon kehittäminen on tärkeä osa peliä, ja materiaalit kuten pillerit ja aseiden osat auttavat parantamaan hahmon kykyjä ja välineitä. Myös taistelussa tarvittavat resurssit, kuten alkoholi ja rätit, voidaan kerätä ja käyttää luomaan erilaisia esineitä, kuten molotovin cocktailia tai ensiapupakkauksia.

Kontrollit, jotka toimivat näppäimistö ja hiiri -kombinaatiolla, ovat suhteellisen hyvät. Paikoin ne tuntuvat kuitenkin hieman kankeilta, erityisesti nopeatempoisessa toiminnassa, mutta kokonaisuutena pelissä on hyvä pelattavuus ja hallittavuus. Pelissä ei ole erityisiä lukittuja taitoja, vaan pelaaja voi kehittää hahmoaan ja varusteitaan löytämillään esineillä ja resursseilla.

Pelin grafiikat ovat parantuneet remasteroinnin myötä. Visuaalisesti peli on upea ja kauniisti toteutettu, ja ympäristön yksityiskohdat ovat huomattavasti parantuneet verrattuna alkuperäiseen PS4-versioon. Animaatiot ja mallit ovat sujuvia ja toimivat hyvin pelin tunnelman luomisessa. Grafiikat sopivat erinomaisesti pelin synkkään ja realistiseen maailmaan.

Äänet ovat yksi pelin tärkeimmistä elementeistä. Varsinkin hiippailuhetkissä ja jännittävissä tilanteissa äänet auttavat luomaan aitoa tunnelmaa. Ammuksista on pulaa, ja joskus on tärkeää kuunnella ympäristön ääniä, jotta voi välttää zombien huomaamista. Äänitehosteet ovat erittäin hyvin toteutettuja, mutta huomioitavaa on, että tilaäänet eivät toimi täydellisesti. Taustaäänet kuuluvat normaalisti, mutta dialogi jää kuulumattomiin, jos tilaääni on päällä.

The Last of Us Part II Remastered on ehdottomasti edelleenkin mainio peli, mutta ei kuitenkaan sellainen PC-kokemus, jota olisi voinut odottaa ja toivoa. Pieniä teknisiä ongelmia, kuten FPS-droppeja ja mikrolagaamista, ilmenee ajoittain. Pelissä on hyvä tarina, hyvät grafiikat ja intensiivistä pelattavuutta, joka vie pelaajan syvälle post-apokalyptiseen maailmaan. Peli on ehdottomasti suositeltavaa niille, jotka nauttivat tarinavetoisista ja syvällisistä kokemuksista. Pelissä on kuitenkin pieniä bugeja, jotka voivat vaikuttaa pelin sujuvuuteen, mutta ne eivät vie kokonaisuudessa pelin loistavuutta.

Arvio: Aaron Veijalainen

The Last of us part 2 remastered (PC)

7 / 10
Hyvää +Hyvä tarina +Hyvät grafiikat Huonoa -Pieniä lagailuja ja FPS-droppeja -Tilaäänen ongelmat -Ei parhain mahdollinen PC-versiointi

Kotimatka täynnä kissamaista kaaosta – arvostelussa Little Kitty, Big City Kommentit pois päältä artikkelissa Kotimatka täynnä kissamaista kaaosta – arvostelussa Little Kitty, Big City

Minulla on heikko kohta peleille, joissa saa olla eläin. Vielä heikompi, jos se eläin on kissa. Kun Little Kitty, Big City lupasi seikkailun eksyneen kissan tassuissa keskellä suurkaupunkia, olin myyty. Double Dagger Studion debyyttipeli ei yritä olla iso ja mahtipontinen, vaan tekee jotain paljon vaikeampaa: se on vilpittömän sympaattinen. Tämä on peli, joka hymyilyttää jo ennen kuin ohjaimeen koskee ja usein myös sen jälkeen.

Pieni kissa, iso kaupunki

Tarina käynnistyy yksinkertaisesti ja kissamaisen realistisesti, torkahdat ikkunalaudalle ja putoat alas. Siitä alkaa matka takaisin kotiin urbaanin asfaltti sokkelon halki. Matkallasi saat oppaaksesi nokkelan variksen, joka antaa neuvoja ja ohjaa sinua eteenpäin. Vastaan tulee myös muita eläimiä, joilla on pieniä pulmia ja koska olet kissa, autat heitä tietenkin… tai ainakin harkitset sitä hetken ennen kuin kaadat jotain pöydältä.

Pelin rakenne on avoin, mutta selkeä. Päätavoite on palata kotiin, ja se onnistuu keräämällä kaloja, joilla kasvatat kissasi kestävyyttä. Kestävyys ei ole vain numero ruudulla, vaan konkreettinen osa etenemistä, sillä ilman voimaa et yksinkertaisesti jaksa kiivetä tarpeeksi korkealle. Sivutehtävät ja ympäristön tutkiminen tukevat tätä luontevasti, eikä mikään tunnu turhalta täytteeltä.

Ohjattavuus ja pelaamisen tunne

Little Kitty, Big City tuntuu selvästi peliltä, joka on alun perin tehty PC:lle. Näppäimistö ja hiiri tarjoavat sulavamman ja tarkemman kokemuksen kuin ohjain, joka tuntuu ajoittain hieman kömpelöltä, erityisesti tarkkaa liikkumista vaativissa kohdissa. Toisaalta pelin matala haasteaste tekee tästä helposti anteeksiannettavaa. Tämä ei ole peli, jossa hiotaan refleksejä tai avataan monimutkaisia taitopuita. Tässä keskitytään fiilikseen, tutkimiseen ja pieneen, hyväntahtoiseen sähläykseen.

Suloista sarjakuvamaailmaa

Visuaalisesti peli nojaa vahvasti pehmeään, sarjakuvamaiseen tyyliin. Animaatiot eivät pyri realismiin, vaan korostavat kissan liikkeitä ja eleitä, ehkä juuri siksi ne toimivat niin hyvin. Kaupunki on täynnä yksityiskohtia, mutta ihmiset on jätetty tarkoituksella kasvottomiksi hahmoiksi. Ratkaisu ohjaa huomion eläimiin ja tekee maailmasta hieman satumaisen, aivan kuin kaupunki olisi olemassa ensisijaisesti nelijalkaisia varten.

Äänimaailma tukee tunnelmaa

Äänisuunnittelu on hillittyä mutta toimivaa. Taustamusiikki on rauhallista ja tunnelmallista, eikä se koskaan vie huomiota itse tekemiseltä. Ääniefektit, kuten tassujen töminä, esineiden kolahdukset ja ympäristön äänet tukevat kokonaisuutta juuri sopivasti. Monien pelaajien tavoin jäin kaipaamaan hieman enemmän musiikillista persoonallisuutta, mutta toisaalta hiljaisempi äänimaailma sopii yllättävän hyvin kissan näkökulmasta kerrottuun seikkailuun.

Yhteenveto

Little Kitty, Big City ei yritä mullistaa pelimaailmaa, eikä sen tarvitsekaan. Se tarjoaa muutaman tunnin mittaisen, lämpimän ja stressittömän kokemuksen, joka sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tunnelmaa ja eläinläheisiä tarinoita. Noin 20–25 euron hintaluokassa peli tuntuu reilulta ostokselta. Se ei ole pitkä, mutta se jättää jälkeensä hyvän mielen. Tämä on peli, jonka parissa on helppo rentoutua ja joskus juuri sitä kaipaa eniten.

Little Kitty, Big City on pieni peli isolla sydämellä. Jos eläimet ovat lähellä sydäntäsi ja ajatus kissana seikkailemisesta kaupungissa saa hymyn huulille, olet juuri oikeaa kohderyhmää.

9.5 / 10
Hyvää + Erittäin sympaattinen ja persoonallinen tunnelma. + Suloinen visuaalinen tyyli ja onnistuneet animaatiot. + Helposti lähestyttävä, stressitön pelaaminen. + Kissamainen huumori ja oivaltava kerronta. Huonoa - Ohjainohjaus tuntuu ajoittain kömpelöltä. - Vähäinen haaste voi tylsistyttää osaa pelaajista. - Äänimaailma jää hieman taustalle. Yhteenveto: Little Kitty, Big City ei yritä mullistaa pelimaailmaa, eikä sen tarvitsekaan. Se tarjoaa muutaman tunnin mittaisen, lämpimän ja stressittömän kokemuksen, joka sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tunnelmaa ja eläinläheisiä tarinoita. Noin 20–25 euron hintaluokassa peli tuntuu reilulta ostokselta. Se ei ole pitkä, mutta se jättää jälkeensä hyvän mielen. Tämä on peli, jonka parissa on helppo rentoutua ja joskus juuri sitä kaipaa eniten. Little Kitty, Big City on pieni peli isolla sydämellä. Jos eläimet ovat lähellä sydäntäsi ja ajatus kissana seikkailemisesta kaupungissa saa hymyn huulille, olet juuri oikeaa kohderyhmää.

Splitgaten tekijät puolustavat peliään: ”Steam-tilastot eivät mittaa hauskuutta” Kommentit pois päältä artikkelissa Splitgaten tekijät puolustavat peliään: ”Steam-tilastot eivät mittaa hauskuutta”

Splitgate: Arena Reloaded julkaistiin uudelleen joulukuussa, mutta PC-pelaajien määrät Steamissä jäivät vaatimattomiksi. Tämä herätti nopeasti huolta pelin tulevaisuudesta, kun ilmaiseksi pelattava räiskintä keräsi julkaisussa vain noin 2 300 yhtäaikaista pelaajaa ja myöhemmin enää reilut 800. Kehittäjä 1047 Games ei kuitenkaan panikoi, päinvastoin.

Studion viesti faneille on selvä: Steam Charts ei kerro koko totuutta. Kehittäjien mukaan tilastot näyttävät vain yhden hetken ja yhden alustan tilanteen, eivätkä ne mittaa sitä, miltä peli oikeasti tuntuu pelata tai kuinka aktiivinen yhteisö on. Arena Reloaded julkaistiin samanaikaisesti myös PlayStationeille, Xboxille ja Epic Games Storeen, joiden pelaajamääriä ei nähdä yhtä avoimesti kuin Steamissä.

Uudelleenjulkaisu on osa isompaa suunnanmuutosta. Viime kesänä 1047 Games veti käsijarrusta Splitgate 2:n kanssa, veti pelit hetkellisesti pois linjoilta ja palasi nyt laajoilla ja rohkeilla muutoksilla. Arena Reloaded toi mukanaan uudistetun etenemisjärjestelmän, uusia ja muokattuja kenttiä sekä lisää sisältöä, kuten tulossa olevan Arena Royale -pelimuodon.

Kehittäjät kiittävät yhteisöä tuesta ja palautteesta, ja kutsuvat uusia pelaajia kokeilemaan peliä itse. Heidän mukaansa Splitgate ei ole koskaan ollut näin hyvässä pelikunnossa ja koska peli on ilmainen, oman mielipiteen muodostaminen ei maksa mitään. Pelaajamäärät voivat ailahdella, mutta 1047 Games vakuuttaa, ettei Splitgaten tarina ole vielä lähelläkään loppua.