Arvostelut, Pelit

Simo Simppeli sähköhommissa – arvostelussa Electrician Simulator Kommentit pois päältä artikkelissa Simo Simppeli sähköhommissa – arvostelussa Electrician Simulator

Electrician Simulator

Electrician Simulator (PC)

5 / 10
Hyvää Tarjoaa rentoa yhden päivän pelattavaa vähän kepeämmällä otteella. Huonoa Simulaattoriksi valitettavasti liiankin epärealistinen.

Electrician Simulator on simulaattoreihin erikoistuneen, niitä julkaisevan Ultimate Gamesin ja Take It-Studion kehittämä peli, jonka tarkoituksena on tutustuttaa pelaaja sähköasentajan hommiin. Nimetön asentaja löytää itsensä autotallista kaikenlaisen asiaankuuluvan rojun ympäröimänä ja tehtävänä on opetella hommat ja kasvattaa unelmien sähköfirma.

Mitään kummempaa pääjuonta pelissä ei ole. Tehtäviä poimitaan läppäriltä ja niissä on hieman jonkinlaista tarinankehitystä. Tehtävät ovat erilaisten objektiivien suorittamista, eikä turinoista tai yksityiskohdista tarvitse välittää, kunhan vaan saa ruksit täytettyä ja poistuttua paikalta. Hommat vaihtelevat lamppujen vaihtamisesta kytkentöjen tekemiseen, härpäkkeiden etsimiseen ja asettelemiseen. Lisäksi pääsee purkamaan, tarkistamaan ja korjaamaan erilaisia pienlaitteita. Resursseja joutuu usein ostamaan itse, mutta rahaa tulee pienistäkin hommista sen verran, ettei hallitseminen tuo suurempaa haastetta.

Simulaattoriksi peli ei ole kovinkaan realistinen. Tekeminen kulminoituu ikonien löytämiseen ja klikkailuun oikeassa järjestyksessä ja peli ohjaa paljon kädestä pitäen. Kunnon mokaaminen on periaatteessa mahdotonta ja johtoja voi vedellä sinne sun tänne, kunhan laitteet on asennettu ja toimii. Sähköasentaja itse on vääriin hommiin eksynyt supersankari, joka kestää rajattomasti kovempiakin tällejä. Muutaman tutoriaalin jälkeen peli alkaa nopeasti toistamaan itseään mutta onkin melko lailla saman tien läpäisty. Peliaikaa kertynee kahdesta neljään tuntia riippuen pelaajasta.

Audiovisuaalinen puoli on pelkistetty ja selkeä. Grafiikat kuvaavat selkeästi tapahtumia, mutta eivät ole mitenkään fotorealistiset. Asennuksien tekeminen on melko lailla ikonista toiseen klikkailua joten sen kummemmin ei tarvitse pikseleitä metsästää. Yleensä voisi valittaa paikoittaisista huonoista kamerakulmista, mutta tässä tapauksessa se aspekti taitaa olla pelin realistisinta antia. Pienlaitteiden purkamiseen on selkeästi panostettu ja erilaisia osia riittää napsuteltavaksi. Peliohjaimien, hiustenkuivaimien ynnä muiden anatomia vaikuttaa pääosin realistiselta.

Pelin vahvuutena on ”chilli” meno, mutta kun otetaan huomioon, miten peliä markkinoidaan simulaattorina, heikkoutena on myös helppous ja yksityiskohtaisemman säätämisen puute. Onkin hyvä kysyä itseltään kannattaako näin lyhyestä ja tyhjäksi jättävästä simulaattorista kahta kymppiä maksaa.

MindsEye haastaa GTA:n – uusi peli julkaistaan kesäkuussa varsin soppeliin hintaan Kommentit pois päältä artikkelissa MindsEye haastaa GTA:n – uusi peli julkaistaan kesäkuussa varsin soppeliin hintaan

Entisen -veteraanin Leslie Benziesin studio julkaisi uuden trailerin tulevasta toimintapelistään ja paljasti samalla hintatiedot sekä pelin sisältösuunnitelmat. -tyylinen peli julkaistaan 10. kesäkuuta 2025 5:lle, Series X|S:lle ja :lle ( ja ).

Mindseye sijoittuu lähitulevaisuuden kaupunkiin nimeltä Redrock. Pelaajat ottavat ohjat entisestä sotilaasta Jacob Diazista, joka kamppailee menneisyytensä ja neuroimplanttinsa synkkien salaisuuksien kanssa. Tarina lupaa jännitystä, salaliittoja, tekoälyuhkia ja korruptoituneita yhtiöitä – kaikki upeasti toteutettuna Unreal Engine 5 -grafiikkamoottorilla.

Hinta, joka yllättää iloisesti

Pelin hinta on 55 euroa (59,99 USD, mikä on selkeästi alempi kuin monien isojen julkaisujen nykyiset 70–80 euron hintalaput. Julkaisussa mukana tulee:

  • Tarinavetoinen yksinpelikampanja
  • Vapaa yksinpelitila
  • Tehtäviä (kuten “Destruction Site Shootout”, “Honor Amongst Thieves” ja “Friendly Fire”)
  • Kilpa-ajoja (6 tavallista, 6 checkpoint-kisaa ja 3 drone-kisaa)

Premium-passin ostajat saavat lisäksi lisätehtävän ja eksklusiivisia kosmetiikkatuotteita.

Pelaajat luomassa omaa sisältöä

Vain PC-pelaajille tarjolla on myös pelin sisäinen luontityökalu, jolla voi tehdä omia seikkailuja käyttäen MindsEye'n omaa pelisisältöä – mahdollisuus rakentaa jotain aivan uutta.

Suunnitelmat julkaisun jälkeen

Studio lupaa kuukausittain uutta sisältöä, mukaan lukien tehtäviä, haasteita ja laajennuksia. Loppuvuoden 2025 sisältösuunnitelma kattaa:

  • Kesä: yhteisöpäivityksiä ja uusia tehtäviä
  • Syksy: uusia yksinpelitiloja, moninpeli sekä lisätehtäviä
  • Talvi: vapaan pelin laajennuksia ja uusia tehtäviä

MindsEye tähtää pitkäikäiseksi peliksi, jossa yhdistyvät kehittäjien ja pelaajien luomat kokemukset.

DOOM: The Dark Ages alisuorittaa – Vain 800 000 myytyä kappaletta Kommentit pois päältä artikkelissa DOOM: The Dark Ages alisuorittaa – Vain 800 000 myytyä kappaletta

Uusimman -pelin, , julkaisu ei ole sujunut aivan odotetusti. Vaikka ilmoitti ylpeänä pelin saavuttaneen 3 miljoonaa pelaajaa, todellisuus myyntilukujen takana on huomattavasti hillitympi: analyytikkoyhtiö Alinea Analyticsin mukaan peli on myynyt vain noin 800 000 kappaletta.

Näistä myynneistä arviolta:

  • 400 000 tapahtui Steamissä
  • 200 000 5:llä
  • 200 000 Xboxilla

Suurin osa pelaajista, noin 2,2 miljoonaa, on kokeillut peliä Game Passin kautta, jolloin pelin 70 dollarin hintalapun sijaan käyttäjät maksavat vain kuukausimaksun.

Toinen analytiikkayritys arvioi hieman toisin: heidän mukaansa pelin pelaajista 500 000 oli PlayStationilla ja yli 2 miljoonaa Xboxilla, sekä myyntien että Game Passin kautta.

Tämä tuo jälleen esiin laajemmankin keskustelun siitä, voiko pelaajamäärillä enää mitata pelin kaupallista menestystä, kun yhä useampi pelaaja pääsee uusiin peleihin käsiksi tilauspalvelujen kautta. Vaikka Game Passin kautta pelaaminen tuo pelille laajaa näkyvyyttä, se ei välttämättä kata kehityskustannuksia tai tuo toivottua tuottoa, mikä huolestuttaa sijoittajia.

DOOM: The Dark Ages on siis selvästi jäänyt jälkeen edeltäjiensä, kuten DOOM (2016) ja , vastaanotosta ja myyntimenestyksestä. Tapaus herättää kysymyksiä myös videopelien hinnoittelusta – onko 70 dollarin ”teollisuusstandardi” enää perusteltu, kun pelaajat äänestävät lompakoillaan yhä varovaisemmin?