Someday You'll Return
Someday You’ll Return on pienen tsekkiläisporukan tekemä psykologinen kauhupeli, jonka mystisyys ja ihmisyyden pimeään puoleen pohjautuva tunnelmallinen kauhu menevät syvälle ihon alle. Psykologinen puoli ei tule aivan heti ilmi ja aluksi moni tapahtuma vaikuttaa yliluonnolliselta, mutta tarina kasvaa ja selkeytyy edetessään – ainakin jonkun verran.
Lopulta tarinan monipuolisuus ja syvyys yllättävät. Itse koin suurehkon ”Vau!”-efektin pelattuani pelin loppuun ja tarkasteltuani sen viittä erilaista lopetusta, joilla jokaisella on tarkoituksensa. Koko tarinaa ei tuputeta nenän eteen, vaan sen syvällisempi seuraaminen vaatii tarkkaavaisuutta ja pohdintaa sekä melko varmasti useamman kuin yhden pelikerran. Tarinansa ja tarinankerrontansa puolesta Someday You’ll Return on suoranainen taideteos, jollaisia pelimaailmassa tulee vastaan yhä harvemmin.
Peli siis alkaa siitä, kun Stella-niminen tyttö karkaa ja katoaa metsään, ja pelattava hahmo eli Stellan vähemmän miellyttävä isä Daniel lähtee etsimään häntä. Tämän viitekehyksen puitteissa mennään kuitenkin huomattavasti pintaa syvemmälle.
Myös visuaalinen näyttävyys on suuri osa pelikokemusta. Niin kauniit metsämaisemat kuin järkyttävän iljettävät olennotkin ovat hienoa katseltavaa. Ottaen huomioon kuinka paljon peli sisältää pelkkää kävelyä ja eri paikoissa pyöriskelyä, se on varsin oleellinen ominaisuus. Erikseen on vielä mainittava, kuinka hienolta valo näyttää ja kuinka hienosti sillä luodaan tunnelmaa. Myös ääninäyttelystä, musiikista ja koko äänimaailmasta ylipäätään voi antaa lähes täydet pisteet.
Entäs itse pelaaminen sitten? Jalan kulkemista, tutkimista, etsimistä, puzzlejen ratkaisua sekä sydämentykytyksen siivittämää piileskelyä ja pakoilua on riittämiin. On myös hauskoja minipelejä, jotka sisältävät mm. vuorikiipeilyä ja yrttien keräilyä ja keittämistä erilaisiksi juomiksi.
Pelaaminen on pääasiassa miellyttävää ja mielenkiinto pysyy yllä. Aluksi on joitain tylsiä ja pitkäveteisiä hetkiä, jotka onneksi käyvät yhä harvemmiksi pelin edetessä. Minulle suurin ongelma oli se, että välillä tuntui mahdottomalta tietää, mitä oli tarkoitus tehdä. Joissain kohdissa olisi tarvinnut melkeinpä selvännäkijän kykyjä tietääkseen, miten edetä. Tällaiset kohdat aiheuttivat suurta turhautumista, mutta jälkikäteen mietittynä ne olivat aika harvassa. Se on kuitenkin varmaa, etten olisi selvinnyt tätä peliä loppuun saakka ilman walkthrough’n apua. Se on toki hyvä, ettei kaikkea anneta tarjottimella ja että välillä joutuu todella ajattelemaan ja keskittymään. Sekin on suuri osa tämän pelin tunnelmaa.
Pidän todella paljon siitä, ettei Someday You’ll Return ole niin suoraviivainen, yksinkertainen ja helppo ymmärtää, kuin miltä se aluksi vaikuttaa. Se vahvistaa pelin salaperäisyyttä ja tekee todella vaikeaksi päästää siitä irti, kun sen sisälle on kerran päässyt. Someday You’ll Return on kaiken kaikkiaan todella hieno peli, jonka huonot puolet ovat hyviin verrattuna todella vähäisiä. Suosittelen kaikille kauhun ja mysteerin faneille, joiden aivot eivät mene solmuun ihan vähästä.
