Teknologia

Sony kehittää uutta käsikonsolia kilpaillakseen Nintendon kanssa Kommentit pois päältä artikkelissa Sony kehittää uutta käsikonsolia kilpaillakseen Nintendon kanssa

on parhaillaan kehittämässä uutta kannettavaa pelikonsolia, jolla voi pelata PlayStation 5 -pelejä missä tahansa. Bloombergin mukaan konsoli on suunnattu kilpailemaan Nintendon ja Microsoftin kanssa kannettavien pelilaitteiden markkinoilla, mutta julkaisu saattaa olla vielä vuosien päässä – jos konsoli ylipäätään päätyy markkinoille.

on kannettavien pelikonsolien markkinajohtaja, ja yhtiön suositun Switch-konsolin seuraajan odotetaan saapuvan ensi vuonna. Myös Microsoft kehittää omaa kannettavaa Xbox-prototyyppiään, vaikka Microsoft Gamingin toimitusjohtaja Phil Spencer onkin todennut laitteen olevan ”muutaman vuoden päässä”. Kannettavien pelilaitteiden kategoria on viime vuosina laajentunut myös PC-alustalle uusien tulokkaiden, kuten Valven Steam Deckin ja Asuksen ROG Ally -malliston myötä.

Sonyn uusi yritys kannettavien markkinoilla

Sonyn pyrkimys pysyä mukana kilpailussa rakentuu PlayStation Portal -laitteen pohjalle. Viime vuonna julkaistu kahdeksantuumainen pelilaite mahdollistaa PS5-pelien striimauksen pilvestä, mutta Bloombergin mukaan sen oli alun perin tarkoitus toimia itsenäisenä laitteena. Uusi konsoli mahdollistaisi pelien pelaamisen natiivisti ilman WiFi-yhteyttä, mikä potentiaalisesti laajentaisi Sonyn yleisöä ja tekisi peleistä helpommin saavutettavia.

Sonyllä on aiempaakin kokemusta kannettavista pelilaitteista PS Vitan ja PlayStation Portablen muodossa, mutta näiden tuotanto on lopetettu jo aikaa sitten.

Lähde: The Verge

Sonyn BRAVIA 3 II ja uudet soundbarit kääntävät olohuoneen akustiikan ympäri Kommentit pois päältä artikkelissa Sonyn BRAVIA 3 II ja uudet soundbarit kääntävät olohuoneen akustiikan ympäri

on esitellyt uuden BRAVIA Theatre -kotiteatterimalliston sekä päivitetyt BRAVIA 3 II- ja BRAVIA 2 II -televisiot. Julkaisun ytimessä on yhtiön Cinema is Coming Home -visio, jonka tavoitteena on tehdä olohuoneesta mahdollisimman lähellä oikeaa elokuvateatteria, mutta ilman popcorn-jonoa.

Uusi äänipuoli koostuu soundbareista, lisäkaiuttimista ja subwoofereista. Esimerkiksi BRAVIA Theatre Bar 7 tarjoaa yhdeksän kaiutinelementtiä ja Sonyn 360 Spatial Sound Mapping -teknologian, joka pyrkii täyttämään huoneen kolmiulotteisella äänellä yhdestä laitteesta. Kevyempää mutta yhä tehokasta vaihtoehtoa hakeville tarjolla on Bar 5, joka yhdistää selkeän dialogin ja jytisevän basson hieman maltillisempaan pakettiin.

Kokonaisuutta voi kasvattaa lisälaitteilla, kuten erillisillä subwoofereilla ja takakaiuttimilla, jotka tuovat lisää syvyyttä ja tehoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että räjähdykset tuntuvat sohvassa asti, ainakin jos naapuri ei tule ensin koputtamaan oveen.

Myös televisiopuoli päivittyy. BRAVIA 3 II tarjoaa jopa 100 tuuman kokoluokan ja panostaa kuvanlaatuun Sonyn XR-prosessorilla sekä laajalla väriavaruudella. Mukana on myös pelaajille mieluisa 4K 120 Hz -tuki. Edullisempi BRAVIA 2 II puolestaan tähtää helppoon käyttökokemukseen ja perusvarmaan kuvanlaatuun, tarjoten 4K-skaalauksen ja tuen moderneille ääniformaateille.

Uutuudet tulevat ennakkotilattaviksi vaiheittain kevään aikana. Sony ei lähde keksimään kotiteatteria uudelleen, mutta hioo tuttua kaavaa pidemmälle ja muistuttaa samalla, että joskus paras leffailta löytyy omalta sohvalta.

Komponenttipula uhkaa nostaa konsolien ja tilauspalveluiden hintoja Kommentit pois päältä artikkelissa Komponenttipula uhkaa nostaa konsolien ja tilauspalveluiden hintoja

Tekoälybuumi ei näy vain chatbotteina, vaan myös pelialan kukkarossa. DRAM- ja NAND-muistien kysyntä on noussut rajusti, ja hinnat sen mukana. Tutkimusyhtiö Omdian mukaan -muistin hinnat lähes tuplaantuivat vuonna 2025, ja SSD-levyjen hinnat nousivat noin 40 prosenttia. Eikä tahti ole hidastumassa, sillä vuoden 2026 alussa DRAMin ennustetaan kallistuvan vielä 60 prosenttia ja NANDin 70 prosenttia.

Tämä tuntuu suoraan pelilaitteissa. Esimerkiksi on jo kertonut, että kovat joulualennukset -konsolista kasvattivat laitemyynnin tappioita. Muisti muodostaa merkittävän osan konsolin valmistuskustannuksista, ja kun varastot hupenevat, uudet laitteet tehdään kalliimmilla sopimushinnoilla. Konsolivalmistajilla on kuitenkin yksi etu, sillä ne tienaavat myös peleillä, tilauspalveluilla ja lisälaitteilla. Hintapainetta voidaan siis siirtää esimerkiksi tilauksiin, kuten Switch Online tai tuleviin hittijulkaisuihin.

PC-puolella liikkumavara on pienempi. Laitteistovalmistajat eivät hallitse pelialustoja kuten , joten komponenttien kallistuminen siirtyy todennäköisemmin suoraan kuluttajahintoihin. Kaikki eivät ryntää ostamaan uutta näytönohjainta tai peliläppäriä, jos hinta kirpaisee liikaa. Silti pelien myynnin ei odoteta romahtavan. Pelikelpoisia laitteita on jo valtava määrä, ja pelkästään Steamissa oli Omdian arvion mukaan 321 miljoonaa vuosittaista aktiivikäyttäjää vuonna 2025.

Erityisen mielenkiintoinen tilanne on -konsolilla. Fyysiset pelikasetit kallistuvat, ja laitteen 230 gigatavun sisäinen tallennustila on nykykonsoleista pienin. Jos laajennusmuistitkin kallistuvat, pelaajat saattavat harkita tarkemmin, montako “ikuisuuspeliä” laitteelle mahtuu. Julkaisijat voivat päätyä käyttämään edullisempia pelien avainkortti-ratkaisuja suojellakseen katteitaan.

Hintojen nopea lasku näyttää epätodennäköiseltä, sillä muistivalmistajat priorisoivat yritysasiakkaita kuluttajamarkkinoiden sijaan. Peliala on tottunut komponenttien nousu- ja laskukausiin, mutta nyt edessä voi olla laajempi hintojen uudelleenarviointi. Konsolien ohella myös pelit, lisälaitteet ja tilauspalvelut voivat kallistua. Tekoälyn muistijano saattaa siis näkyä yllättävän konkreettisesti pelaajan lompakossa.