Teknologia

Sonyn ensiaskeleet kohti PS6-aikaa: 30 Gt muistia ja telakoitava käsikonsoli työn alla? Kommentit pois päältä artikkelissa Sonyn ensiaskeleet kohti PS6-aikaa: 30 Gt muistia ja telakoitava käsikonsoli työn alla?

Seuraavan sukupolven PlayStationista liikkuu jälleen tuoreita huhuja, eikä kaikki ole aivan niin suoraviivaista kuin voisi kuvitella. Luotettavana pidetty vuotaja KeplerL2 väittää NeoGAF-foorumilla, ettei tuleva perustuisi täysin :n RDNA 5 -grafiikka-arkkitehtuuriin. Sama hybridiratkaisu nähtiin jo -konsolissa, jonka sisuksissa yhdistyivät RDNA1-tekniikka ja säteenseurantaominaisuudet.

Jos huhut pitävät paikkansa, voisi sisältää jopa 30 gigatavua GDDR7-muistia. Lisäksi paljon puhuttu Sonyn käsikonsoli saattaisi tarjota jopa 24 gigatavua LPDDR5X-muistia. Vertailukohtana toimii hiljattain julkaistu , jonka kanssa muistimäärä olisi samalla tasolla.

Käsikonsolin kerrotaan olevan telakoitava ja kykenevän pyörittämään -pelejä, mutta tehojen ei odoteta yltävän nykyisen kotikonsolin tasolle. Toisin sanoen kyseessä olisi enemmän joustava lisälaite kuin täysiverinen seuraaja.

Markkinoille uusia -laitteita ei odoteta ennen vuotta 2027. Samaan aikatauluun on viitannut myös AMD seuraavan -sukupolven osalta, vaikka ei olekaan sitoutunut tarkkaan julkaisupäivään. Konsolisota ei siis ole katoamassa mihinkään, se vain ottaa aikansa seuraavaan kierrokseen.

Muistipiirien hintaralli nostamassa seuraavan sukupolven konsolit pilviin Kommentit pois päältä artikkelissa Muistipiirien hintaralli nostamassa seuraavan sukupolven konsolit pilviin

Pelikonsoleiden hinnat saattavat olla nousemassa täysin uudelle tasolle. Analyytikot arvioivat, että 6 ja voivat julkaisuhetkellä maksaa jopa 50 prosenttia enemmän kuin nykyinen sukupolvi, eli pahimmillaan noin 900–950 euroa.

Hintapaineita kasvattaa erityisesti Sonyn päätös nostaa -konsolin hintaa. Samalla tehokkaampi on nousemassa noin 830 euron tasolle (900 dollaria), mikä vihjaa jo siitä, mihin suuntaan seuraavan sukupolven hinnat voivat kehittyä.

Taustalla vaikuttaa useita tekijöitä. Muistipiirien, kuten DRAM- ja NAND-komponenttien, hinnat ovat nousseet jopa 80–90 prosenttia vuoden 2026 aikana, ja tekoälydatakeskusten kasvava kysyntä syö samaa laitteistotarjontaa. Lisäksi geopoliittiset jännitteet ja toimitusketjujen ongelmat vaikeuttavat komponenttien saatavuutta. Toisin sanoen täydellinen myrsky, joka nostaa kuluttajahintoja.

Asiantuntijoiden mukaan on voinut tehdä isomman hinnankorotuksen nyt kerralla, jotta se välttäisi jatkuvat pienemmät nostot myöhemmin ja jättäisi samalla pelivaraa mahdollisille alennuksille. Silti näkymä on selvä, missä konsolipelaaminen ei välttämättä ole enää yhtä edullinen harrastus kuin ennen.

Kaikki ei kuitenkaan ole kiveen hakattua. Julkaisuaikataulut ja hinnat elävät jatkuvasti, ja seuraavan sukupolven konsoleita saatetaan nähdä vasta vuosina 2027–2028. Mutta jos nykykehitys jatkuu, tonnin konsolit eivät ole enää scifiä, vaan varsin realistinen tulevaisuus.

Helsingin Sanomilta raju moka: Tekoäly keksi omia tietoja Suomeen pudonneista droneista Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin Sanomilta raju moka: Tekoäly keksi omia tietoja Suomeen pudonneista droneista

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisivat sunnuntaina hetkellisesti täysin perättömän tiedon, jonka mukaan Kouvolassa olisi pudotettu Venäjän drooneja. Virheen taustalla oli Sanoman toimitusten käyttämä tekoälytyökalu, joka seuloo viranomaistiedotteita.

Tekoäly ”hallusinoi” Venäjän mukaan

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan tekoälytyökalu oli käsitellyt puolustusministeriön tiedotetta ja otsikoinut sen täysin virheellisesti Venäjään liittyväksi. Alkuperäisessä tiedotteessa ei mainittu maata lainkaan.

Uutinen ehti olla julki kolme minuuttia ennen kuin virhe huomattiin ja korjattiin. Yläjärven mukaan kyseessä oli inhimillinen erehdys nopeassa uutistilanteessa:

Vastuu on aina ihmisellä

Päätoimittaja Yläjärvi korostaa, että vastuu uutisen oikeellisuudesta on yksiselitteisesti lehden johdolla, ei teknologialla. Tapauksen vuoksi Sanoma on eskaloitunut työkalun teknisen toimivuuden tarkasteluun.

”Päätoimittajana olisi toivonut, että virhe olisi osunut johonkin toiseen aiheeseen kuin turvallisuuspolitiikkaan”, Yläjärvi kirjoittaa HS:n sivuilla. Hän muistuttaa, että materiaalin aitouden varmistaminen on käynyt entistä vaikeammaksi koko mediakentässä, kun tekoälyllä tuotetun sisällön määrä kasvaa.