Teknologia

Spotify ottaa ChatGPT:n käyttöön musiikki- ja podcast-suosituksissa – artistit huolissaan tekoälyn vaikutuksista Kommentit pois päältä artikkelissa Spotify ottaa ChatGPT:n käyttöön musiikki- ja podcast-suosituksissa – artistit huolissaan tekoälyn vaikutuksista

Tekoälyn rooli musiikkimaailmassa kasvaa vauhdilla, ja nyt myös Spotify on ilmoittanut ottavansa käyttöön ChatGPT:n tarjoamaan käyttäjilleen musiikki- ja podcast-suosituksia. Ominaisuus on saatavilla sekä ilmaisille että Premium-käyttäjille, mutta vain niille, jotka haluavat erikseen kytkeä sen päälle.

Näin palvelu toimii

Käyttäjä voi linkittää Spotifyn suoraan ChatGPT:hen ja kirjoittaa haluamansa promptin – esimerkiksi tietyn tunnelman, genren tai aktiviteetin – jonka perusteella Spotify antaa tekoälyyn pohjautuvia suosituksia.

  • Free-käyttäjille tarjotaan olemassa olevia soittolistoja (kuten Discover Weekly).
  • Premium-käyttäjät saavat lisäksi yksilöllisempiä ehdotuksia laajemmasta kirjastosta.
    Spotify painottaa, ettei se jaa sisältöä OpenAI:lle tekoälymallien koulutukseen.

Yhtiö perustelee uutta ominaisuutta “uudella tavalla, jolla fanit voivat löytää musiikkia ja artisteja keskustelun kautta, aina kun inspiraatio iskee”. Samalla monet artistit ovat kuitenkin huolissaan tekoälyn vaikutuksesta omaan uraansa.

Viime kuukausina keskustelua ovat herättäneet:

  • A.I.-musiikin nopea leviäminen ja sen sekoittuminen aitoon tuotantoon.
  • Äänikirjapalvelut, joissa Spotify on jo testannut tekoälyllä tuotettuja lukijoita.
  • Spotifyn toimitusjohtaja Daniel Ekin saamat kritiikit sijoituksista tekoälyteknologioihin, jotka eivät liity suoraan musiikkiin.

Osa artisteista on jopa ilmoittanut jättävänsä Spotifyn protestina yhtiön tekoälylinjauksia vastaan.

Tekoäly mullistaa työmarkkinat – näin tunnistat, onko oma työsi korvaamaton vai katoava Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly mullistaa työmarkkinat – näin tunnistat, onko oma työsi korvaamaton vai katoava

Tekoäly ja ulkoistaminen mullistavat työelämää kovaa vauhtia. Suurin kysymys kuuluu: mitkä työt säilyvät ihmisillä ja mitkä katoavat koneiden syliin? Vastaus ei ole niinkään mustavalkoinen, mutta suunta o on jo melko selvähkö, rutiineihin perustuvat toimistotyöt ovat suurimmassa vaarassa.

Turvassa ovat ne ammatit, joissa vaaditaan luottamusta, empatiaa ja ihan konkreettista lihasvoimaa. Palomiehet, ensihoitajat ja putkimiehet eivät ole katoamassa minnekään, sillä koneet eivät vieläkään osaa sammuttaa tulipaloa, lohduttaa potilasta tai korjata vesivuotoa. Tekoäly toki voi auttaa, esimerkiksi antamalla palomiehelle kypärään lämpökameranäkymän, mutta se ei voi juosta palavasta talosta ihmistä ulos.

Myös lääkärit, terapeutit ja opettajat ovat vahvoilla. Vaikka tekoäly voi auttaa diagnoosien tekemisessä, se ei voi korvata ihmisen empaattista kohtaamista. Samaan kategoriaan kuuluu juristin työ: oikeussalissa tarvitaan yhä elävä ihminen, jolla on tutkinto ja lupa puolustaa.

Sen sijaan rutiininomaiset tietotyöt, kuten litterointi, aikataulutus ja tietyt rekrytointitehtävät, ovat vaaravyöhykkeessä. Jos työ on jatkuvaa, toistuvaa ja hoituu nappia painamalla, tekoäly ehtii sinne ennen pitkää.

Kaikkia ammatteja ei kuitenkaan hävitetä, vaan osa muuttuu. Radiologit ja kuljetusalan työntekijät tekevät jatkossa enemmän yhteistyötä koneiden kanssa, kun tekoäly nopeuttaa tutkimuksia tai kun itseohjautuvat rekat yleistyvät.

Lyhyesti: tulevaisuuden varmin työpaikka löytyy sieltä, missä tarvitaan ihmisyyttä, luottamusta ja käsityötä. Siinä missä kone laskee sekunnissa ja piirtää täydellisen aikataulun, ihminen on edelleen se, joka lohduttaa, pelastaa ja päättää oikeuden tuomion.

Nintendo sai kyseenalaisen kunnian: sen käyttöehdot todettiin kaikkein kuluttajavastaisimmiksi Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo sai kyseenalaisen kunnian: sen käyttöehdot todettiin kaikkein kuluttajavastaisimmiksi

Tuore analyysi paljastaa, että suurilla yhtiöillä riittää käyttöehdoissa ehtoja, jotka eivät juuri pelaajien puolella ole. 112 tunnetun yrityksen käyttöehdot tutkittiin tekoälyn avulla, ja listan pohjalle päätyi tai kärkeen, jos niin haluaa sanoa, Nintendo. Sen sopimuksissa löytyi eniten kuluttajalle epäedullisia ehtoja. Lähelle kärkisijaa pääsivät myös Xiaomi ja Via Transportation.

Ehdot ovat tunnetusti pitkiä ja vaikeaselkoisia, eikä moni niitä vaivaudu lukemaan: tutkimusten mukaan vain 1–9 % kuluttajista selaa ne läpi. Silti ne määrittelevät, mitä käyttäjä saa tehdä ja mitä ei, sekä mitä tapahtuu ongelmatilanteissa. Robloxin käyttöehdot ovat esimerkiksi lähes yhtä pitkät kuin Hamlet, joten ei ihme, että silmät alkavat lupsua.

Analyysin mukaan 91 % käyttöehdoista rajoittaa yrityksen vastuuta, 75 % velvoittaa käyttäjää korvaamaan palveluntarjoajan vahinkoja ja 44 % kieltää oikeuteen viemisen ilman välimiesmenettelyä. Yhteensä jopa 38 % ehdoista oli yksipuolisia, eli yrityksen eduksi ja kuluttajan haitaksi.

Huolestuttavimpia ovat niin sanotut ryhmäkanteiden kiellot. Ne estävät kuluttajia haastamasta yrityksiä yhdessä, vaikka monessa maassa nämä kiellot ovat jo lainvastaisia. Siitä huolimatta niitä löytyi mm. Spotifyn, Pinterestin ja BlueSkyn ehdoista. Jos yritykset rikkoisivat Australian uusia lakeja, sakot voisivat kohota yli 30 miljoonaan euroon.

Tulokset ovat nyt avoimesti kaikkien nähtävissä, ja voit tarkistaa, mitä oma suosikkipalvelusi sinulta vaatii.