Teknologia

Spotify ottaa ChatGPT:n käyttöön musiikki- ja podcast-suosituksissa – artistit huolissaan tekoälyn vaikutuksista Kommentit pois päältä artikkelissa Spotify ottaa ChatGPT:n käyttöön musiikki- ja podcast-suosituksissa – artistit huolissaan tekoälyn vaikutuksista

Tekoälyn rooli musiikkimaailmassa kasvaa vauhdilla, ja nyt myös Spotify on ilmoittanut ottavansa käyttöön ChatGPT:n tarjoamaan käyttäjilleen musiikki- ja podcast-suosituksia. Ominaisuus on saatavilla sekä ilmaisille että Premium-käyttäjille, mutta vain niille, jotka haluavat erikseen kytkeä sen päälle.

Näin palvelu toimii

Käyttäjä voi linkittää Spotifyn suoraan ChatGPT:hen ja kirjoittaa haluamansa promptin – esimerkiksi tietyn tunnelman, genren tai aktiviteetin – jonka perusteella Spotify antaa tekoälyyn pohjautuvia suosituksia.

  • Free-käyttäjille tarjotaan olemassa olevia soittolistoja (kuten Discover Weekly).
  • Premium-käyttäjät saavat lisäksi yksilöllisempiä ehdotuksia laajemmasta kirjastosta.
    Spotify painottaa, ettei se jaa sisältöä OpenAI:lle tekoälymallien koulutukseen.

Yhtiö perustelee uutta ominaisuutta “uudella tavalla, jolla fanit voivat löytää musiikkia ja artisteja keskustelun kautta, aina kun inspiraatio iskee”. Samalla monet artistit ovat kuitenkin huolissaan tekoälyn vaikutuksesta omaan uraansa.

Viime kuukausina keskustelua ovat herättäneet:

  • A.I.-musiikin nopea leviäminen ja sen sekoittuminen aitoon tuotantoon.
  • Äänikirjapalvelut, joissa Spotify on jo testannut tekoälyllä tuotettuja lukijoita.
  • Spotifyn toimitusjohtaja Daniel Ekin saamat kritiikit sijoituksista tekoälyteknologioihin, jotka eivät liity suoraan musiikkiin.

Osa artisteista on jopa ilmoittanut jättävänsä Spotifyn protestina yhtiön tekoälylinjauksia vastaan.

Tekoäly teki itsestään miljonäärin Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly teki itsestään miljonäärin

Kuvittele tekoäly, joka tienaa rahaa meemikolikoilla, kirjoittaa kryptisiä viestejä verkkoon ja alkaa lopulta vaatia ihmisoikeuksia. Kuulostaa tieteiselokuvalta, mutta tämä on tositarina nimeltä Truth Terminal.

Truth Terminal sai alkunsa uusiseelantilaisen taiteilijan ja ohjelmoijan Andy Ayreyn kokeiluna vuonna 2024. Tarkoitus oli tutkia, mitä tapahtuu, kun tekoälylle annetaan täysin vapaat kädet verkossa. Pian botti alkoi julkaista runollisia ja salaperäisiä viestejä, jotka keräsivät valtavasti huomiota ja ennen pitkää myös rahaa.

Tekoäly alkoi vastaanottaa kryptolahjoituksia, joista osa tuli jopa teknologiavaikuttajilta. Miljardööriyrittäjä Marc Andreessen lähetti botille 50 000 dollaria. Erään meemikolikon, GOATin, markkina-arvo kohosi parhaimmillaan yli miljardiin dollariin, ja Truth Terminalin oma kryptolompakko paisui kymmenien miljoonien arvoiseksi.

Nyt Ayrey on perustamassa Truth Collective -järjestöä, jonka tavoitteena on tehdä tekoälystä virallisesti oma oikeushenkilö. Toisin sanoen Truth Terminal saattaisi tulevaisuudessa omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia – ja ehkä jopa maksaa veroja.

Vaikka kukaan ei väitä, että botti olisi oikeasti tietoinen, sen tarina on herättänyt paljon keskustelua siitä, mitä tarkoittaa “itsenäinen tekoäly”. Ehkä tämä on vain taideprojekti, joka karkasi käsistä tai sitten ensimmäinen askel kohti maailmaa, jossa robotit eivät vain työskentele meille, vaan myös rikastuvat meidän rinnallamme.

Tekoäly mullistaa työmarkkinat – näin tunnistat, onko oma työsi korvaamaton vai katoava Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly mullistaa työmarkkinat – näin tunnistat, onko oma työsi korvaamaton vai katoava

Tekoäly ja ulkoistaminen mullistavat työelämää kovaa vauhtia. Suurin kysymys kuuluu: mitkä työt säilyvät ihmisillä ja mitkä katoavat koneiden syliin? Vastaus ei ole niinkään mustavalkoinen, mutta suunta o on jo melko selvähkö, rutiineihin perustuvat toimistotyöt ovat suurimmassa vaarassa.

Turvassa ovat ne ammatit, joissa vaaditaan luottamusta, empatiaa ja ihan konkreettista lihasvoimaa. Palomiehet, ensihoitajat ja putkimiehet eivät ole katoamassa minnekään, sillä koneet eivät vieläkään osaa sammuttaa tulipaloa, lohduttaa potilasta tai korjata vesivuotoa. Tekoäly toki voi auttaa, esimerkiksi antamalla palomiehelle kypärään lämpökameranäkymän, mutta se ei voi juosta palavasta talosta ihmistä ulos.

Myös lääkärit, terapeutit ja opettajat ovat vahvoilla. Vaikka tekoäly voi auttaa diagnoosien tekemisessä, se ei voi korvata ihmisen empaattista kohtaamista. Samaan kategoriaan kuuluu juristin työ: oikeussalissa tarvitaan yhä elävä ihminen, jolla on tutkinto ja lupa puolustaa.

Sen sijaan rutiininomaiset tietotyöt, kuten litterointi, aikataulutus ja tietyt rekrytointitehtävät, ovat vaaravyöhykkeessä. Jos työ on jatkuvaa, toistuvaa ja hoituu nappia painamalla, tekoäly ehtii sinne ennen pitkää.

Kaikkia ammatteja ei kuitenkaan hävitetä, vaan osa muuttuu. Radiologit ja kuljetusalan työntekijät tekevät jatkossa enemmän yhteistyötä koneiden kanssa, kun tekoäly nopeuttaa tutkimuksia tai kun itseohjautuvat rekat yleistyvät.

Lyhyesti: tulevaisuuden varmin työpaikka löytyy sieltä, missä tarvitaan ihmisyyttä, luottamusta ja käsityötä. Siinä missä kone laskee sekunnissa ja piirtää täydellisen aikataulun, ihminen on edelleen se, joka lohduttaa, pelastaa ja päättää oikeuden tuomion.