Teknologia

Spotify ottaa ChatGPT:n käyttöön musiikki- ja podcast-suosituksissa – artistit huolissaan tekoälyn vaikutuksista Kommentit pois päältä artikkelissa Spotify ottaa ChatGPT:n käyttöön musiikki- ja podcast-suosituksissa – artistit huolissaan tekoälyn vaikutuksista

Tekoälyn rooli musiikkimaailmassa kasvaa vauhdilla, ja nyt myös Spotify on ilmoittanut ottavansa käyttöön ChatGPT:n tarjoamaan käyttäjilleen – ja podcast-suosituksia. Ominaisuus on saatavilla sekä ilmaisille että Premium-käyttäjille, mutta vain niille, jotka haluavat erikseen kytkeä sen päälle.

Näin palvelu toimii

Käyttäjä voi linkittää Spotifyn suoraan ChatGPT:hen ja kirjoittaa haluamansa promptin – esimerkiksi tietyn tunnelman, genren tai aktiviteetin – jonka perusteella antaa tekoälyyn pohjautuvia suosituksia.

  • Free-käyttäjille tarjotaan olemassa olevia soittolistoja (kuten Discover Weekly).
  • Premium-käyttäjät saavat lisäksi yksilöllisempiä ehdotuksia laajemmasta kirjastosta.
    Spotify painottaa, ettei se jaa sisältöä OpenAI:lle tekoälymallien koulutukseen.

Yhtiö perustelee uutta ominaisuutta “uudella tavalla, jolla fanit voivat löytää musiikkia ja artisteja keskustelun kautta, aina kun inspiraatio iskee”. Samalla monet artistit ovat kuitenkin huolissaan tekoälyn vaikutuksesta omaan uraansa.

Viime kuukausina keskustelua ovat herättäneet:

  • A.I.-musiikin nopea leviäminen ja sen sekoittuminen aitoon tuotantoon.
  • Äänikirjapalvelut, joissa Spotify on jo testannut tekoälyllä tuotettuja lukijoita.
  • Spotifyn toimitusjohtaja Daniel Ekin saamat kritiikit sijoituksista tekoälyteknologioihin, jotka eivät liity suoraan musiikkiin.

Osa artisteista on jopa ilmoittanut jättävänsä Spotifyn protestina yhtiön tekoälylinjauksia vastaan.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.

Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta Kommentit pois päältä artikkelissa Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta

:n tuore uhkaraportti maalaa aika kylmän kuvan verkkomaailmasta: eivät enää vain murra järjestelmiä, vaan käyttävät hyväkseen juuri niitä ohjelmia ja työkaluja, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat. Lopputulos on kuin varkaalla olisi pankin avain, mutta hän teeskentelisi olevansa asiakaspalvelija.

Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy oikeisiin etäkäyttötyökaluihin, kuten LogMeInin ja ScreenConnectin kaltaisiin ohjelmiin. Hyökkääjät houkuttelevat käyttäjiä lataamaan niitä esimerkiksi verokauden päättymiseen liittyvien huijausviestien tai väärennettyjen deittisivustojen kautta. Kun ohjelma on asennettu, rikolliset voivat hallita konetta lähes huomaamatta.

Kuva: LogMeIn Hamachi – Wikipedia

Toinen koukku on kryptovaluuttoihin liittyvä huijaus. Väärennetyt “lompakon palautustyökalut” lupaavat auttaa kadonneiden varojen löytämisessä, mutta todellisuudessa ne imevät kirjautumistiedot ja lompakon sisällön suoraan rikollisille. HP:n tutkijat huomasivat jopa, että osa haitallisesta koodista näyttää olevan tekoälyn “vibe-koodaamaa”, eli nopeasti ja huolimattomasti generoituja skriptejä, jotka silti toimivat yllättävän tehokkaasti.

Ehkä erikoisin kikka on niin sanotut ClickFix-kampanjat, joissa haittaohjelma naamioidaan äänitiedostoksi. Käyttäjä huijataan läpäisemään uskottavalta näyttävä -testi, jonka jälkeen kone suorittaa taustalla haitallisen komennon – ilman että käyttäjä tajuaa juuri hyväksyneensä digitaalisen “kutsun kutsumattomille vieraille”.

Kuva: reCAPTCHA – Wikipedia

HP:n viesti on selkeä: kyberrikolliset eivät enää näytä kyberrikollisilta. He puhuvat tuttujen sovellusten kieltä, käyttävät arkipäiväisiä houkuttimia ja piiloutuvat normaaliin liikenteeseen. Ja juuri siksi vaarallisin uhka ei välttämättä näytä lainkaan epäilyttävältä – ennen kuin on jo liian myöhäistä.