Stop Killing Games -kampanja syytettynä “salailusta” Kommentit pois päältä artikkelissa Stop Killing Games -kampanja syytettynä “salailusta”

-liike, joka taistelee verkkopelien säilyttämisen puolesta, on saavuttanut Euroopassa isoja virstanpylväitä, mutta törmännyt myös erikoiseen esteeseen: sitä syytetään EU:lle jätetyssä valituksessa “järjestelmällisestä salailusta”. Miksi? Koska kampanjan keulakuva Ross Scott käytti liikaa aikaa vapaaehtoistyöhön.

Scott perusti liikkeen viime vuonna vaatimaan, että pelijulkaisijat tarjoavat pelaajille keinon pelata aina nettiyhteyttä vaativia pelejä vielä senkin jälkeen, kun viralliset palvelimet suljetaan. Kampanjan suurin voimannäyte on ollut EU-kansalaisaloite, joka on kerännyt jo yli 1,4 miljoonaa allekirjoitusta.

Nyt kuitenkin nimettömässä valituksessa väitetään, että kampanja valehteli rahoituksestaan, koska Scottin työpanos pitäisi laskea rahalliseksi tueksi. Hän kertoi haastattelussa tehneensä jopa 12–14 tunnin päiviä kampanjan eteen. Valituksen mukaan tämä vastaisi jopa 63 000–147 000 euron arvoista “lahjoitusta”, jos hänen aikaansa arvioitaisiin markkinahinnalla.

Scott kuitenkin muistuttaa, että EU:n omien sääntöjen mukaan vapaaehtoistyötä tekeviä yksityishenkilöitä ei lasketa sponsoreiksi. Hän korostaa, että kaikki on tehty sääntöjen mukaan ja EU:lta kysyttiin lupa jo keväällä 2024.

Olemme noudattaneet kirjainta myöten sääntöjä. – Scott vakuuttaa.

Valituksen taustat ovat epäselvät, mutta Scott epäilee, että kyse on pelialan vastaiskusta. EU:n kanta asiaan selviää myöhemmin, kun kansalaisaloite päättyy 31. heinäkuuta.

Stop Killing Games haastaa Sonyn PS Store -monopolin Kommentit pois päältä artikkelissa Stop Killing Games haastaa Sonyn PS Store -monopolin

-liike on liittynyt mukaan oikeusprosessiin, jossa Sonya syytetään PlayStation Storen monopoliasemasta ja kuluttajien pelihintojen keinotekoisesta nostamisesta. Kuluttajaliike liittyy hollantilaisen -järjestön nostamaan kanteeseen, jonka arvo on noin 390 miljoonaa euroa.

Hollantilaisjärjestö haastoi Sonyn oikeuteen jo helmikuussa. Sen mukaan on käytännössä suljettu digitaalinen kauppapaikka, jossa pystyy määräämään hinnoittelusta ilman todellista kilpailua. Järjestö on väittänyt hollantilaisten kuluttajien maksaneen vuosien aikana satoja miljoonia euroja liikaa digitaalisista peleistä.

Stop Killing Gamesin mukaan kyse on niin sanotusta ”Sony-verosta” ja kuluttajien oikeudesta todellisiin vaihtoehtoihin. Liike on erityisen huolissaan Sonyn suunnitelmasta lopettaa uusien PlayStation-pelien fyysinen levytuotanto tammikuussa 2028. Digitaalisen kaupan merkityksen kasvaessa kuluttajien vaihtoehdot voivat samalla vähentyä entisestään.

Stop Killing Games tunnetaan erityisesti kampanjastaan, joka pyrkii varmistamaan, etteivät verkkoa vaativat pelit muutu täysin käyttökelvottomiksi palvelinten sulkeutuessa. Vuonna 2024 perustettu liike on kerännyt Euroopan kansalaisaloitteeseensa yli 1,2 miljoonaa varmennettua allekirjoitusta.

Sonylla on tällä hetkellä vastassaan useita kuluttajiin ja kilpailulainsäädäntöön liittyviä oikeusprosesseja eri maissa. Yhtiö ei kuitenkaan ole toistaiseksi osoittanut merkkejä perääntymisestä fyysisten pelien tuotannon lopettamisesta, vaan on kertonut etenevänsä suunnitelman kanssa varovaisesti. PlayStationin tulevaisuus näyttääkin tällä hetkellä melko digitaaliselta, halusivat pelaajat sitä tai eivät.

Stop Killing Games -aloite sai vastauksen EU:lta Kommentit pois päältä artikkelissa Stop Killing Games -aloite sai vastauksen EU:lta

Yli 1,3 miljoonaa -alueen pelaajaa vaati muutosta pelien elinkaareen: kun peli myydään, sen pitäisi pysyä pelattavana myös virallisen tuen päättymisen jälkeen. Nyt Euroopan komissio on antanut lopullisen vastauksensa – lainsäädäntöä ei ole tulossa.

“Stop Destroying Videogames” -nimellä kulkenut kansalaisaloite nousi esiin pelättyä ilmiötä vastaan, jossa ostetut pelit muuttuvat käyttökelvottomiksi palvelinten sulkemisen jälkeen. Aloitteen ydin ei ollut pakottaa yrityksiä pitämään palvelimia ikuisesti käynnissä, vaan varmistaa, että peleihin jäisi jonkinlainen pelattava perusversio myös tuen päättymisen jälkeen.

Komissio kuitenkin katsoo, ettei velvoittava laki olisi “suhteellista”. Sen sijaan se aikoo käynnistää keskustelun pelialan kanssa ja pyrkiä laatimaan vapaaehtoisen käytännesäännöstön pelien “elinkaaren lopettamisesta”. Toisin sanoen peliyhtiöt olisivat itse mukana sopimassa siitä, miten pelit voidaan sulkea.

Pelaajien näkökulmasta lopputulos on laiha lohtu. Käytännössä tämä ei pakota yrityksiä julkaisemaan offline-versioita tai tarjoamaan keinoja pelien jatkamiseen sulkemisen jälkeen. Sen sijaan luotetaan siihen, että nykyinen kuluttajansuoja ja avoimuus pelien ehdoista riittävät ohjaamaan alaa.

Vaikka aloite ei muuttunut suoraan laiksi, se pakotti EU:n käsittelemään pelien elinkaareen liittyvän ongelman korkealla tasolla. Monelle pelaajalle lopputulos tuntuu kuitenkin enemmän keskustelunavaukselta kuin konkreettiselta ratkaisulta ja hieman siltä kuin palvelimen sulkeutumisikkuna olisi siirretty vain myöhemmäksi.

Lähde: RespawnFirst