Artikkelit, Teknologia

Suno-tekoäly tekee sinulle kappaleen vaikka jokakeväisestä ”koirankakka tienvarrella”-traumasta – näin palvelu toimii Kommentit pois päältä artikkelissa Suno-tekoäly tekee sinulle kappaleen vaikka jokakeväisestä ”koirankakka tienvarrella”-traumasta – näin palvelu toimii


Suno: Tekoälymusiikin luoja, joka laulaa käskystäsi vaikka kunnon örinämetallit aiheesta ”koiranp*aska” keväisellä kadulla”, on herättänyt kummastusta kansalaisissa. Millaisesta palvelusta oikein on kyse? Lukaisehan lisää alta.

Mikä ihmeen Suno siis?

Suno on tekoälypohjainen työkalu, joka muuntaa tekstikuvauksesi täysivaltaisiksi kappaleiksi. Tarjoa vain muutama sana tai kuvaus halutusta tunnelmasta, ja Suno luo ainutlaatuisen kappaleen valmiine sanoituksineen, lauluineen, melodioiden ja jopa albumitaiteen kanssa.

No mitenkä se siis toimii? hä?

Suno käyttää kaksiosaisen lähestymistavan. Sen omat tekoälymallit hoitavat musiikin sävellyksen, luoden melodian ja instrumentaaliosuudet. Sanoituksia ja kappaleen nimeä varten Suno hyödyntää ChatGPT:n voimaa, korkealle arvostettua luonnollisen kielen käsittelytyökalua, joka tunnetaan vaikuttavien tekstimuotojen luomisesta.

Kaikille ilmaista hupia

Yksi Sunon keskeisistä vahvuuksista on sen käyttäjäystävällisyys. Pääset siihen ilmaisen verkkosivuston kautta tai Microsoft Copilot -liitännäisenä, eikä Sunon käyttö vaadi aikaisempaa musiikillista tietämystä. Olit sitten kokenut taiteilija tai kylpyhuoneen laulaja, Suno antaa sinulle mahdollisuuden tuoda musiikkivision elämään.

Vaikka tekoälymusiikin generaattoreita kuten Meta’s AudioCraft ja Googlen MusicFX ovat olemassa, Suno erottuu tarjoamalla alkuperäiset laulut ja sanoitukset musiikin luomisen rinnalla. Tämä kattava lähestymistapa on linjassa Sunon kanssa demokratisoida musiikin luominen, tehdä se saavutettavaksi kaikille, joilla on kipinä inspiraatiolle.

Ja ei muuta kuin säkkijärven polkat tulille ja kokeilemaan Sunoa oitis tämän linkin kautta!

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.