Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina

Neogames

Kotimainen pelialan etujärjestö on julkaissut pelialan näkymiä ja vuosien 2021-2022 kehitystä avaavan raporttinsa.

Suomen pelialan yleiskuva on hyvin positiivinen kaikilla mittareilla mitattuna. Alan liikevaihto kasvoi vuonna 2021 noin 3,2 miljardiin euroon. Liikevaihto kasvoi yli 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuonna 2022 liikevaihto näyttäisi pysyvän 3,2 miljardissa eurossa. Tulostakin on syntynyt, sillä vuonna 2021 alan liiketulos oli 0,9 miljardia euroa. Vuoden 2022 tulos ei ole vielä selvillä.

Näillä luvuilla Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on johtava mobiilipelien tekijä.

“On huomionarvoista, että Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa. Voidaan siis sanoa, että peliteollisuudesta on tullut tärkeä osa Suomen kansantaloutta.”

kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen

Kasvava työllistäjä kärsii osaajapulasta

Suomalainen peliala on myös merkittävä ja jatkuvasti kasvava työllistäjä. Vuonna 2022 Suomen peliala työllisti ensimmäistä kertaa yli 4 000 henkeä Suomessa ja ulkomailla. Alan työntekijöiden kokonaismäärän arvioitiin vuoden 2022 lopussa olevan noin 4100 henkeä. Tekijöiden määrä on kasvanut noin viidellä sadalla vuoden 2020 lopusta.

Myös pelistudioiden määrä on kääntynyt uuteen kasvuun ja suomalaiset pelinkehittäjät perustavat nyt rohkeasti uusia yrityksiä. Vuoden 2022 lopussa arvioitiin olevan 232 aktiivista suomalaista pelistudiota.

Osaajapula on edelleen yksi alan suurimmista haasteista. Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana. Erikoisosaajia on haastavaa löytää kotimaasta, joten ala rekrytoi paljon kansainvälisiltä markkinoilta ja hyödyntää kansainvälistä etätyötä.

Uudistuminen on pelialan elinehto

Julkaistujen uusien pelien määrä on sen sijaan kääntynyt laskuun. Tämä ei ole huono asia ja johtuu studioiden sopeutumisesta kansainväliseen trendiin, eli game as a service -mallin yleistymiseen. Pelien elinkaari pitenee ja yritykset keskittyvät olemassa olevien pelien jatkokehitykseen.

Suomen peliala tunnetaan mobiilipelien kehittäjänä, mutta on jo lähes yhtä suosittu alusta (64 %) kuin mobiililaitteet (66 %). Monialustainen pelikehitys on Suomessa yleistä, sillä 59 prosenttia studioista kehittää pelejä kahdelle tai useammalle alustalle.

Suomalaiset pelikehittäjät tutkivat aktiivisesti pelimarkkinan uusia mahdollisuuksia tekoälyn, web3:n, uusien alustojen, moninaisten ansaintamallien ja käyttäjien tuottaman pelisisällön parissa. Pelistudiot seuraavat aktiivisesti luovan tekoälyn kiivasta kehitystä, mutta käytännön sovellutukset pelinkehityksen prosesseissa ovat vielä kesken. Tekoälyltä odotetaan paljon muun muassa tuotantokustannusten tehostamisessa ja yhä yksilöllisempien pelikokemuksien luomisessa.

Gabe Newell vetäytyi pelinkehityksestä – syynä yllättävä ongelma: liikaa myötäilijöitä Kommentit pois päältä artikkelissa Gabe Newell vetäytyi pelinkehityksestä – syynä yllättävä ongelma: liikaa myötäilijöitä

Peliyhtiö tunnetaan monista klassikoistaan, mutta kulissien takana yksi sen keskeisistä hahmoista teki aikoinaan yllättävän päätöksen. Yhtiön perustaja vetäytyi aktiivisesta pelinkehityksestä -pelin jälkeen, eikä syynä ollut väsymys tai kiinnostuksen puute, vaan päinvastoin työympäristön dynamiikka.

Portal 2:n pääsuunnittelijana toiminut Josh Weier kertoo, että Newell halusi aidosti olla osa tiimiä ja ideoida yhdessä muiden kanssa. Ongelmana oli kuitenkin hänen asemansa ja harva uskalsi olla eri mieltä. Kun pomo ehdotti jotain, vastaus oli usein myöntävä nyökkäys, vaikka tarkoitus olisi ollut käydä avointa ja luovaa keskustelua.

Tilanne johti siihen, että Newell koki yhteistyön vaikeaksi. Hän ei halunnut ympärilleen “kyllä-ihmisiä”, vaan tiimin, joka haastaisi ajatuksia ja kehittäisi niitä eteenpäin. Kun tämä ei toteutunut, hän päätti ottaa etäisyyttä suoraan kehitystyöhön ja siirtyä enemmän taustalle.

Ajoitus osui aikaan, jolloin Valve oli huipulla. oli jo vakiinnuttanut asemansa klassikkona, ja kasvoi nopeasti -pelaamisen jättiläiseksi. Juuri tällainen menestys saattoi kuitenkin tehdä Newellin haastamisesta entistä vaikeampaa.

Nykyään Newellin rooli onkin enemmän valvova ja ohjaava kuin suoraan kehitykseen osallistuva. Tarina toimii muistutuksena siitä, että luovassakin työssä liiallinen arvovalta voi kääntyä itseään vastaan ja joskus parhaat ideat syntyvät nimenomaan eriävistä mielipiteistä.