Pelit

Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina

Neogames

Kotimainen pelialan etujärjestö on julkaissut pelialan näkymiä ja vuosien 2021-2022 kehitystä avaavan raporttinsa.

Suomen pelialan yleiskuva on hyvin positiivinen kaikilla mittareilla mitattuna. Alan liikevaihto kasvoi vuonna 2021 noin 3,2 miljardiin euroon. Liikevaihto kasvoi yli 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuonna 2022 liikevaihto näyttäisi pysyvän 3,2 miljardissa eurossa. Tulostakin on syntynyt, sillä vuonna 2021 alan liiketulos oli 0,9 miljardia euroa. Vuoden 2022 tulos ei ole vielä selvillä.

Näillä luvuilla Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on johtava mobiilipelien tekijä.

“On huomionarvoista, että Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa. Voidaan siis sanoa, että peliteollisuudesta on tullut tärkeä osa Suomen kansantaloutta.”

kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen

Kasvava työllistäjä kärsii osaajapulasta

Suomalainen peliala on myös merkittävä ja jatkuvasti kasvava työllistäjä. Vuonna 2022 Suomen peliala työllisti ensimmäistä kertaa yli 4 000 henkeä Suomessa ja ulkomailla. Alan työntekijöiden kokonaismäärän arvioitiin vuoden 2022 lopussa olevan noin 4100 henkeä. Tekijöiden määrä on kasvanut noin viidellä sadalla vuoden 2020 lopusta.

Myös pelistudioiden määrä on kääntynyt uuteen kasvuun ja suomalaiset pelinkehittäjät perustavat nyt rohkeasti uusia yrityksiä. Vuoden 2022 lopussa arvioitiin olevan 232 aktiivista suomalaista pelistudiota.

Osaajapula on edelleen yksi alan suurimmista haasteista. Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana. Erikoisosaajia on haastavaa löytää kotimaasta, joten ala rekrytoi paljon kansainvälisiltä markkinoilta ja hyödyntää kansainvälistä etätyötä.

Uudistuminen on pelialan elinehto

Julkaistujen uusien pelien määrä on sen sijaan kääntynyt laskuun. Tämä ei ole huono asia ja johtuu studioiden sopeutumisesta kansainväliseen trendiin, eli game as a service -mallin yleistymiseen. Pelien elinkaari pitenee ja yritykset keskittyvät olemassa olevien pelien jatkokehitykseen.

Suomen peliala tunnetaan mobiilipelien kehittäjänä, mutta on jo lähes yhtä suosittu alusta (64 %) kuin mobiililaitteet (66 %). Monialustainen pelikehitys on Suomessa yleistä, sillä 59 prosenttia studioista kehittää pelejä kahdelle tai useammalle alustalle.

Suomalaiset pelikehittäjät tutkivat aktiivisesti pelimarkkinan uusia mahdollisuuksia tekoälyn, web3:n, uusien alustojen, moninaisten ansaintamallien ja käyttäjien tuottaman pelisisällön parissa. Pelistudiot seuraavat aktiivisesti luovan tekoälyn kiivasta kehitystä, mutta käytännön sovellutukset pelinkehityksen prosesseissa ovat vielä kesken. Tekoälyltä odotetaan paljon muun muassa tuotantokustannusten tehostamisessa ja yhä yksilöllisempien pelikokemuksien luomisessa.

The Witcher 3: Wild Hunt saa kolmannen suuren lisäosan nimeltä Songs of the Past Kommentit pois päältä artikkelissa The Witcher 3: Wild Hunt saa kolmannen suuren lisäosan nimeltä Songs of the Past

Melkein kymmenen vuotta vanha ei näytä suostuvan eläköitymään. ilmoitti yllättäen, että peli saa vuonna 2027 täysin uuden kolmannen lisäosan nimeltä .

Uudessa lisäosassa pelaajat palaavat jälleen legendaarisen hirviönmetsästäjän Geralt of Rivian saappaisiin täysin uudessa tarinassa. Tarkempia juoniyksityiskohtia ei vielä paljastettu, mutta lisätietoja luvataan loppukesälle 2026. Tällä hetkellä tiedetään ainakin se, että lisäosa julkaistaan :lle, :lle ja Series X|S:lle.

Projektia ei tehdä yksin, sillä mukana kehityksessä on myös , jonka riveissä työskentelee useita alkuperäisen Witcher 3:n veteraaneja. Tämä on monille faneille hyvä merkki, sillä odotukset ovat luonnollisesti korkealla. Kun peliä on pidetty jo vuosia yhtenä kaikkien aikojen parhaista roolipeleistä, uuden lisäosan pitää olla jotain muutakin kuin “Geralt käy taas hakemassa kattilan kylän mummolle”.

The Witcher 3 julkaistiin alun perin vuonna 2015, ja sen suosio on ollut lähes poikkeuksellista. Peliä on myyty yli 60 miljoonaa kappaletta, ja se on kerännyt satoja Vuoden peli -palkintoja. Harva peli saa uutta suurta sisältöä näin pitkän ajan jälkeen, joten Songs of the Past on monella tavalla poikkeuksellinen paluu vanhaan mutta erittäin rakastettuun fantasiamaailmaan.

Uusi moninpelikauhu Hands Over tekee seurapeleistä hengenvaarallisia Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi moninpelikauhu Hands Over tekee seurapeleistä hengenvaarallisia

on uusi :lle kehitteillä oleva moninpelikauhupeli, joka ottaa tutut lapsuuden leikit ja muuttaa ne hermoja raastaviksi selviytymishaasteiksi. Pelin taustalla on studio , ja konsepti nojaa yksinkertaiseen ideaan, jossa säännöt ovat helppoja, mutta paine tekee jokaisesta vuorosta vaarallisen.

Pelin ytimessä on sarja minipelejä, joissa pelaajat joutuvat esimerkiksi testaamaan onneaan mekaanisen “leuan” kanssa, muistamaan sekvenssejä tai reagoimaan tilanteisiin, joissa virhe voi tarkoittaa välitöntä tappiota. Ajatus on sama kuin lapsuuden seurapeleissä, mutta nyt katsojat ja vastustajat odottavat, että mokaat.

Varsinaista kaaosta lisäävät “influence cardit”, joilla pelaajat voivat muuttaa pelin kulkua, kuten sabotoida toisia, suojella itseään tai rakentaa ansakomboja. Tilanne voi kääntyä hetkessä ja turvalliselta näyttävä siirto voi muuttua katastrofiksi, jos joku on ehtinyt suunnitella ansan etukäteen.

Pelin suunnittelija Grigory kuvailee ideaa yksinkertaisesti: pelissä on tavoitteena on tehdä tutusta epämukavaa. Pelaaja tunnistaa pelit heti, mutta huomaa nopeasti jännittävänsä omaa vuoroaan enemmän kuin olisi hyväksi.

Kun “duck, duck, DEAD” -henkinen kaaos yhdistyy pelaajien väliseen psykologiseen peliin, lopputulos vaikuttaa olevan jotain, jossa nauru ja paniikki kulkevat käsikädessä aivan kuten parhaissa seurapeleissä, mutta huomattavasti vähemmällä turvallisuuden tunteella.