Pelit

Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina

Neogames

Kotimainen pelialan etujärjestö on julkaissut pelialan näkymiä ja vuosien 2021-2022 kehitystä avaavan raporttinsa.

Suomen pelialan yleiskuva on hyvin positiivinen kaikilla mittareilla mitattuna. Alan liikevaihto kasvoi vuonna 2021 noin 3,2 miljardiin euroon. Liikevaihto kasvoi yli 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuonna 2022 liikevaihto näyttäisi pysyvän 3,2 miljardissa eurossa. Tulostakin on syntynyt, sillä vuonna 2021 alan liiketulos oli 0,9 miljardia euroa. Vuoden 2022 tulos ei ole vielä selvillä.

Näillä luvuilla Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on johtava mobiilipelien tekijä.

“On huomionarvoista, että Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa. Voidaan siis sanoa, että peliteollisuudesta on tullut tärkeä osa Suomen kansantaloutta.”

kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen

Kasvava työllistäjä kärsii osaajapulasta

Suomalainen peliala on myös merkittävä ja jatkuvasti kasvava työllistäjä. Vuonna 2022 Suomen peliala työllisti ensimmäistä kertaa yli 4 000 henkeä Suomessa ja ulkomailla. Alan työntekijöiden kokonaismäärän arvioitiin vuoden 2022 lopussa olevan noin 4100 henkeä. Tekijöiden määrä on kasvanut noin viidellä sadalla vuoden 2020 lopusta.

Myös pelistudioiden määrä on kääntynyt uuteen kasvuun ja suomalaiset pelinkehittäjät perustavat nyt rohkeasti uusia yrityksiä. Vuoden 2022 lopussa arvioitiin olevan 232 aktiivista suomalaista pelistudiota.

Osaajapula on edelleen yksi alan suurimmista haasteista. Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana. Erikoisosaajia on haastavaa löytää kotimaasta, joten ala rekrytoi paljon kansainvälisiltä markkinoilta ja hyödyntää kansainvälistä etätyötä.

Uudistuminen on pelialan elinehto

Julkaistujen uusien pelien määrä on sen sijaan kääntynyt laskuun. Tämä ei ole huono asia ja johtuu studioiden sopeutumisesta kansainväliseen trendiin, eli game as a service -mallin yleistymiseen. Pelien elinkaari pitenee ja yritykset keskittyvät olemassa olevien pelien jatkokehitykseen.

Suomen peliala tunnetaan mobiilipelien kehittäjänä, mutta on jo lähes yhtä suosittu alusta (64 %) kuin mobiililaitteet (66 %). Monialustainen pelikehitys on Suomessa yleistä, sillä 59 prosenttia studioista kehittää pelejä kahdelle tai useammalle alustalle.

Suomalaiset pelikehittäjät tutkivat aktiivisesti pelimarkkinan uusia mahdollisuuksia tekoälyn, web3:n, uusien alustojen, moninaisten ansaintamallien ja käyttäjien tuottaman pelisisällön parissa. Pelistudiot seuraavat aktiivisesti luovan tekoälyn kiivasta kehitystä, mutta käytännön sovellutukset pelinkehityksen prosesseissa ovat vielä kesken. Tekoälyltä odotetaan paljon muun muassa tuotantokustannusten tehostamisessa ja yhä yksilöllisempien pelikokemuksien luomisessa.

PlayStation sulkee PC-portit? Tulevat jättihitit saattavat jäädä vain konsoleille Kommentit pois päältä artikkelissa PlayStation sulkee PC-portit? Tulevat jättihitit saattavat jäädä vain konsoleille

näyttää harkitsevan suurta suunnanmuutosta pelistrategiassaan. PlayStationin sisäisessä tilaisuudessa kerrottiin, että yhtiö haluaa pitää tulevat tarinavetoiset yksinpelinsä konsoliyksinoikeuksina. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, ettei esimerkiksi , Marvel’s Wolverine tai Ghost of Yōtei olisi tulossa :lle lainkaan.

Muutos olisi iso täyskäännös verrattuna viime vuosien linjaan. on tuonut PC:lle monia suurimpia hittejään, kuten , Marvel’s Spider-Man 2 ja The Last of Us Part I. Tarkoituksena oli saada lisätuloja vanhemmista peleistä ja ehkä houkutella PC-pelaajia ostamaan myös jatko-osia varten.

Kaikki ei kuitenkaan ole ilmeisesti mennyt Sonyn toivomalla tavalla. Raportin mukaan yksinpelit eivät ole keränneet Steamissa yhtä suuria pelaajamääriä kuin yhtiön moninpelit. Esimerkiksi nousi PC:llä valtavaan suosioon samanaikaisen julkaisun ansiosta, kun taas osa yksinpeleistä jäi selvästi vaatimattomampiin lukuihin.

Mielenkiintoisesti huhuttu uusi strategia koskisi nimenomaan yksinpelejä. Tämä voisi tarkoittaa, että moninpelit julkaistaisiin jatkossakin myös PC:lle, jotta suurempi pelaajapohja pitäisi palvelimet elossa ja kassavirran käynnissä. Sony vaikuttaakin etsivän tasapainoa kahden asian välillä, konsolien myynnin kasvattamisen ja mahdollisimman suuren yleisön tavoittamisen.

Samalla myös pohtii omaa eksklusiivisuusstrategiaansa. Peliala näyttää olevan tilanteessa, jossa kaikki kokeilevat uusia sääntöjä ja välillä myös peruuttavat vanhoja päätöksiään yhtä nopeasti kuin pelaaja ragequittaa pomotaistelun jälkeen.

Subnautica 2 vuoti nettiin ennen julkaisua Kommentit pois päältä artikkelissa Subnautica 2 vuoti nettiin ennen julkaisua

on päätynyt verkkoon jo ennen virallista julkaisuaan. Raporttien mukaan pelistä jaetaan täyttä versiota piratisointisivustoilla vain noin 48 tuntia ennen -julkaisua. Tapaus jatkaa pelialan huolestuttavaa trendiä, jossa suuret -pelit vuotavat nettiin jo ennen kuin pelaajat ehtivät edes ostoksille.

Tilanne muistuttaa vahvasti hiljattain tapahtunutta -vuotoa, jossa pelattava versio ilmestyi verkkoon yli viikko ennen julkaisua. Aluksi moni epäili syyksi Steamin preload-järjestelmää, mutta myöhemmin seurantasivusto :n mukaan ongelma ei ilmeisesti ollut itse Steamissa. Epäilyt kohdistuivat henkilöön, jolla oli peliin virallinen ennakkopääsy, esimerkiksi arvioija tai sisällöntuottaja.

Nyt samanlaista teoriaa pyörii myös Subnautica 2:n ympärillä. Varmaa tietoa ei vielä ole, mutta huhujen mukaan vuodon takana olisi niin sanottu “rogue reviewer”, eli joku ennakkokappaleen saanut henkilö, joka päätti jakaa pelin eteenpäin. Kyseessä olisi jo kolmas iso pelivuoto vuonna 2026, sillä myös joutui saman kohtalon uhriksi aiemmin tänä vuonna.

Vuodot ovat peliyhtiöille iso riesa. Ne voivat pilata markkinointisuunnitelmia, levittää juonipaljastuksia ja viedä huomiota viralliselta julkaisulta. Forza Horizon 6:n tapauksessa pelikuvaa levisi nopeasti esimerkiksi YouTubeen ja Discordiin. Samalla osa piratisointisivustoista on yrittänyt pitää jonkinlaista “pelialan herrasmiessääntöä” yllä, esimerkiksi FitGirl ei tiettävästi jakanut Forza Horizon 6:n tai PRAGMATA:n tiedostoja maksavien asiakkaiden kunnioittamiseksi.

Toistaiseksi ei ole kommentoinut vuotoa virallisesti. Pelaajien keskuudessa pyörii myös teoria siitä, että Steamin preload-suojaus olisi jotenkin rikkoutunut. Ainakin yhden -striimaajan kerrotaan onnistuneen käynnistämään pelin ennakkoon ja saaneen nopeasti porttikiellon lähetyspalveluun. Pelialalla eletään nyt erikoista aikaa. Toisille tämä näyttää piratismin uudelta kultakaudelta, studioille taas jatkuvalta painajaiselta.