Pelit

Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina

Neogames

Kotimainen pelialan etujärjestö on julkaissut pelialan näkymiä ja vuosien 2021-2022 kehitystä avaavan raporttinsa.

Suomen pelialan yleiskuva on hyvin positiivinen kaikilla mittareilla mitattuna. Alan liikevaihto kasvoi vuonna 2021 noin 3,2 miljardiin euroon. Liikevaihto kasvoi yli 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuonna 2022 liikevaihto näyttäisi pysyvän 3,2 miljardissa eurossa. Tulostakin on syntynyt, sillä vuonna 2021 alan liiketulos oli 0,9 miljardia euroa. Vuoden 2022 tulos ei ole vielä selvillä.

Näillä luvuilla Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on johtava mobiilipelien tekijä.

“On huomionarvoista, että Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa. Voidaan siis sanoa, että peliteollisuudesta on tullut tärkeä osa Suomen kansantaloutta.”

kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen

Kasvava työllistäjä kärsii osaajapulasta

Suomalainen peliala on myös merkittävä ja jatkuvasti kasvava työllistäjä. Vuonna 2022 Suomen peliala työllisti ensimmäistä kertaa yli 4 000 henkeä Suomessa ja ulkomailla. Alan työntekijöiden kokonaismäärän arvioitiin vuoden 2022 lopussa olevan noin 4100 henkeä. Tekijöiden määrä on kasvanut noin viidellä sadalla vuoden 2020 lopusta.

Myös pelistudioiden määrä on kääntynyt uuteen kasvuun ja suomalaiset pelinkehittäjät perustavat nyt rohkeasti uusia yrityksiä. Vuoden 2022 lopussa arvioitiin olevan 232 aktiivista suomalaista pelistudiota.

Osaajapula on edelleen yksi alan suurimmista haasteista. Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana. Erikoisosaajia on haastavaa löytää kotimaasta, joten ala rekrytoi paljon kansainvälisiltä markkinoilta ja hyödyntää kansainvälistä etätyötä.

Uudistuminen on pelialan elinehto

Julkaistujen uusien pelien määrä on sen sijaan kääntynyt laskuun. Tämä ei ole huono asia ja johtuu studioiden sopeutumisesta kansainväliseen trendiin, eli game as a service -mallin yleistymiseen. Pelien elinkaari pitenee ja yritykset keskittyvät olemassa olevien pelien jatkokehitykseen.

Suomen peliala tunnetaan mobiilipelien kehittäjänä, mutta on jo lähes yhtä suosittu alusta (64 %) kuin mobiililaitteet (66 %). Monialustainen pelikehitys on Suomessa yleistä, sillä 59 prosenttia studioista kehittää pelejä kahdelle tai useammalle alustalle.

Suomalaiset pelikehittäjät tutkivat aktiivisesti pelimarkkinan uusia mahdollisuuksia tekoälyn, web3:n, uusien alustojen, moninaisten ansaintamallien ja käyttäjien tuottaman pelisisällön parissa. Pelistudiot seuraavat aktiivisesti luovan tekoälyn kiivasta kehitystä, mutta käytännön sovellutukset pelinkehityksen prosesseissa ovat vielä kesken. Tekoälyltä odotetaan paljon muun muassa tuotantokustannusten tehostamisessa ja yhä yksilöllisempien pelikokemuksien luomisessa.

Control Resonant on Remedyn tähän asti kunnianhimoisin loikka Kommentit pois päältä artikkelissa Control Resonant on Remedyn tähän asti kunnianhimoisin loikka

porskuttaa vahvassa vireessä, kun studion Control -pelisarja on rikkonut jo 6 miljoonan myydyn kappaleen rajapyykin. Samalla katseet kääntyvät seuraavaan julkaisuun, , jota yhtiön tuore toimitusjohtaja Jean-Charles Gaudechon kehuu poikkeuksellisen suoraan.

Gaudechon kertoo pelaavansa uutta peliä itse säännöllisesti ja vakuuttaa, että kokonaisuus alkaa olla kasassa. Tavoite on kunnianhimoinen ja pyrkimys tehdä Resonantista “day one” -ostos niin sarjan faneille kuin uusillekin pelaajille. Julkaisua odotetaan syksylle :lle, :lle ja Series -konsoleille.

Taloudellisesti Remedyllä menee kaksijakoisesti mutta lupaavasti. Liikevaihto laski hieman 13,1 miljoonaan euroon, mutta kannattavuus parani ja kassavirta kääntyi selvästi plussalle. Erityisesti pelimyynnit ja rojaltit ovat kasvussa, kun taas kehityspalkkiot ovat laskeneet, mikä on merkki siitä, että uusi peli lähestyy maalia.

Resonant on myös studion tähän asti kunnianhimoisin projekti. Pelin parissa työskentelee Remedy-historian suurin pelitiimi ja peli tukee peräti kahdeksaa eri äänikieltä. Studio tähtää samalla kovaan kasvuun, sillä tavoitteena on tuplata liikevaihto noin 100 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä.

On selvää, että Remedy rakentaa seuraavaa suurta hittiään määrätietoisesti. Ja jos toimitusjohtajan omiin pelisessioihin on uskominen, Controlin outo ja kiehtova maailma on palaamassa entistä vahvempana.

Beastlink tuo kaiju-mäiskeen PC:lle ja konsoleille Kommentit pois päältä artikkelissa Beastlink tuo kaiju-mäiskeen PC:lle ja konsoleille

Uusi jättiläishirviöitä ja tuhoa yhdistelevä peli on julkistettu ja se kuulostaa siltä, että kaupunkisuunnittelijat saattavat haluta katsoa muualle. Peli tarjoaa mahdollisuuden pelata sekä hirviönmetsästäjänä että itse kaijuna, joka levittää kaaosta ympäri täysin tuhottavia kaupunkeja.

Pelin keskiössä on niin sanottu BeastLink-mekaniikka, jossa pelaajat ensin keräävät resursseja ja herättävät nukkuvia jättiläishirviöitä, ja sen jälkeen näkökulma vaihtuu täysin. Kun yhteys hirviöön on muodostettu, peli muuttuu taktisesta selviytymisestä täysimittaiseksi kaupunkia repiväksi taisteluksi, jossa rakennukset eivät kauaa pysy pystyssä.

Mukana on heti neljä erilaista kaijua kuten sarvimainen lisko, härkähai ja vampyyrilepakko, sekä ajoneuvoihin perustuvaa taistelua ja valtavia, jopa 250 000 tuhoutuvaa objektia sisältäviä karttoja. Taustalla pyörii kehittäjä , joka tunnetaan aiemmista suurista ja teknisesti kunnianhimoisista projekteistaan.

Studio lupaa, että peli rakentuu vahvasti yhteisön palautteen varaan. Ensimmäinen suljettu betaviikonloppu alkaa jo 8. toukokuuta, ja mukaan voi hakea Steamin kautta. Early access -vaihe käynnistyy myöhemmin kesällä, joten hirviöiden tuhoisat karkelot eivät ole enää kaukana.

Jos lupaukset pitävät, tämä ei ole vain peli, vaan täydellinen kaupunkien uudelleenjärjestely jättiläishirviöiden ehdoilla.