Pelit

Suomen pelialan positiivinen kehitys jatkui myös viime vuonna Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen pelialan positiivinen kehitys jatkui myös viime vuonna

Neogames

Pelialan etujärjestö Neogames on julkaissut uuden raportin, jonka mukaan Suomen pelialan liikevaihto kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia ja ala on selvinnyt pandemiasta toistaiseksi kohtuullisen hyvin.

Suomen peliala ylsi vuonna 2020 jo kuudennen kerran yli kahden miljardin euron liikevaihtoon. Vuoden 2020 liikevaihto kasvoi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia 2,4 miljardiin euroon ja tulosta syntyi peräti puoli miljardia euroa.

“Useita muita luovia aloja vakavasti häirinnyt pandemia ei vielä viime vuonna vaikuttanut pelialaan, koska peleillä on maailmanlaajuinen digisisältöjä janoava asiakaskunta eivätkä pelit ole sidottuja aikaan tai paikkaan”, kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen. “Toki pelialakin on pandemiasta jonkin verran kärsinyt. Etätyö on ollut haastavaa, mutta mahdollista. Studioiden määrä on lievässä laskussa, vaikka kaikki muut mittarit ovatkin positiivisia. Pelialalle on myös tyypillistä, että vaikutukset ovat välillisiä ja pitkän aikavälin vaikutuksia, joita ei oikeastaan voi vielä arvioida. Tällaisia ovat esimerkiksi kuluttajien ostovoiman lasku.”

Vuonna 2020 pelialan aiemmat haasteet jatkuivat ja korostuivat joiltain osin. Pula osaavasta työvoimasta ja etätyön haasteet sekä luovassa työssä että liiketoiminnan kehittämisessä ovat aiheuttaneet viivytyksiä ja vaikeuksia uusien pelien valmiiksi saattamisessa. Täysin uusia pelejä syntyi vuonna 2020 noin sata.

Liikkumisen ja kokoontumisen rajoitukset ovat lisänneet digisisällön kuluttamista. Tähän tarpeeseen Suomen peliala on kyennyt vastaamaan hyvin. Suomen pelialan “keskiluokka” onkin kasvanut merkittävästi ja vuoden 2020 lopussa Suomen kahdesta sadasta pelistudiosta peräti 46 studiota ylsi jo yli miljoonan euron liikevaihtoon. Se on 12 studiota enemmän kuin edellisen raportin tarkasteluvuonna 2018.

Suomalainen peliala työllisti 3 600 työntekijää vuonna 2020. Näistä 28 prosenttia oli ulkomaalaisia ja 22 prosenttia naisia. Runsaan vuoden sisällä pelialalle odotetaan tarvittavan 400 – 1 000 uutta työntekijää. Monenlaisten luovien tekijöiden työpanosta tarvitaan yhä enemmän niin pelistudioissa kuin alihankkijoillakin.

“Suomen pelialalla menee verrattain hyvin ja se on myös merkittävä veronmaksaja”, kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen. “Maailmanlaajuisesti pelialalla riittäisi silti tilaa nopeampaankin kehitykseen. Suomen pelialan liikevaihto on vakiintunut viime vuosien runsaaseen kahteen miljardiin euroon. Seuraava kehitysaskel on täysin mahdollinen. Se voitaisiin ottaa ripeästi työvoiman saatavuutta ja muita panoksia lisäämällä. Suomi on edelleen maailmanlaajuisesti erittäin houkutteleva peliteollisuuden keskus.”

Suomalainen peliala loistaa marraskuussa – Peliala juhlii, varoittaa ja visioi tulevaa Kommentit pois päältä artikkelissa Suomalainen peliala loistaa marraskuussa – Peliala juhlii, varoittaa ja visioi tulevaa

Suomalainen peliala jatkoi lokakuussa 2025 vahvaa virettään. Uudet julkaisut, kansainvälinen näkyvyys ja kestävän kehityksen edistysaskeleet pitivät tahdin kiireisenä. Kuukauden suurin tähti oli Pax Dei, joka nousi ennakkoversiosta täyteen 1.0-julkaisuunsa ja sai heti osakseen ansaittua huomiota. Samalla Steamissa järjestetty Finnish Games Week esitteli yli 200 kotimaista peliä, korostaen suomalaisten pelintekijöiden monipuolisuutta ja luovuutta.

Julkaisurintamalla nähtiin kaikkea maan ja avaruuden väliltä. The Last Caretaker toi selviytymistä ja rakentelua, Bad Janitor huumoria siivouksen varjolla ja Hill Climb Racing 3 jatkoi Fingersoftin menestystarinaa lähes kolmen miljardin latauksen voimin. Lisäksi Rovio lensi takaisin avaruuteen Angry Birds 2:n erikoistapahtumalla ja toi uuden Flock Party -pelinsä Prime-pelaajille.

Lokakuussa julkaistiin myös pelialan ensimmäiset ympäristöystävällisen kehityksen standardit, kun Sustainable Games Alliance toi käyttöön työkaluja pelien hiilijalanjäljen mittaamiseen ja pienentämiseen. Hanke on saanut vahvaa suomalaispanosta ja sen tavoitteena on tehdä vastuullisesta pelinkehityksestä koko alan uusi normaali.

Kaikki uutiset eivät kuitenkaan olleet yhtä iloisia. Neogames varoitti Euroopan komission tulevasta kuluttajansuojasääntelystä, joka voi iskeä erityisesti free-to-play -mobiilipeleihin ja siten koko alan taloudelliseen perustaan. Myös Supercellin Ilkka Paananen liittyi keskusteluun, korostaen sääntelyn mahdollisia riskejä suomalaiselle pelimenestykselle.

Lokakuun kruunasi kuitenkin Pocket Gamer Connects Helsinki, joka kokosi 1500 pelialan ammattilaista ja yli 150 puhujan joukon jakamaan ideoita tulevaisuuden peleistä, tekoälystä ja transmedia-tarinoista. Suomen peliala näyttää jälleen, että se osaa yhtä aikaa sekä innovoida että ottaa vastuuta ja tehdä sen vieläpä hyvällä pelihuumorilla.

Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina

Neogames

Kotimainen pelialan etujärjestö Neogames on julkaissut pelialan näkymiä ja vuosien 2021-2022 kehitystä avaavan raporttinsa.

Suomen pelialan yleiskuva on hyvin positiivinen kaikilla mittareilla mitattuna. Alan liikevaihto kasvoi vuonna 2021 noin 3,2 miljardiin euroon. Liikevaihto kasvoi yli 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuonna 2022 liikevaihto näyttäisi pysyvän 3,2 miljardissa eurossa. Tulostakin on syntynyt, sillä vuonna 2021 alan liiketulos oli 0,9 miljardia euroa. Vuoden 2022 tulos ei ole vielä selvillä.

Näillä luvuilla Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on johtava mobiilipelien tekijä.

“On huomionarvoista, että Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa. Voidaan siis sanoa, että peliteollisuudesta on tullut tärkeä osa Suomen kansantaloutta.”

kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen

Kasvava työllistäjä kärsii osaajapulasta

Suomalainen peliala on myös merkittävä ja jatkuvasti kasvava työllistäjä. Vuonna 2022 Suomen peliala työllisti ensimmäistä kertaa yli 4 000 henkeä Suomessa ja ulkomailla. Alan työntekijöiden kokonaismäärän arvioitiin vuoden 2022 lopussa olevan noin 4100 henkeä. Tekijöiden määrä on kasvanut noin viidellä sadalla vuoden 2020 lopusta.

Myös pelistudioiden määrä on kääntynyt uuteen kasvuun ja suomalaiset pelinkehittäjät perustavat nyt rohkeasti uusia yrityksiä. Vuoden 2022 lopussa arvioitiin olevan 232 aktiivista suomalaista pelistudiota.

Osaajapula on edelleen yksi alan suurimmista haasteista. Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana. Erikoisosaajia on haastavaa löytää kotimaasta, joten ala rekrytoi paljon kansainvälisiltä markkinoilta ja hyödyntää kansainvälistä etätyötä.

Uudistuminen on pelialan elinehto

Julkaistujen uusien pelien määrä on sen sijaan kääntynyt laskuun. Tämä ei ole huono asia ja johtuu studioiden sopeutumisesta kansainväliseen trendiin, eli game as a service -mallin yleistymiseen. Pelien elinkaari pitenee ja yritykset keskittyvät olemassa olevien pelien jatkokehitykseen.

Suomen peliala tunnetaan mobiilipelien kehittäjänä, mutta PC on jo lähes yhtä suosittu alusta (64 %) kuin mobiililaitteet (66 %). Monialustainen pelikehitys on Suomessa yleistä, sillä 59 prosenttia studioista kehittää pelejä kahdelle tai useammalle alustalle.

Suomalaiset pelikehittäjät tutkivat aktiivisesti pelimarkkinan uusia mahdollisuuksia tekoälyn, web3:n, uusien alustojen, moninaisten ansaintamallien ja käyttäjien tuottaman pelisisällön parissa. Pelistudiot seuraavat aktiivisesti luovan tekoälyn kiivasta kehitystä, mutta käytännön sovellutukset pelinkehityksen prosesseissa ovat vielä kesken. Tekoälyltä odotetaan paljon muun muassa tuotantokustannusten tehostamisessa ja yhä yksilöllisempien pelikokemuksien luomisessa.