Pelit

Suomen pelialan positiivinen kehitys jatkui myös viime vuonna Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen pelialan positiivinen kehitys jatkui myös viime vuonna

Neogames

Pelialan etujärjestö Neogames on julkaissut uuden raportin, jonka mukaan Suomen pelialan liikevaihto kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia ja ala on selvinnyt pandemiasta toistaiseksi kohtuullisen hyvin.

Suomen peliala ylsi vuonna 2020 jo kuudennen kerran yli kahden miljardin euron liikevaihtoon. Vuoden 2020 liikevaihto kasvoi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia 2,4 miljardiin euroon ja tulosta syntyi peräti puoli miljardia euroa.

“Useita muita luovia aloja vakavasti häirinnyt pandemia ei vielä viime vuonna vaikuttanut pelialaan, koska peleillä on maailmanlaajuinen digisisältöjä janoava asiakaskunta eivätkä pelit ole sidottuja aikaan tai paikkaan”, kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen. “Toki pelialakin on pandemiasta jonkin verran kärsinyt. Etätyö on ollut haastavaa, mutta mahdollista. Studioiden määrä on lievässä laskussa, vaikka kaikki muut mittarit ovatkin positiivisia. Pelialalle on myös tyypillistä, että vaikutukset ovat välillisiä ja pitkän aikavälin vaikutuksia, joita ei oikeastaan voi vielä arvioida. Tällaisia ovat esimerkiksi kuluttajien ostovoiman lasku.”

Vuonna 2020 pelialan aiemmat haasteet jatkuivat ja korostuivat joiltain osin. Pula osaavasta työvoimasta ja etätyön haasteet sekä luovassa työssä että liiketoiminnan kehittämisessä ovat aiheuttaneet viivytyksiä ja vaikeuksia uusien pelien valmiiksi saattamisessa. Täysin uusia pelejä syntyi vuonna 2020 noin sata.

Liikkumisen ja kokoontumisen rajoitukset ovat lisänneet digisisällön kuluttamista. Tähän tarpeeseen Suomen peliala on kyennyt vastaamaan hyvin. Suomen pelialan “keskiluokka” onkin kasvanut merkittävästi ja vuoden 2020 lopussa Suomen kahdesta sadasta pelistudiosta peräti 46 studiota ylsi jo yli miljoonan euron liikevaihtoon. Se on 12 studiota enemmän kuin edellisen raportin tarkasteluvuonna 2018.

Suomalainen peliala työllisti 3 600 työntekijää vuonna 2020. Näistä 28 prosenttia oli ulkomaalaisia ja 22 prosenttia naisia. Runsaan vuoden sisällä pelialalle odotetaan tarvittavan 400 – 1 000 uutta työntekijää. Monenlaisten luovien tekijöiden työpanosta tarvitaan yhä enemmän niin pelistudioissa kuin alihankkijoillakin.

“Suomen pelialalla menee verrattain hyvin ja se on myös merkittävä veronmaksaja”, kommentoi Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen. “Maailmanlaajuisesti pelialalla riittäisi silti tilaa nopeampaankin kehitykseen. Suomen pelialan liikevaihto on vakiintunut viime vuosien runsaaseen kahteen miljardiin euroon. Seuraava kehitysaskel on täysin mahdollinen. Se voitaisiin ottaa ripeästi työvoiman saatavuutta ja muita panoksia lisäämällä. Suomi on edelleen maailmanlaajuisesti erittäin houkutteleva peliteollisuuden keskus.”

Hyviä uutisia suomalaisesta pelimaailmasta Kommentit pois päältä artikkelissa Hyviä uutisia suomalaisesta pelimaailmasta

Suomalainen peliala on aloittanut vuoden 2026 vauhdikkaasti. Joulukuussa julkaistiin useita uusia pelejä, päivityksiä jo olemassa oleviin peleihin ja ennakkoversioita tulevista teoksista. Remedy ja Housemarque herättivät odotuksia jatko-osillaan, Crowdsorsa keräsi kiitosta innovatiivisesta mobiilipelistään ja pelialan kasvihuonekaasupäästöt selvitettiin ensimmäistä kertaa.

Uusien julkaisujen kirjo oli laaja. Destroyer Burger vei pelaajat pikaruokaravintoloiden kiireisiin, Phobos Down haastoi tieteisseikkailuissa ja Grave Regrets yhdisti visual novel -tyyliä, kauhua ja dekkaria. Hill Climb Racing sai verkkoselaimessa uuden Lite-version, ja Gladio Mori lupaa syksyllä 2026 gladiaattoritaistelua niin PC:llä kuin konsoleillakin. Lisäksi My Winter Car -simulaatio toi suomalaisen talven ja autonkorjauksen haasteet pelaajien näytöille.

Crowdsorsa palkittiin Paras luontoteko -palkinnolla ja julkaisi uuden mobiilipelin, jolla Vantaan asukkaat voivat raportoida turvattomia paikkoja. Hyväksytyistä havainnoista saa euron per havainto, enintään 10 euroa päivässä. Pelin tavoitteena on tehdä kaupunkialueista turvallisempia ja samalla kannustaa pelaamaan hyvällä asialla.

Suomen peliala otti myös merkittävän askeleen vastuullisuudessa. Neogames julkaisi ensimmäistä kertaa toimialan kasvihuonekaasupäästöt. Arvioiden mukaan vuonna 2024 suomalaiset pelit ja pelialan toiminta tuottivat yhteensä 190 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joista yli 91 prosenttia oli epäsuoria päästöjä.

Joulukuun lopussa Helsingissä järjestettiin myös ensimmäinen Finnish Game Industry DEI Summit, jossa keskusteltiin monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja työyhteisöjen vastuullisuudesta. Visionist juhli 25-vuotista taivaltaan pelialan viestinnässä, samalla kun maailma muisti Max Paynen ja ensimmäisen Xboxin syntymän vuonna 2001.

Suomalainen peliala näyttää siis edelleen elinvoimaiselta, monipuoliselta ja täynnä innovaatioita olit sitten pelaaja, kehittäjä tai muuten pelimaailmasta kiinnostunut.

Suomalainen peliala loistaa marraskuussa – Peliala juhlii, varoittaa ja visioi tulevaa Kommentit pois päältä artikkelissa Suomalainen peliala loistaa marraskuussa – Peliala juhlii, varoittaa ja visioi tulevaa

Suomalainen peliala jatkoi lokakuussa 2025 vahvaa virettään. Uudet julkaisut, kansainvälinen näkyvyys ja kestävän kehityksen edistysaskeleet pitivät tahdin kiireisenä. Kuukauden suurin tähti oli Pax Dei, joka nousi ennakkoversiosta täyteen 1.0-julkaisuunsa ja sai heti osakseen ansaittua huomiota. Samalla Steamissa järjestetty Finnish Games Week esitteli yli 200 kotimaista peliä, korostaen suomalaisten pelintekijöiden monipuolisuutta ja luovuutta.

Julkaisurintamalla nähtiin kaikkea maan ja avaruuden väliltä. The Last Caretaker toi selviytymistä ja rakentelua, Bad Janitor huumoria siivouksen varjolla ja Hill Climb Racing 3 jatkoi Fingersoftin menestystarinaa lähes kolmen miljardin latauksen voimin. Lisäksi Rovio lensi takaisin avaruuteen Angry Birds 2:n erikoistapahtumalla ja toi uuden Flock Party -pelinsä Prime-pelaajille.

Lokakuussa julkaistiin myös pelialan ensimmäiset ympäristöystävällisen kehityksen standardit, kun Sustainable Games Alliance toi käyttöön työkaluja pelien hiilijalanjäljen mittaamiseen ja pienentämiseen. Hanke on saanut vahvaa suomalaispanosta ja sen tavoitteena on tehdä vastuullisesta pelinkehityksestä koko alan uusi normaali.

Kaikki uutiset eivät kuitenkaan olleet yhtä iloisia. Neogames varoitti Euroopan komission tulevasta kuluttajansuojasääntelystä, joka voi iskeä erityisesti free-to-play -mobiilipeleihin ja siten koko alan taloudelliseen perustaan. Myös Supercellin Ilkka Paananen liittyi keskusteluun, korostaen sääntelyn mahdollisia riskejä suomalaiselle pelimenestykselle.

Lokakuun kruunasi kuitenkin Pocket Gamer Connects Helsinki, joka kokosi 1500 pelialan ammattilaista ja yli 150 puhujan joukon jakamaan ideoita tulevaisuuden peleistä, tekoälystä ja transmedia-tarinoista. Suomen peliala näyttää jälleen, että se osaa yhtä aikaa sekä innovoida että ottaa vastuuta ja tehdä sen vieläpä hyvällä pelihuumorilla.