Pelit

Takaisin hiekkalaatikolle – RoadCraft tuo leikkimisen iloa raskaiden koneiden myötä Kommentit pois päältä artikkelissa Takaisin hiekkalaatikolle – RoadCraft tuo leikkimisen iloa raskaiden koneiden myötä

RoadCraft

Muistatko vielä ne lapsuuden hetket, kun hiekkalaatikolla rakennettiin linnoja, teitä ja kokonaisia valtakuntia muovikauhalla ja mielikuvituksella? Nyt voit palata noihin fiiliksiin – mutta tällä kertaa ohjaimessa on vähän järeämpää kalustoa. on rakennussimulaatio, joka tuo lapsuuden hiekkaleikit nykyaikaan realistisella otteella ja isoilla koneilla.

Pelin lähtökohta on yksinkertainen mutta tehokas: korjataan maailmaa katastrofien jäljiltä. Tulvat, hiekkamyrskyt ja muut luonnonmullistukset ovat pyyhkäisseet kaupunkeja ja rakennelmia, ja nyt tarvitaan osaavia käsiä – sekä puskutraktoreita, nostureita ja kaivinkoneita – pistämään paikat taas kuntoon. Olipa kyse siltojen rakentamisesta, tehtaiden kunnostamisesta tai raunioiden raivaamisesta, RoadCraftin ydin on tekemisen meininki.

Eikä tässä ole kyse pelkästä nappien painelusta. RoadCraftissa koneiden käyttö nojaa tarkkaan fysiikanmallinnukseen, joka tekee jokaisesta nostosta, kaivusta ja purkuliikkeestä juuri sopivan painavan ja palkitsevan. Tässä pelissä ei ole kiire – tärkeämpää on saada homma tehtyä kunnolla ja nauttia siitä, miten kaaoksesta syntyy järjestystä omilla käsillä.

Pelin vahvuus ei ole pelkästään sen realistisessa simulaatiossa. RoadCraft nimittäin yhdistää hienosti kaksi maailmaa: se tarjoaa aikuiselle pelaajalle fiiliksen, kuin olisi taas hiekkalaatikolla, mutta tällä kertaa ei tarvitse tyytyä ämpäriin ja pikkuautoihin. Mukana on luovuutta, rauhallista etenemistä ja vapauden tunnetta, joka syntyy avoimen pelimaailman tarjoamista mahdollisuuksista.

RoadCraft julkaistaan 20. toukokuuta :lle, /S:lle ja :lle. Ikärajaksi on merkitty PEGI 3, eli tämä sopii ihan jokaiselle rakentelun ystävälle – oli sitten kyseessä hiekkalaatikkoveteraani tai tuore työkoneintoilija.

The Witcher 3: Wild Hunt saa kolmannen suuren lisäosan nimeltä Songs of the Past Kommentit pois päältä artikkelissa The Witcher 3: Wild Hunt saa kolmannen suuren lisäosan nimeltä Songs of the Past

Melkein kymmenen vuotta vanha ei näytä suostuvan eläköitymään. ilmoitti yllättäen, että peli saa vuonna 2027 täysin uuden kolmannen lisäosan nimeltä .

Uudessa lisäosassa pelaajat palaavat jälleen legendaarisen hirviönmetsästäjän Geralt of Rivian saappaisiin täysin uudessa tarinassa. Tarkempia juoniyksityiskohtia ei vielä paljastettu, mutta lisätietoja luvataan loppukesälle 2026. Tällä hetkellä tiedetään ainakin se, että lisäosa julkaistaan :lle, 5:lle ja |S:lle.

Projektia ei tehdä yksin, sillä mukana kehityksessä on myös , jonka riveissä työskentelee useita alkuperäisen Witcher 3:n veteraaneja. Tämä on monille faneille hyvä merkki, sillä odotukset ovat luonnollisesti korkealla. Kun peliä on pidetty jo vuosia yhtenä kaikkien aikojen parhaista roolipeleistä, uuden lisäosan pitää olla jotain muutakin kuin “Geralt käy taas hakemassa kattilan kylän mummolle”.

The Witcher 3 julkaistiin alun perin vuonna 2015, ja sen suosio on ollut lähes poikkeuksellista. Peliä on myyty yli 60 miljoonaa kappaletta, ja se on kerännyt satoja Vuoden peli -palkintoja. Harva peli saa uutta suurta sisältöä näin pitkän ajan jälkeen, joten Songs of the Past on monella tavalla poikkeuksellinen paluu vanhaan mutta erittäin rakastettuun fantasiamaailmaan.

Uusi moninpelikauhu Hands Over tekee seurapeleistä hengenvaarallisia Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi moninpelikauhu Hands Over tekee seurapeleistä hengenvaarallisia

on uusi :lle kehitteillä oleva moninpelikauhupeli, joka ottaa tutut lapsuuden leikit ja muuttaa ne hermoja raastaviksi selviytymishaasteiksi. Pelin taustalla on studio , ja konsepti nojaa yksinkertaiseen ideaan, jossa säännöt ovat helppoja, mutta paine tekee jokaisesta vuorosta vaarallisen.

Pelin ytimessä on sarja minipelejä, joissa pelaajat joutuvat esimerkiksi testaamaan onneaan mekaanisen “leuan” kanssa, muistamaan sekvenssejä tai reagoimaan tilanteisiin, joissa virhe voi tarkoittaa välitöntä tappiota. Ajatus on sama kuin lapsuuden seurapeleissä, mutta nyt katsojat ja vastustajat odottavat, että mokaat.

Varsinaista kaaosta lisäävät “influence cardit”, joilla pelaajat voivat muuttaa pelin kulkua, kuten sabotoida toisia, suojella itseään tai rakentaa ansakomboja. Tilanne voi kääntyä hetkessä ja turvalliselta näyttävä siirto voi muuttua katastrofiksi, jos joku on ehtinyt suunnitella ansan etukäteen.

Pelin suunnittelija Grigory kuvailee ideaa yksinkertaisesti: pelissä on tavoitteena on tehdä tutusta epämukavaa. Pelaaja tunnistaa pelit heti, mutta huomaa nopeasti jännittävänsä omaa vuoroaan enemmän kuin olisi hyväksi.

Kun “duck, duck, DEAD” -henkinen kaaos yhdistyy pelaajien väliseen psykologiseen peliin, lopputulos vaikuttaa olevan jotain, jossa nauru ja paniikki kulkevat käsikädessä aivan kuten parhaissa seurapeleissä, mutta huomattavasti vähemmällä turvallisuuden tunteella.