Tältä näyttää tulevaisuuden pelituoli Razerin tyyliin Kommentit pois päältä artikkelissa Tältä näyttää tulevaisuuden pelituoli Razerin tyyliin

Razer Project Brooklyn

on julkaissut tulevaisuuden pelituolin konseptin 2021 -tapahtuman yhteydessä. Project Brooklyn -konseptiin kuuluu hiilikuituinen tuoli, eteen aukeavalla 60-tuumaisella kaarevalla näyttöllä ja haptisella tuella.

Tuolin 60 tuuman OLED näyttö kattaisi 180-astetta ja se avautuisi nappia painamalla pelaajan eteen.

Itse pöytätaso olisi piilotettuna tuolin käsinojiin ja siitä löytyisi tilaa hiirelle ja näppäimistölle. Konsoleilla pelatessa pöydän voi piilottaa takaisin käsinojaan.

Tuoliin olisi sisäärakennettu haptiset moduulit, jotka saisivat sen värisemään pelien tapahtumien mukaisesti. Esimerkiksi ajopeleihin saisi parhaimmillaan mukavan aidon tuntuman.

Materiaaleiltaan tuoli olisi nahkaa ja hiilikuitua, kaapeleiden piilottuessa siististi selkänojan suojiin. Luonnollisesti tuolissa olisi myös Chroma -valaistus, jota tukee yli 150 peliä.

Toistaiseksi tuoli on vain konseptitasolla, mutta esimerkiksi julkaisi hiljattain napista kaarevoituvan näytön. Myös läpinäkyviä näyttöteknologioita on jo käytössä.

MSI Clawin julkaisupäivä vihdoin selvillä Kommentit pois päältä artikkelissa MSI Clawin julkaisupäivä vihdoin selvillä

MSI:n oma kädessä pidettävä pelitietokone, , on vihdoin saamassa virallisen julkaisupäivän, ja fanit eivät joudu odottamaan enää kauaa.

Clawin julkaisupäivämäärä paljastui ensimmäisen kerran, kun jälleenmyyjä mainitsi tuotteen listauksessa, että se tulee saataville 8. maaliskuuta. MSI:n edustaja vahvisti virallisesti julkaisupäivän yhdessä suunnitelmien kanssa laitteen julkaisulle.

MSI:n mukaan 8. maaliskuuta julkaistava erä on ”ensimmäinen aalto” Claw-laitteita. Maaliskuun 12. päivä MSI-kauppa alkaa toimittaa Claw-laitteita, kun taas kolmannen osapuolen jälleenmyyjät, kuten Best Buy ja , aloittavat käsikonsolin myynnin 15. maaliskuuta. MSI ei antanut yksityiskohtaista selitystä sille, miksi Clawilla on porrastetut julkaisupäivät.

Claw paljastettiin ensimmäisen kerran CES:ssä viime tammikuussa yhtenä MSI:n suurimmista ilmoituksista näyttelyssä. Kuten kilpailijansa Steam Deck ja Asus ROG Ally, MSI Claw on kädessä pidettävä pelitietokone. Sen erottaa kilpailijoista se, että se käyttää Intelin CPU:ta ja GPU:ta.

MSI Clawissa on 7-tuumainen FHD IPS-näyttö, jossa on 120 hertsin virkistystaajuus – sama kuin Asus ROG Allyn näytössä. Mielenkiintoisemmin MSI Claw sisältää hieman tekoälyä; IGN:n haastattelussa MSI:n System Product Management Director Clifford Chun selitti, että MSI Clawilla on tekoälymoottori, joka säätää suorituskykyä sen perusteella, mitä teet, ilman että käyttäjien tarvitsee vaihtaa eri profiilien välillä.

Kyseessä on Clawin ensimmäinen sukupolvi, ja MSI on vahvistanut aiemmin IGN:lle, että sillä on tulevia käsikonsolin versioita ”jo putkessa”.

Lähteet: MSI, IGN

Kokonaisuutena varsin vaikuttava televisio – testissä LG OLED C3 42″ 4K OLED Kommentit pois päältä artikkelissa Kokonaisuutena varsin vaikuttava televisio – testissä LG OLED C3 42″ 4K OLED

8.3 / 10
Hyvää Huippuluokan kuvanlaatu ja väritoisto, joka tekee katselukokemuksesta nautinnollisen. Ei havaittua lagia tietokoneen käytössä, testattu NVidia GPU:lla. Moderni ja siisti ulkonäkö. LG C3:n Game Dashboard on vaikuttava työkalu pelaajia varten. Huonoa Käyttöliittymä ja sisäiset algoritmit kaipaavat päivityksiä ärsyttävien ominaisuuksien poistamiseksi. Energiakulutus on korkea, ja laite lämpenee merkittävästi suuremmalla kirkkaudella. Virransäästötoiminnon ja automaattisen kirkkauden säätelyn aiheuttamat ongelmat tietokoneen käytössä.

Kun ″ 4K OLED TV saapui kylmänä tammikuun perjantaina, kolmihenkinen arvostelutiimimme oli valmis syventymään syvälle tämän huipputeknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin viikonlopun ajan.

Käyttöönotto ja ensivaikutelmat

Viikonloppu alkoi korkein odotuksin, OLED TV:tä on aina ilo katsella. Tämä oli raadin ensimmäinen :n OLED TV ja ensimmäisenä toki mielessä, mitä uutta LG tarjoaisi muihin toimijoihin verrattuna.

Aloittaessamme käyttöönoton, noin kymmenen minuutin jälkeen ensimmäinen yllätys oli kaukosäätimen firmwaren automaattinen päivitys, mitä ei voinut itse hyväksyä tai hylätä. Tämä prosessi keskeytti television käytön muutamaksi minuutiksi, mikä oli odottamatonta. Vaikka tämä oli lyhytaikainen ongelma, se ei ensivaikutelmana lisännyt käyttäjäkokemuksena käytön sujuvuutta. Kun saimme vihdoin testikuvan eetteriin, ensivaikutelma oli suorastaan huikea. OLED-teknologian tarjoama kontrasti ja värien syvyys olivat heti ilmeisiä, mikä teki katselukokemuksesta erityisen. Kuitenkin huonevalossa kuvan himmeys hieman häiritsi kokemusta, vei terää ensivaikutukselta. Tämä muistutti meitä siitä, että vaikka OLED-televisiot tarjoavat poikkeuksellisen kuvanlaadun, ne voivat olla herkkiä ympäristön valo-olosuhteille, mikä on tärkeä huomioida television sijoittelua ja käyttöä suunniteltaessa.

Verkkoyhteys auki!

Lyhyen testijakson jälkeen, kytkettyämme televisioon verkkokaapelin, laite aloitti välittömästi päivityksen, jonka jälkeen huomasimme merkittävän parannuksen kuvan kirkkaudessa. Tämä kokemus korosti, miten ohjelmistopäivitykset voivat vaikuttaa merkittävästi laitteen suorituskykyyn. Alun perin kohtaamamme ongelma, jossa kirkkaassa valaistuksessa televisio tuntui alitehoiselta, vaikutti ratkeavani päivityksen myötä. Vaikkakaan emme päässeet toisintamaan tätä ilmiötä koska aivan kädenkäänteessä ei ainakaan pystynyt downgradettamaan television firmwarea. Liekkö tämä oli ns. early-testiversion ohjelmistokömmähdys.

Kuvanlaatu ja energiankulutus

Kuvanlaadun osalta LG OLED C3 ylitti odotuksemme. OLED-teknologian tarjoama syvä mustan taso ja värien dynamiikka tekivät kuvasta erittäin elävän ja syvällisen. Huomasimme, että televisio tukee useita eri väridynamiikan laajennusstandardeja (HDR-mallit), mitkä tekivät väritoistosta erityisen rikkaan. Tämä tosin toi esiin kaksijakoisen tuloksen: toisaalta kuvan eloisuus oli vaikuttava, toisaalta äärimmäisen värikkyys saattoi joissakin tilanteissa tuntua liioitellulta – ainakin totisessa ammattikäytössä.

Energiankulutuksen osalta televisio luokiteltiin G-energialuokkaan, mikä korostaa sen suurta sähkönkulutusta. Käytännössä huomasimme, että televisio muuttui pieneksi lämpöpatteriksi, erityisesti kun kirkkausasetuksia säädettiin korkeammalle. Tämä muistutti meitä siitä, että vaikka OLED-teknologia tarjoaa erinomaisen kuvanlaadun, se tulee myös suuremmalla energiankulutuksella.

Käyttökokemus ja haasteet

Käyttökokemuksemme ei ollut täysin ongelmaton. Kun käytimme televisiota tietokoneen näyttönä, kohtasimme ongelman, jossa televisio sääteli itse kirkkauttaan riippuen sisällön luonteesta. Tämä automaattinen kirkkauden säätely, vaikka tarkoitettu hyödylliseksi ominaisuudeksi, osoittautui haasteelliseksi, sillä se häiritsi tasalaatuista katselukokemusta. Yritimme kytkeä pois kaiken mahdollisen automatiikan asetuksista, mutta televisio jatkoi silti kirkkauden heittelyä. Tämä korostaa, että LG:n sisäisten algoritmien säätömahdollisuuksissa on parantamisen varaa, erityisesti ammattikäyttöön tarkoitetuissa asetuksissa.

Toinen toistuva ongelma oli verkkoyhteyden tunnistaminen. Usein televisio ilmoitti, ettei verkkoyhteyttä ole saatavilla, vaikka yhteys oli toiminnassa. Tämä vaati sovellusten useita uudelleenkäynnistyksiä ennen kuin yhteys tunnistettiin oikein. Tämä osoitti, että vaikka webOS-käyttöjärjestelmä on pääosin sujuva ja intuitiivinen, se sisältää vielä joitakin kömmähdyksiä, jotka vaikuttavat käyttökokemukseen.

webOS käyttöjärjestelmästä

LG:n webOS-käyttöjärjestelmän käyttökokemus oli miellyttävä, sen selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä teki television perustoiminnoista sujuvia ja vaivattomia. Pintapuolisesti tutkiessamme huomasimme, että webOS poikkeaa selvästi Android-pohjaisista käyttöjärjestelmistä, tarjoten omanlaisensa navigointi- ja käyttäjäkokemuksen. Vaikka webOS vaikutti positiivisesti meidän testikokemukseen, on syytä mainita, että käyttöjärjestelmän valinta voi olla eräänlainen ”uskon asia” käyttäjien keskuudessa. Jotkut saattavat vannoa webOS:n nimeen sen käyttäjäystävällisyyden vuoksi, kun taas toiset saattavat preferoida Androidin tarjoamaa mukautettavuutta ja sovellusvalikoimaa. Tässä yhteydessä pidämme tärkeänä korostaa, että vaikka webOS tuntui hyvältä vaihtoehdolta meidän testissämme, käyttöjärjestelmän valinnassa on lopulta kyse henkilökohtaisista mieltymyksistä ja tarpeista.

LG C3:n Game Dashboard vaikuttaa arvokkaalta työkalulta pelaajille, jotka haluavat saada kaiken irti LG C3 OLED-televisiostaan. Sen keskitetyt hallintaominaisuudet, optimointivaihtoehdot ja pilvipelausintegraatio tekevät siitä kätevän ja ominaisuuksiltaan rikkaan lisän LG C3:n pelaamiskokemukseen.

Yhteenveto

LG OLED C3 42″ 4K OLED TV tarjoaa huippuluokan kuvanlaadun ja väritoiston, joka on OLED-teknologian suurimpia vahvuuksia. Energiankulutus ja lämpeneminen korkeammilla kirkkausasetuksilla muistuttavat kuitenkin OLED-teknologian haasteista. Käyttökokemukseen liittyvät haasteet, kuten automaattinen kirkkauden säätely ja verkkoyhteyden tunnistamisen ongelmat, osoittavat, että softapuolella on vielä parantamisen varaa.

Vaikka kohtasimme joitakin haasteita webOS:n kanssa, nämä eivät himmentäneet kokonaiskokemustamme merkittävästi. Erityisesti webOS-käyttöjärjestelmä ansaitsee huomiota; se tarjoaa käyttäjille hyvän ja käytettävän vaihtoehdon Android-pohjaisille käyttöjärjestelmille, tehden LG OLED C3:sta kilpailukykyisen vaihtoehdon markkinoilla.

Kokonaisuutena LG OLED C3 on kuitenkin vaikuttava televisio, jonka kuvanlaatu ja moderni ulkonäkö tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille käyttäjille, vaikka se vaatiikin joitakin, vaikkakin pieniä, kompromisseja user-experiencessä ja nykyään niin tärkeässä asiassa kuin energiankulutuksessa. Ja juuri energiankulutuksen hillitsemiseksi lieneekin softaan devattu muutama ärsyttävä ominaisuus.

Kirjoitushetkellä TV:n myyntihinnat huiteli noin 1300,- EUR maisemissa. OLED television ostajat hakevat mitä todennäköisimmin televisioltaan voimakkaimmin juuri kuvanlaatua, ja siinä tämä kokonaisuus kyllä ansaitsee korkeat pisteet hinta-laatusuhteeltaan.

Peukkua tulee!