Alkuperäinen Doom lienee yksi eniten modatuista peleistä, ja sen merkitys FPS-genressä on kiistämätön. Eipä siis ole ihme, että peliä on jälleen modattu kiinnostavalla tavalla, kun siihen on yhdistetty yksi toinen merkittävä FPS-pelisarja.
Tuore Call of DOOM: Black Warfare -mod yhdistää Doom sekä Call of Duty -pelit keskenään. Peli nojaa enimmäkseen Doomin räiskintään, mutta siinä on mukana 70 asetta läpi Call of Duty -pelisarjan.
Voit katsastaa modin ulkonäön alhaalle linkitetyltä videolta.
Microsoft tekee merkittävän liikkeen pelipalveluissaan, kun Xbox Game Pass Ultimate -tilauksen kuukausihinta laskee 27 eurosta 21 euroon. Myös PC Game Pass halpenee 15 eurosta 13 euron hintaan. Tarkat hinnat vaihtelevat alueittain, mutta suunta on selvä ja pelaamisesta halutaan tehdä hieman edullisempaa.
Hintojen laskun vastapainoksi tarjontaan tulee kuitenkin muutos, joka ei ilahduta kaikkia. Tulevat Call of Duty -pelit eivät enää ilmesty palveluun heti julkaisupäivänä. Sen sijaan uudet osat lisätään Game Passiin vasta seuraavan joulusesongin aikana, eli käytännössä noin vuoden viiveellä.
Nykyiset Call of Duty -pelit säilyvät kuitenkin palvelussa ennallaan, eikä vanhaa sisältöä olla poistamassa. Game Pass Ultimate tarjoaa jatkossakin satoja pelejä sekä Xboxille että PC:lle, mukaan lukien verkkopelaamisen, pilvipelaamisen ja muita etuja.
Microsoft perustelee muutosta pelaajapalautteella. Yhden mallin ei katsota sopivan kaikille ja hinnoittelua, sekä sisältöä pyritään tasapainottamaan eri käyttäjäryhmille. Käytännössä tämä tarkoittaa kompromissia: halvempaa kuukausimaksua, mutta vähemmän päivä yksi -julkaisuja tietyiltä jättisarjoilta.
Muutos herättää varmasti keskustelua, sillä juuri julkaisupäivän pelit ovat olleet Game Passin suurimpia vetonauloja. Nyt jää nähtäväksi, kokevatko pelaajat uuden hinnan riittäväksi hyvitykseksi odottamisesta.
Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.
Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.
Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.
Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen kehitys etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.
Pelialalla Tekoäly näkyy jo nyt. Activision Blizzard on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi Call of Duty -sarjassa. Samaan aikaan Microsoftin pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.
